Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruokatietoa -osio kertoo ruokaketjun toiminnasta, avaa kotimaisen ruoan tuotantoa, kokoaa ruoka-alan tilastot yhteen ja kuvaa ruokakulttuurimme kehitystä ja ominaispiirteitä. Artikkelit tarjoavat kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökumia ruokaan, sen tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen.
Hyvää Suomesta -järjestelmä on laaja toiminnallinen kokonaisuus käyttökriteereistä, tarkastuksista, tietojen ylläpidosta ja viestinnästä, sekä ennen kaikkea merkkiä käyttävien yritysten reseptiikasta ja tuotannosta.
Leipä eri muodoissa on Kainuun ruokakulttuurin perusta ja ylpeys. Teokset, avokukot ja marjarönttöset kuuluvat halutuimpiin ja eksoottisimpiin kainuulaisiin herkkuihin.
Ehkä tunnetuimman kainuulaisen perinneruoan, rönttösen, synnystä kerrotaan erilaisia tarinoita. Erään tarinan mukaan rönttösen synty liittyy pula-aikaan, jolloin kaivattiin makeaa. Emännät laittoivat perunasoseen joukkoon ruisjauhoja ja antoivat seoksen imeltyä. Imeltyneen massan joukkoon lisättiin puolukkasurvosta. Näin syntynyt täyte lusikoitiin ruiskuoriin ja paistettiin uunissa. Kainuun rönttönen on saanut EU:n maantieteellisen merkinnän suojan. Se tarkoittaa, että maakunnan ulkopuolella valmistettuja rönttösiä ei saa kutsua Kainuun rönttösiksi.
Metsä ja luonto ovat maakunnan rikkaus, mikä heijastuu myös sen ruokakulttuuriin. Kainuussa on aina nautittu runsain mitoin luonnon antimia: kalaa, riistaa ja marjoja. Norssi eli kuore on Kainuun maakuntakala, josta on varsinkin menneinä vuosina valmistettu kapakalakeittoa. Kala-ala on vuosien saatossa kehittynyt Kainuussa vauhdilla. Tarjolla on laadukkaita kalatuotteita sekä luonnonkalasta että kasvatetusta kalasta.
Maakuntaa kutsutaan Suomen marja-aitaksi, koska juuri Kainuun alueelta kerätään vuosittain valtaosa koko maan metsämarjasadosta. Maakunnassa myös jalostetaan marjoja hilloiksi, mehuiksi, kastikkeiksi ja kuivatuiksi marjoiksi.
Viime vuosikymmeninä Kainuussa on kehitelty mielenkiintoisia tuotteita tervasta. ”Minkä teet, tee se tervan kanssa”, sanottiin ennen Kainuussa. Tervaa on käytetty puupintojen tervaamisen lisäksi myös elintarvikkeiden valmistukseen. Tarjolla on esimerkiksi tervaleipää, -konvehteja, -siirappia ja -jäätelöä.
Nokkonen on suosittu viljelykasvi Kainuussa. Puolangalla tuotetaan tällä hetkellä 70 prosenttia Suomessa viljellystä nokkosesta. Tämä nokkosviljelmä on myös yksi Euroopan suurimmista ja tuottaa noin kymmenen prosenttia koko Euroopan nokkostuotannosta.
