Hyvä ilmanlaatu ja maaperän puhtaus kulkevat käsi kädessä

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on WHO:n ylläpitämän maailmanlaajuisen ilmanlaatutilaston mukaan erittäin hyvä ilmanlaatu myös ilman pienhiukkasten määrässä. (lähde: WHO, Ambient Air Pollution Database, Update 2018).

Suomen hyvän ilmanlaadun taustalla on monia tekijöitä. Suomi on harvaanasuttu maa, jossa ei ole miljoonakaupunkeja tai suuria teollisuuskeskittymiä. Suomessa on noudatettu varsin onnistuneesti myös kansainvälisesti sovittuja ilmansaasteiden päästörajoituksia. Teollisuudessa käytetään korkealaatuista, vähemmän saastuttavaa teknologiaa ja energiantuotanto on tehokasta.

Puhdas ilma vaikuttaa myös maa-alueiden puhtauteen. Esimerkiksi maaperän raskasmetallipitoisuudet liittyvät teollisuuslaitosten päästöihin. Suomen pohjoinen sijainti vähentää ilmansaasteiden kulkeutumista tiheästi asutusta ja teollistuneemmasta Euroopasta.

Puhtaasta maaperästä ja ilmasta kertoo myös Suomen metsien laaja luomukeruuala. Suomessa on maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria. Se on 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta. Valtaosa luomukeruualasta sijaitsee Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, mutta Suomen luomukeruuala olisi mahdollista kasvattaa vielä yli kaksinkertaiseksi, sillä Suomen metsistä yli 90 prosenttia soveltuisi luomukeruualueiksi.

Maaperämme on puhdasta muttei kovin viljavaa

Suomen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta ja sen raskasmetallipitoisuudet ovat alhaisia. Osa raskasmetalleista kuuluu luontaisesti alueen maaperään, kuten arseeni joillakin Suomen alueilla. Usein raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin ihmisen toiminnasta johtuvia lannoitteiden ja lannan, kompostoidun yhdyskuntajätteen, biokaasutusjäännöksen sekä muiden maanparannusaineiden mukana levitettyjä. Teollistuneilla alueilla raskasmetallipitoisuudet liittyvät teollisuuslaitosten päästöihin; toisin sanoen ilman laatuun. Näin ollen Suomen puhdas ilma varmistaa myös maa-alueiden puhtautta. Suomessa myös vähäinen torjunta-aineiden käyttö vaikuttaa maaperän puhtauteen positiivisesti.

Vaikka Suomen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta, se ei ole luontaisesti kovin viljavaa, sillä se on hapan ja sisältää kohtalaisen vähän ravinteita. Suomen happamat ja turvepohjaiset maat sopivat kuitenkin hyvin nurmirehulle. Viljavuutta pyritään parantamaan kalkituksella, lannoituksella, sopivilla viljelykasveilla ja maan muokkauksella.