Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruokatietoa -osio kertoo ruokaketjun toiminnasta, avaa kotimaisen ruoan tuotantoa, kokoaa ruoka-alan tilastot yhteen ja kuvaa ruokakulttuurimme kehitystä ja ominaispiirteitä. Artikkelit tarjoavat kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökumia ruokaan, sen tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen.
Hyvää Suomesta -järjestelmä on laaja toiminnallinen kokonaisuus käyttökriteereistä, tarkastuksista, tietojen ylläpidosta ja viestinnästä, sekä ennen kaikkea merkkiä käyttävien yritysten reseptiikasta ja tuotannosta.
Ahvenanmaan ruokakulttuuri on muovautunut kalastuksen, merenkulun ja kaupankäynnin myötä piirteiltään hyvin omaleimaiseksi. Meri on aina ollut yli 6500 saaren maakunnalle elämän edellytys, ja niinpä Ahvenanmaalla onkin edelleen vahva kalaruokakulttuuri.
Vielä sata vuotta sitten Ahvenanmaan kylät tyhjenivät syksyn tullen, kun kyläläiset muuttivat ulkosaaristoon kalastamaan silakkaa talven varalle. Suuri osa silakkasaaliista suolattiin ja säilöttiin. Erilaisia kalaruokia valmistetaan silakan lisäksi muun muassa saaristossa kalastetusta ahvenesta, kuhasta, kampelasta ja turskasta.
Maakunnan leipomotuotteista kuuluisin on mustaleipä, joka on myös Ahvenanmaan maakuntaleipä. Mustaleipä sisältää sekä maltaita että siirappia, mikä tekee siitä mehevän ja makean. Siksi se sopii erityisesti kalan kanssa nautittavaksi. Mustaleipä oli aikanaan laivamuonan perusta purjelaivoilla, jotka kiersivät maailman meriä. Ahvenanmaalaisissa kodeissa leivottiinkin kuumeisesti leipää, kun laivoja valmisteltiin pitkille merimatkoille.Yksi tunnetuimmista ahvenanmaalaisista herkuista on Ahvenanmaan pannukakku. Se eroaa tavanomaisesta pannarista, sillä se valmistetaan manna- tai riisipuurosta ja maustetaan kardemummalla. Sitä vaalitaan Ahvenanmaalla vieläkin paikallisena kansallisruokana, jota tarjotaan hillon tai luumukiisselin ja kermavaahdon kera.
Hyvän ruuan ystävät arvostavat Ahvenanmaalla tuotettua karitsanlihaa, jossa on merestä ja yrteistä peräisin oleva saariston maku. Maku johtuu erityisesti siitä, että Ahvenanmaan niityille saatetaan kylvää heinänsiementen joukossa mausteyrttejä. Maakunnan eteläisen sijainnin vuoksi lampaat myös laiduntavat ulkona pidempään kuin muualla Suomessa.Ahvenanmaan rikkauksiin kuuluvat myös erinomaiset omenat. Omenanviljelijät kehittelevätkin omenista jatkuvasti uusia tuotteita, kuten esimerkiksi glögiä, viiniä, siideriä, likööriä ja normandialaista Calvadosta muistuttavaa viinaa.
Heinäkuussa 2010 ahvenanmaalais-ruotsalainen sukeltajaryhmä löysi laivanhylyn Föglön edustalta Ahvenanmaan eteläisestä ulkosaaristosta. Tutkijat arvelevat noin 50 metrin syvyydestä löytyneen kuunarin uponneen vuoden 1840 paikkeilla. Viinimaailma kohahti, kun hylystä löytyi 168 pulloa maailman vanhinta samppanjaa ja viisi pulloa olutta. Samppanja-aarteiden joukossa oli muun muassa 1800-luvun alkupuolella valmistettua Veuve Clicquota. Vuonna 2011 pidetyssä huutokaupassa myytiin kaksi pulloa samppanjaa jopa 30 000 euroon hintaan! Osa tuloista ohjattiin Itämeren tilan parantamiseen.
Olutpullojen sisältö taas tutkittiin, ja resepti rekonstruoitiin ja otettiin uusiokäyttöön. Ahvenanmaalainen panimo valmisti olutta 2 000 numeroitua pulloa, jotka myytiin Viking Linen laivoilla yli sadan euron kappalehintaan. Olut on tämän jälkeen ollut panimon tuotevalikoimassa nimellä Stallhagen Historic Beer 1843.
Vuodesta 2000 alkaen Ahvenanmaalla on järjestetty Skördefest eli sadonkorjuujuhlat syyskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Kolmen päivän aikana on tarjolla runsain mitoin vasta korjattuja vihanneksia, tuoretta lampaan- ja naudanlihaa ja muita paikallisia ruokatuotteita. Vierailijoilla on mahdollisuus tutustua tapahtuman aikana myös lukuisiin maatiloihin.
