Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruokatietoa -osio kertoo ruokaketjun toiminnasta, avaa kotimaisen ruoan tuotantoa, kokoaa ruoka-alan tilastot yhteen ja kuvaa ruokakulttuurimme kehitystä ja ominaispiirteitä. Artikkelit tarjoavat kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökumia ruokaan, sen tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen.
Hyvää Suomesta -järjestelmä on laaja toiminnallinen kokonaisuus käyttökriteereistä, tarkastuksista, tietojen ylläpidosta ja viestinnästä, sekä ennen kaikkea merkkiä käyttävien yritysten reseptiikasta ja tuotannosta.
Liha on hyvä proteiinin lähde ja siitä saa kaikkia tarpeellisia aminohappoja samalla kertaa.
Lihassa on runsaasti hyvin imeytyvää rautaa, jota punaisessa lihassa on eniten. Lihasta saa myös sinkkiä, seleeniä ja magnesiumia. Lisäksi liha on hyvä B12-vitamiinin lähde. Siipikarjanliha on vähärasvaista. Punainen liha on sen sijaan rasvaisempaa ja siitä tulisikin valita vähemmän rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja.
Punaista lihaa on sian, naudan, lampaan ja riistaeläinten liha. Lihavalmisteita ovat muun muassa makkarat, nakit ja leikkeleet.
Osta lihaa, jonka alkuperän ja tuotantotavan tiedät. Lihasta syntyy suurin osa ruuan ympäristövaikutuksista, joten sitä tulee syödä vain kohtuudella. Terveys- ja ympäristösyyt puoltavatkin lihan kohtuukäyttöä.
Hyvä muistisääntö on syödä monipuolisesti lautasmallin mukaan.
Lihaa ei tarvitse sisällyttää jokaiselle aterialle eikä sitä tarvitse aina käyttää suuria määriä. Kannattaakin harjoitella monenlaisten ruokien valmistusta sekä erilaisten lihojen ja ruhonosien käyttöä.
Eläinten hyvinvointi koostuu fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, normaalista kasvusta sekä hyvästä hoidosta. Hyvinvointiin voidaan vaikuttaa eläimen pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella. Eläinlääkäri käy tilalla suunnittelemassa eläinten terveydenhoitoa yhdessä kasvattajan kanssa.
Hyvinvoiva eläin tulee olla aina tavoitteena eläintuotannossa.
Syötävää lihaa ei ole olemassakaan, ellei eläin ensin kuole. Eläimet teurastetaan teurastamossa. Liha on teurastetun eläimen lihasta. Lihaa on eniten raajojen seudulla ja selässä. Eläinten painosta suurin osa muodostuu lihasten painosta.
Ruokaketjussa työskentelee eläinten kasvattajien lisäksi monia muita asiansa osaavia ammattilaisia, kuten eläinauton kuljettajia, teurastajia, lihamestareita ja kaupan myyjiä. Näiden lisäksi ruoka-ala työllistää myös esim. eläinlääkäreitä, laborantteja ja tuotekehittäjiä.
