Ruoan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Miksi valita suomalaista

Suomessa ruoan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana on maamme puhdas vesi, ilma ja maaperä, mutta ruokaketjussa toimivien suomalaisten osaaminen on turvallisen ruuan avain.

Suomessa on totuttu jämpteihin toimintatapoihin, jota myös osaamiseksi kutsutaan. Tästä tuloksena on, että kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen ruoan puhtaus ja turvallisuus ovat erittäin korkealla tasolla. Lyhyet tuotantoketjut ja teollisuuden omavalvonta ja sen vapaaehtoisesti luomat jäljitettävyysjärjestelmät vahvistavat myös osaltaan kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruokaan. Täällä raaka-aineiden alkuperä ja tuotantotapa tunnetaan. 

Suomessa käyttövesi on maailman puhtainta

Suomessa riittää puhdasta vettä. Siksi täällä on erityisen hyvät edellytykset ylläpitää ruoan tuotantoketjussa korkeaa hygieniaa tiloilta lähtien. Eläinten juomavesi, laitteiden pesuvesi ja kasvisten kasteluvesi on puhdasta ja sen laatua seurataan säännöllisesti.

Hygieenisten toimintatapojen sekä viranomaisten ja alan yritysten tiiviin yhteistyön tuloksena esimerkiksi salmonella on saatu kitkettyä suomalaisesta ruokaketjusta lähes olemattomiin.

Salmonellaa vastustetaan tiloilla muun muassa tarkan rehuhygienian, eläinten siirtoja koskevan ohjeistuksen ja säännöllisen näytteenotto-ohjelman avulla. Tarkalla toiminnalla on hintansa, mutta sen kansanterveydelliset hyödyt on arvioitu kustannuksia suuremmiksi.”Suomalainen kuluttaja arvostaa ruoan puhtautta, mutta ruoan puhtaus on valttia myös vientimarkkinoilla”, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatiedosta.

Teollisuus kantaa vastuunsa tuotteiden laadussa

Kuluttajien luottamusta elintarvikkeisiin vahvistaa se, että suomalaiset valmistajat kertovat tuotteistaan avoimesti. Esimerkiksi lihatalojen ja meijereiden toiminta perustuu pitkälti sopimustuotantoon. Sopimalla tuottajien kanssa siitä, miten eläimet ruokitaan ja hoidetaan, yritys pystyy vaikuttamaan elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiin seikkoihin jo tilalla. Jalostavien yritysten omat terveydenhuoltoeläinlääkärit neuvovat ja valvovat sopimustiloja sekä auttavat myös mahdollisten ongelmien selvittelyssä.

Sopimustuotanto takaa raaka-aineen laadukkuutta

Ruokateollisuuden asiakkaiden vaatimukset kohdistuvat teollisuuden prosessien lisäksi yhä enemmän raaka-aineisiin eli alkutuotantoon. Ostajien edustajat käyvät säännöllisesti arvioimassa eli auditoimassa tuotantolaitoksia ja niille raaka-ainetta toimittavia maatiloja. Tuotannossa syntyvät dokumentit antavat konkreettista tietoa mm. eläinten terveydestä ja ruokinnasta.

Kasvisten tuotannossa haasteet ovat toiset kuin eläinperäisiä raaka-aineita käytettäessä, mutta tuotteiden puhtaus, jäljitettävyys ja hyvä laatu ovat yhtä lailla tärkeitä.

Puhtaus voidaan myös mitata ja todentaa

Kaikilla ruoka-alan toimijoilla on omat järjestelmät ja mittarit, joiden avulla ne varmistavat, että tuotteet, valmistuspaikat ja valmistuspaikkojen toiminta täyttävät kaikki elintarvikemääräyksissä asetetut vaatimukset. Tätä järjestelmää kutsutaan omavalvonnaksi. Dokumentoitu omavalvonta on ruoan puhtauden ja turvallisuuden perusta.

Yritysten omavalvontaa varmistaa lisäksi viranomaisten tekemä valvonta, joka perustuu harkittuun riskiarviointiin.

Eläinten terveystilanne on hyvä

Suomessa tuotantoeläinten terveystilanne on erittäin hyvä. Monet Keski-Euroopassa tavalliset tuotantoeläinten taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Tuotantoeläimiä ei ole tarpeen lääkitä niin paljon. Tarvittaessa eläinlääkäri määrää lääkkeet vain sairaille yksilöille. Meillä ei eläimiä lääkitä ennaltaehkäisevästi eikä kasvun vauhdittamiseksi.

Kylmät talvet kurittavat kasvitauteja

Myös kasviemme tautitilanne on hyvä. Sen yhtenä syynä on pohjoinen sijaintimme: Kylmät talvet kurittavat kasvitauteja ja vähentävät kasvukauden aikaista torjuntatarvetta. Niinpä suomalaisesta ruoasta löytyy erittäin vähän eläinlääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden jäämiä, sillä niitä käytetään meillä paljon vähemmän kuin Keski-Euroopassa.

Lähteet ja lisätietoja:

Eläinten terveyden valvonta Suomessa
Salmonellavalvonta Suomessa
EU:n raportti mikrobilääkkeiden käytöstä
www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4694
EU:n raportti kasvisuojeluaineiden jäämistä 2015:

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

Siirry takaisin sivun alkuun