Perinteistä rievää

Rievät eli ohrasta ja vehnästä valmistetut vaaleat perinneleivät kuuluvat pirkanmaalaiseen leipomiskulttuuriin. Sanotaankin, että ”on Tampereen tyttöset sieviä, kun syövät ne tuoreita rieviä.” Rievä leivotaan löysästä taikinasta pyöreäksi, pistellään haarukalla ja paistetaan korkeassa lämpötilassa. Rievä on parhaimmillaan uunituoreena voilla sipaistuna.

Tarinan mukaan ensimmäiset rievät leivottiin 1950-luvulla, kun Lempäälässä leipomoa pyörittävät Fanni Ståhlberg ja Elli Raekallio tulivat vahingossa ostaneeksi suuren määrän ohrajauhoja. Kun he miettivät, mitä jauhoilla tehtäisiin, syntyi ajatus ohraleivästä.

Siasta monenlaista syötävää

Pirkanmaan alueella on aina suosittu ruoanlaitossa sianlihaa. Sian kyljestä on valmistettu sipulin kera muun muassa liedellä vedessä haudutettavaa, maustepippurilla, suolalla ja laakerinlehdellä maustettua kyrönkäristystä. Saman tyyppinen ruokalaji on “kastettava”, joka valmistetaan latomalla rautapataan suolattuja sianlihaviipaleita, sipulilohkoja, pippureita ja katajanmarjoja. Ainekset peitetään vedellä ja haudutetaan uunissa kypsäksi. Nimi tulee siitä, että liemeen kastetaan leipäpaloja.

Myös läskisoosi, aladobi ja sianlihasoppa perunaklimpeillä höystettynä ovat perinteisiä pirkanmaalaisia ruokia. Luopioisten pitäjänruoaksi nimetty pesälahna taas valmistetaan täyttämällä kokonainen lahna kalan selkäpuolelta sipuli-sienitäytteellä ja kypsentämällä se sanomalehtipaperiin käärittynä saunan hiilloksella.


Makeana herkkuna pöperöä

Imelletyn perunalaatikon lisäksi Pirkanmaalla on ollut tapana valmistaa imellettyä ruis-puolukkapuuroa miedossa uuninlämmössä pitkään hauduttamalla.

Makeana herkkuna alueella tunnetaan talkkunasta ja survotuista marjoista, useimmiten mustikoista, sekoitettava pöperö. Myös hörkkä eli ternijuusto ja rakkauspuuro eli makea maitokiisseli ovat tyypillisiä hillon tai mehun kanssa nautittavia pirkanmaalaisia herkkuja.

Siirry takaisin sivun alkuun