Maito suomalaisessa ruokakulttuurissa

Kun puhutaan maidon merkityksestä suomalaisessa ruokakulttuurissa, voidaan mennä historiassa taaksepäin jopa autonomian aikaan saakka. Suomi ei tuolloin ollut vielä viljantuotannossa omavarainen, vaan täällä panostettiin maitotuotteiden, erityisesti voin, vientiin Venäjälle. Vielä sotien aikana tilat olivat melko pieniä, mutta tuotannon koneistumisen myötä alkoi myös tuotannon kasvu ja erikoistuminen.

Maito eri muodoissaan kuuluu suomalaisten ruokapöytiin niin koulussa, kotona kuin työpaikoillakin. Suomalaisia on valistettu ahkerasti maidon terveysvaikutuksista läpi vuosikymmenten. Maitovalmisteet ovatkin hyviä proteiinin, kalsiumin, jodin ja monien vitamiinien, erityisesti D-vitamiinin lähteitä. Maito, juusto, voi – kovan kunnon toi” oli tuttu mainoslause 1980-luvulla, kun maitotuotteita mainostettiin urheilijoiden kasvoilla ja urheilusuorituksilla. Nostalgiseen suomalaiseen maaseutukuvastoon puolestaan kuuluvat maitolaiturit ja lehmät kesäisellä laitumella.

Vuonna 1950 suomalaiset kuluttivat maitoa jopa 360 kiloa henkeä kohden. Kulutus on laskenut voimakkaasti vuosikymmenten aikana, ja vuonna 2021 maitoa kulutettiin enää 96 kiloa henkeä kohden. Myös maidon tuotanto on laskenut rajusti sitten huippuvuosien. Vuonna 1964 maitoa tuotettiin Suomessa 3715 miljoonaa litraa, mutta vuoteen 2021 mennessä tuotanto oli laskenut 2247 miljoonaan litraan. Maidontuottajien määrä väheni vuosien 2020–2021 aikana kahdeksalla prosentilla eli reilu 400 tilaa lopetti maidontuotannon. Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 4 960 maidontuottajaa.

Maidon kulutustottumukset ovat muuttuneet suuresti vuosikymmenten aikana. Maitoa kulutetaan yhä vähemmän nestemäisessä muodossa, ja vastaavasti muun muassa juuston, jogurtin ja rahkan kulutus on lisääntynyt voimakkaasti 1960-luvulta lähtien, mutta nykyään kasvu on tasaantunut. 2000-luvulla on eletty suoranaista rahkabuumia. Maitotuotteissa painotetaan myös vähäkalorisuutta ja proteiinipitoisuutta. Suomalaisten kuluttamista maitovalmisteista 70 prosenttia on valmistettu kotimaisesta maidosta.

Maitotuotteet muodostavat yhden suurimmista tuoteryhmistä kotitalouksien ruokahävikissä. Vaikka maitotuotteet ovat herkästi pilaantuvia, voi omiin aisteihin luottaen välttää turhaa hävikkiä. Esimerkiksi hapanmaitotuotteita voi useimmiten käyttää vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen.

Lähteet