Ruoan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Miksi valita suomalaista

Suomessa ruoan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana on maamme puhdas vesi, ilma ja maaperä, mutta ruokaketjussa toimivien suomalaisten osaaminen on turvallisen ruuan avain.

Suomessa on totuttu jämpteihin toimintatapoihin, jota myös osaamiseksi kutsutaan. Tästä tuloksena on, että kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen ruoan puhtaus ja turvallisuus ovat erittäin korkealla tasolla. Lyhyet tuotantoketjut ja teollisuuden omavalvonta ja sen vapaaehtoisesti luomat jäljitettävyysjärjestelmät vahvistavat myös osaltaan kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruokaan. Täällä raaka-aineiden alkuperä ja tuotantotapa tunnetaan. 

Suomessa käyttövesi on maailman puhtainta

Suomessa riittää puhdasta vettä. Siksi täällä on erityisen hyvät edellytykset ylläpitää ruoan tuotantoketjussa korkeaa hygieniaa tiloilta lähtien. Eläinten juomavesi, laitteiden pesuvesi ja kasvisten kasteluvesi on puhdasta ja sen laatua seurataan säännöllisesti.

Hygieenisten toimintatapojen sekä viranomaisten ja alan yritysten tiiviin yhteistyön tuloksena esimerkiksi salmonella on saatu kitkettyä suomalaisesta ruokaketjusta lähes olemattomiin.

Salmonellaa vastustetaan tiloilla muun muassa tarkan rehuhygienian, eläinten siirtoja koskevan ohjeistuksen ja säännöllisen näytteenotto-ohjelman avulla. Tarkalla toiminnalla on hintansa, mutta sen kansanterveydelliset hyödyt on arvioitu kustannuksia suuremmiksi.”Suomalainen kuluttaja arvostaa ruoan puhtautta, mutta ruoan puhtaus on valttia myös vientimarkkinoilla”, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatiedosta.

Teollisuus kantaa vastuunsa tuotteiden laadussa

Kuluttajien luottamusta elintarvikkeisiin vahvistaa se, että suomalaiset valmistajat kertovat tuotteistaan avoimesti. Esimerkiksi lihatalojen ja meijereiden toiminta perustuu pitkälti sopimustuotantoon. Sopimalla tuottajien kanssa siitä, miten eläimet ruokitaan ja hoidetaan, yritys pystyy vaikuttamaan elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiin seikkoihin jo tilalla. Jalostavien yritysten omat terveydenhuoltoeläinlääkärit neuvovat ja valvovat sopimustiloja sekä auttavat myös mahdollisten ongelmien selvittelyssä.

Sopimustuotanto takaa raaka-aineen laadukkuutta

Ruokateollisuuden asiakkaiden vaatimukset kohdistuvat teollisuuden prosessien lisäksi yhä enemmän raaka-aineisiin eli alkutuotantoon. Ostajien edustajat käyvät säännöllisesti arvioimassa eli auditoimassa tuotantolaitoksia ja niille raaka-ainetta toimittavia maatiloja. Tuotannossa syntyvät dokumentit antavat konkreettista tietoa mm. eläinten terveydestä ja ruokinnasta.

Kasvisten tuotannossa haasteet ovat toiset kuin eläinperäisiä raaka-aineita käytettäessä, mutta tuotteiden puhtaus, jäljitettävyys ja hyvä laatu ovat yhtä lailla tärkeitä.

Puhtaus voidaan myös mitata ja todentaa

Kaikilla ruoka-alan toimijoilla on omat järjestelmät ja mittarit, joiden avulla ne varmistavat, että tuotteet, valmistuspaikat ja valmistuspaikkojen toiminta täyttävät kaikki elintarvikemääräyksissä asetetut vaatimukset. Tätä järjestelmää kutsutaan omavalvonnaksi. Dokumentoitu omavalvonta on ruoan puhtauden ja turvallisuuden perusta.

Yritysten omavalvontaa varmistaa lisäksi viranomaisten tekemä valvonta, joka perustuu harkittuun riskiarviointiin.

Eläinten terveystilanne on hyvä

Suomessa tuotantoeläinten terveystilanne on erittäin hyvä. Monet Keski-Euroopassa tavalliset tuotantoeläinten taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Tuotantoeläimiä ei ole tarpeen lääkitä niin paljon. Tarvittaessa eläinlääkäri määrää lääkkeet vain sairaille yksilöille. Meillä ei eläimiä lääkitä ennaltaehkäisevästi eikä kasvun vauhdittamiseksi.

Kylmät talvet kurittavat kasvitauteja

Myös kasviemme tautitilanne on hyvä. Sen yhtenä syynä on pohjoinen sijaintimme: Kylmät talvet kurittavat kasvitauteja ja vähentävät kasvukauden aikaista torjuntatarvetta. Niinpä suomalaisesta ruoasta löytyy erittäin vähän eläinlääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden jäämiä, sillä niitä käytetään meillä paljon vähemmän kuin Keski-Euroopassa.

Lähteet ja lisätietoja:

Eläinten terveyden valvonta Suomessa
Salmonellavalvonta Suomessa
EU:n raportti mikrobilääkkeiden käytöstä
www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4694
EU:n raportti kasvisuojeluaineiden jäämistä 2015:

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

21.3.2023 Puheenvuoro

Ihmisen kädenjälki muovaa tulevaisuuden ruoantuotantoa – eikä tee siitä keinotekoisempaa kuin ennenkään

Ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Ei siksi, että se olisi hajoamassa käsiin, vaan koska sen on…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruoantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Luonnon monimuotoisuus turvaa ruoantuotantoamme

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden ja ruoantuotannon perusta. Eri kasvi- ja eläinlajien muodostamat ekosysteemit ruokkivat…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät,…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Suomessa ruoan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana…

Siirry takaisin sivun alkuun