Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruokatietoa -osio kertoo ruokaketjun toiminnasta, avaa kotimaisen ruoan tuotantoa, kokoaa ruoka-alan tilastot yhteen ja kuvaa ruokakulttuurimme kehitystä ja ominaispiirteitä. Artikkelit tarjoavat kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökumia ruokaan, sen tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen.
Hyvää Suomesta -järjestelmä on laaja toiminnallinen kokonaisuus käyttökriteereistä, tarkastuksista, tietojen ylläpidosta ja viestinnästä, sekä ennen kaikkea merkkiä käyttävien yritysten reseptiikasta ja tuotannosta.
Pohjanmaan maakunnassa kohtaavat meren jylhyys ja rannikon karuus, perinteinen suomenruotsalainen käsityökulttuuri ja vahva tekninen osaaminen – unohtamatta Kyrönmaan peltoja ja “leviää pohojalaasuutta”. Maakunnan ruokakulttuuria värittävätkin meren ja saariston anti sekä peltojen runsas sato.
Pohjanmaa kuuluu läntiseen ruokakulttuurialueeseen, ja sillä on kolme ruokatalousaluetta: Etelä-, Keski- ja Pohjois Pohjanmaa. Kaikilla alueilla on omat erikoisuutensa, kuten esimerkiksi maakunnan ruotsinkielinen rannikon vihannesviljelmät. Pohjanmaalla tuotetaankin suuri osa Suomen tomaateista ja kurkuista.
Pohjanmaalla pidot olivat aikoinaan arvostettu sukujuhla ja kylän tärkeä yhteinen tilaisuus. Häät ja hautajaiset olivat pidoista suurimmat ja ne kestivät yleensä kaksi päivää. Pitokokki vastasi ruuanvalmistuksesta ja suunnitteli pitoruuat yhdessät talonväen kanssa. Apunaan hänellä oli kahvikokki ja tarjoilijoita. Pitoperinne elää Pohjanmaalla yhä vahvana, vaikka ruokalistat ovat nykyaikaistuneet. Ruoka-aineiden monipuolistumisesta huolimatta pohjalaisten pitojen ruokalistoilla säilyvät perinneruuista ainakin sallatti eli rosolli, loorat eli laatikkoruuat, leipäjuusto ja paikalliset leivät.
Koko Pohjanmaan alue on perinteistä makkaranvalmistusaluetta. Syksyisten verimakkaroiden lisäksi pohjalaiset ovat valmistaneet keväisin ryynimakkaroita, joissa perusaineena ovat ohraryynit ja mausteena käytetään muun muassa rusinoita. Rusinoita pohjalaiset ovat käyttäneet mitä moninaisimpiin ruokiin, kuten klimppisoppaan ja piimävelliin.
Maakunnan marjavalikoima on erittäin runsas. Meren rannoilla ja alavilla rantaniityillä viihtyvät tyrni ja mesimarja eli mesku. Soiden ja rämeiden arvokkaita talousmarjoja ovat lakka eli hilla ja karpalo. Puolukat, mustikat, variksenmarjat ja katajanmarjat ovat myös tärkeitä maakunnan ruokakulttuurissa.
