Tilalta kuluttajalle – liha

Suomessa on lähes 350 liha-alan laitosta, joissa lihaa käsitellään ennen vähittäismyyntiä. Teurastus ja lihatuotteiden valmistus työllistävät yhteensä yli 8000 henkilöä. Osa lihayrityksistä on mukana koko teurastus- ja jalostusketjussa, osa harjoittaa esimerkiksi vain lihanleikkausta tai lihatuotteiden valmistusta. Kokonaisuudessaan liha-ala työllistää vajaa 10 000 osaajaa muun muassa tuotannossa, markkinoinnissa, myynnissä, logistiikassa ja tuotekehityksessä.

Tuottajat ja lihayritykset ovat yhteistyössä viranomaisten kanssa laatineet vapaaehtoisia kansallisen ja EU-lainsäädännön tason ylittäviä käytäntöjä liittyen muun muassa eläinten hyvinvointiin, jäämä- ja tautihallintaan, jäljitettävyyteen sekä tilan ja eläinlääkärin terveydenhuoltotoimintaan. Sikava- ja Naseva-järjestelmiin dokumentoidaan tiedot muun muassa tiloilla tapahtuneista hoitotoimenpiteistä, sekä tilan ja lihayritysten välisestä liikenteestä. Tämän lisäksi tieto kulkee myös tilojen sekä rehu- ja elintarviketeollisuuden välillä. Järjestelmien avulla dokumentoitu tieto lihan alkuperästä on keskeinen osa elintarviketurvallisuutta.

Jäljitettävyyttä tehostavat eläinlajikohtaiset toimintatavat ja järjestelmät. Lihayrityksissä tiedetään tilakohtaisesti, mistä eläimet ovat tulleet, jolloin mahdollisiin poikkeamaan tilalla voidaan puuttua nopeasti. Jos esimerkiksi tuotteiden takaisinveto olisi tarpeen, se voitaisiin kohdentaa nopeasti ja täsmällisesti oikeisiin elintarvikkeisiin.

Sopimustuotanto takaa broilerin jäljitettävyyden

Suomessa broilereita kasvattaa noin 170 tilaa, joiden keskikoko on noin 70 000 broileria. Lähes kaikki kotimainen siipikarjanliha tuotetaan so­pi­mus­tuo­tan­to­ti­loil­la. So­pi­mus­tuo­tan­nos­sa tuot­ta­ja ja li­hay­ri­tyk­set si­tou­tu­vat nou­dat­ta­maan yh­tei­siä oh­jeis­tuk­sia ja käy­tän­tö­jä. Suomen broilerituotantoa määrittävät muun muassa lainsäädäntöä tiukempi siipikarjanlihan kansallinen laatujärjestelmä sekä salmonellavalvontaohjelma.

Suuret lihanjalostajat ohjaavat tuotantoa lisäksi laatukäsikirjalla ja tuotantosopimuksilla. Tuotanto dokumentoidaan yhteisen tietojärjestelmän avulla aina munittamosta teurastamoon. Lihan vaiheet tiedetään siis koko ketjun matkalta aina kaupan hyllylle asti. Osa lihanjalostajista merkitsee pakkauksiin myös, miltä tuottajalta kyseinen liha on saapunut.

Broilerin tuotanto on Suomessa melko nuori ala, sillä ensimmäiset broileritilat tulivat Suomeen vasta 1950–1960-luvuilla. Jo toiminnan alkuvaiheissa suomalaisen broilerintuotannon erikoisuudeksi kehittyi niin sanottu all-in-all-out -tuotantotapa, joka on keskeinen tekijä Suomen tehokkaassa eläintautien ehkäisyssä ja ruokaturvallisuudessa. All-in-all-out -tuotantotapa tarkoittaa sitä, että kasvatuserien välillä kanalat tyhjennetään kuivikelannasta sekä pestään ja desinfioidaan ennen seuraavan lintuerän saapumista. Lintujen vastustuskykyä lisää myös emokanojen suojaavia bakteereja sisältävä probiootti, jota suihkutetaan untuvikkojen päälle. All in-all out -tuotantotavalla on todettu olevan suuri merkitys lintujen hyvinvointiin ja tautivastustukseen. Se on myös yksi osasyy siihen, miksi kotimaista broileria ei tarvitse lääkitä antibiooteilla.

Lähteet