Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruokatietoa -osio kertoo ruokaketjun toiminnasta, avaa kotimaisen ruoan tuotantoa, kokoaa ruoka-alan tilastot yhteen ja kuvaa ruokakulttuurimme kehitystä ja ominaispiirteitä. Artikkelit tarjoavat kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökumia ruokaan, sen tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen.
Hyvää Suomesta -järjestelmä on laaja toiminnallinen kokonaisuus käyttökriteereistä, tarkastuksista, tietojen ylläpidosta ja viestinnästä, sekä ennen kaikkea merkkiä käyttävien yritysten reseptiikasta ja tuotannosta.
Itä-Suomi on perinteisesti ollut uuniruoka-aluetta, mikä näkyy myös eteläkarjalaisessa ruokakulttuurissa. Etenkin eteläkarjalaiset liharuuat, kuten perinteinen pitoruoka karjalanpaisti, valmistetaan usein uunissa.
Venäjällä ja ortodoksisella uskonnolla on ollut myös merkittävä vaikutus eteläkarjalaiseen ruokaperinteeseen. Venäläisestä keittiöstä on omaksuttu muun muassa sienten, hapatettujen ruokien, piirakoiden, kaaliruokien ja rahkan käyttö.
Eteläkarjalainen rieska on yksinkertaisimmillaan hiivalla kohotettua ohraleipää. Joutsenon alueella voi leipomoista löytää perinteisellä höpsötysmenetelmällä valmistettua rieskaa. Rieska leivotaan puisessa höpsötyskupissa, jossa on runsaasti jauhoja ja löysähköä leipätaikinaa. Leipä höpsötetään muotoonsa ja annetaan kohota kulhossa, josta se kumotaan leipälapiolle ja paistetaan uunissa.
Toinen maakunnan kuuluisuus on viipurinrinkeli, joka oli entisaikoina suosittu markkinatuliainen. Rinkeliperinne elää yhä voimakkaana erityisesti Lappeenrannan seudulla. Maakunnassa on kymmenkunta rinkeleitä paistavaa leipomoa, jotka myyvät tuotteitaan pääasiassa toreilla ja markkinoilla.
Lemin särä on Etelä-Karjalan ikivanha ylpeys, joka nimettiin vuonna 1972 yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Se on leivinuunissa haudutettu ruoka, jota on perinteisesti nautittu syksyisin lampaiden teurastuksen jälkeen. Ruoka on saanut nimensä koivusta tehdyn puisen kaukalon, särän, mukaan, jossa lampaanliha perinteisesti paistetaan. Lihan kypsennyksen loppuvaiheessa kaukaloon lisätään kuorittuja, keitettyjä perunoita. Särän kanssa tarjotaan tyypillisesti ohrarieskaa, kotikaljaa ja vettä, ja jälkiruokana syödään sekahedelmäkeittoa.
