Erikoiskasvien avulla voidaan parantaa maatalouden kannattavuutta ja luoda uudenlaista liiketoimintaa maaseudulle. Myös kuluttajien kiinnostus erikoiskasveista jalostettuja tuotteita kohtaan on kasvanut.

Viljan viljelyalasta noin kymmenen prosenttia on erikoiskasvituotannossa. Täysin yksiselitteistä määritelmää erikoiskasveille ei löydy, mutta niihin lukeutuu niin Suomessa aiemmin tuntemattomia lajeja, kuin myös vanhoja, unohduksissa olleita lajeja, joiden viljelystä on kiinnostuttu uudelleen. Lisäksi erikoiskasveja ovat tavanomaisten viljelykasvien vanhat muodot. Kuluttajille tutumpiin erikoiskasveihin lukeutuvat muun muassa sokerijuurikas, peruna sekä öljykasvit rypsi, rapsi, pellava ja hamppu. Kuluttajille uudempia erikoiskasveja taas ovat härkäpapu, tattari, speltti, auringonkukka, lupiini, kvinoa, camelina, ja kumina.

Erikoiskasveista etenkin hamppu ja pellava ovat tuhansia vuosia vanhoja viljelykasveja, ja Suomessakin niitä on viljelty jo vuosisatoja eri tarkoituksiin. Niiden viljelyyn käytetty pinta-ala on kotimaassa vielä melko pieni. Nyt kasvit kuitenkin kiinnostavat jälleen suomalaisia uusien käyttömuotojen kautta. Pellavasta ja hampusta valmistetaan nykyään öljyjen lisäksi esimerkiksi rouheita, myslejä, ravintolisiä, makeisia ja erilaisia kasviproteiinituotteita.

Proteiinipitoisten erikoiskasvien, kuten härkäpavun, kysyntä on myös lisääntynyt kasviproteiinien suosion kasvun myötä. Elintarviketeollisuudessa kehitetään koko ajan uusia tuotteita ja innovaatioita vastaamaan kasvavaan kysyntään. Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen sekä eläinten rehuissa että ihmisten ruuassa on merkittävää niin ympäristön kuin kansantaloudenkin kannalta.

Erikoiskasvit-sivuilla käytetyt lähteet:

Luonnonvarakeskus, www.luke.fi, FutureCrops-hanke: https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/etusivu/, Kasviproteiinit: https://projects.luke.fi/scenoprot/, Satotilasto: https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2021, ScenoProt-hanke: https://projects.luke.fi/scenoprot/uudet-proteiininlahteet/erikoiskasvit/ 

Siirry takaisin sivun alkuun