Lyhyt mutta valoisa kesä vauhdittaa kasvua

Valon määrällä on suuri merkitys luonnon- ja viljelykasvien kasvulle, sillä valo ja päivän pituus vaikuttavat esimerkiksi viljan kehittymisnopeuteen. Runsaan valon ansiosta viljojen kasvu on kiivasta: mitä pidempi päivä, sitä nopeammin viljat kehittyvät. Missään muualla maailmassa ei viljellä viljaa olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa. Lisäksi kehitysrytmiä nopeuttavat kylvöjen jälkeiset eurooppalaisittain korkeat vuorokauden keskilämpötilat, jotka johtuvat Golf-virran vaikutuksesta. Nämä kaksi kasvuoloillemme tyypillistä avaintekijää yhdessä tekevät viljanviljelyn poikkeuksellisen korkeilla leveysasteilla ylipäätään mahdolliseksi.

Kaura viihtyy viileässä, peruna hyötyy valosta

Viileähkö, lyhyt ja valoisa kasvukausi sopii mainiosti kauran tuotannolle. Yleensä lämmöllä on suuri merkitys viljojen kasvuun, mutta kauran kohdalla se ei ole yhtä merkityksellistä. Kaura viihtyy viileässä ja sille sopivat Suomelle tyypilliset, soista perua olevat turvepohjaiset ja happamat maat. Suomen viileä ilma yhdistettynä sopivaan kosteuteen tukee kauran jyväsolujen täyttymistä ja sitä kautta ytimen suuruutta ja korkeaa hehtolitrapainoa.

Perunan kasvurytmi on kiivas ja valoisat kesäyöt kiihdyttävät perunan kasvua. Pitkässä päivässä kasvaneiden perunoiden satotaso on huomattavasti suurempi kuin lyhyen päivän olosuhteissa kasvaneilla, vaikkakin lajikekohtaisia eroja löytyy siinä, kuinka voimakkaasti ne reagoivat päivän pituuteen. Runsaasta auringonvalosta on hyötyä myös perunaruton itiöiden torjunnassa. Syksyisin lämpötilat ovat otolliset perunan nostolle ja loka-marraskuun yölämpötilat ovat yleensä riittävän matalia pudottamaan varastojen lämpötilaa, jolloin varastojen jäähdytys vaatii vähemmän energiaa kuin lämpimässä ilmastossa. Suomessa varastointiosaaminen on huippuluokkaa ja tiloilla on mm. hyvät laitteet ja tilat.

Pohjoinen valo tuottaa marjoihin arvokkaita yhdisteitä

Luonnonmarjat sisältävät fenolisia yhdisteitä, joilla on todettu olevan lukuisia edullisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Fenoliset yhdisteet ovat usein happiradikaalien haitallisilta vaikutuksilta suojaavia antioksidantteja. Valon määrällä uskotaan olevan tärkeä rooli marjojen terveellisten yhdisteiden synnyssä. Esimerkiksi mustikan antosyaanipitoisuuden on todettu olevan korkeampi pohjoisessa kuin etelässä kasvavissa marjoissa. Valon määrän lisäksi valon laatu vaikuttaa yhdisteiden muodostumiseen. Mustikan flavonoideja muodostuu erityisen paljon, kun kasvi altistuu sinisille ja kaukopunaisille aallonpituuksille, joita on erityisen paljon pohjoisessa valoilmastossa yöaikaan.