Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruokatietoa -osio kertoo ruokaketjun toiminnasta, avaa kotimaisen ruoan tuotantoa, kokoaa ruoka-alan tilastot yhteen ja kuvaa ruokakulttuurimme kehitystä ja ominaispiirteitä. Artikkelit tarjoavat kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökumia ruokaan, sen tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen.
Hyvää Suomesta -järjestelmä on laaja toiminnallinen kokonaisuus käyttökriteereistä, tarkastuksista, tietojen ylläpidosta ja viestinnästä, sekä ennen kaikkea merkkiä käyttävien yritysten reseptiikasta ja tuotannosta.
Monen mielikuvaan karjalaisuudesta liittyy ruoka. Karjalaiset evakot levittävät perinteet tehokkaasti ympäri Suomen, ja nykyään esimerkiksi karjalanpaistia ja -piirakoita syödään kaikkialla maassa.
Pohjoiskarjalaiselle ruokakulttuurille on ominaista monipuolisuus, oman ympäristön hyödyntäminen sekä luonnon antimien käyttö. Kalat, riista ja metsäsienet sekä maitohapolla käytetyt kasvikset, kuten hapankaali kuuluvat erottamattomasti karjalaiseen ruokapöytään. Historia näkyy ruokakulttuurissa sekä itäisinä että läntisinä vaikutteina. Suomen ja Venäjän Karjaloilla on ruokakulttuureissaan monia yhteisiä piirteitä.
Karjalasta saadaan monia ainutlaatuisia herkkuja. Piirakkaperinne elää vahvana ja paikalliset leipomot valmistavat moninaisia herkkuja, kuten sultsinoita, tsupukoita, kukkosia, pyöröjä ja vatruskoita. Horsmankukkatee tai hunajainen siirappi, puhumattakaan pyyntituoreina säilötyistä muikuista ovat aitoja karjalaisia tuotteita parhaimmillaan.
