Tekoja ympäristön hyväksi – hunaja

Pölytys vaikuttaa viljelykasvien satoon monin tavoin, sillä se lisää hyönteispölytteisten kasvien siementen ja sadon määrää ja parantaa erityisesti marjojen ja hedelmien laatua ja ulkonäköä. Öljykasveilla pölytys parantaa öljyn laatua, mansikalla puolestaan marjojen kiinteys ja säilyvyys paranevat. Tattarilla ja härkäpavulla sadon kypsyminen tasaantuu, jolloin viljelijä saa sadon paremmin talteen. Mehiläisten tuominen kuminapelloille vähentää siementen varisemista ja tasaa sadon tuleentumista.

Erityisen tärkeää pölytys on hedelmäpuille, marjoille ja öljykasveille. Pölytys lisää esimerkiksi rypsisatoa 10–15 prosenttia hehtaaria kohti. Viljellyllä vadelmalla mehiläispölytyksen arvioidaan parantavan satoa jopa 50 prosenttia ja omenalla 70 prosenttia. Mehiläisten avulla voidaan myös torjua biologisesti omenan siemenkotamätää ja mansikoiden ja vadelmien harmaahometta.

Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään. Osa mehiläistarhaajista tarjoaakin pölytyspalvelua viljelijöille. Tällöin mehiläiset viedään esimerkiksi marjan- tai hedelmänviljelijän tai rypsitilallisen tilalle pölytystyöhön. Samalla mehiläiset saavat mettä hunajantuotantoa varten. Mehiläistarhausta pyritään lisäämään myös maatilojen yhteyteen, sillä se tarjoaa pölytyshyötyjen lisäksi lisätulomahdollisuuden viljelijöille.

Pölytystyö on arvokasta, sillä se tukee alueen ja koko maan taloutta sekä luonnon monimuotoisuutta. Suomessa vuonna 2022 julkaistun selvityksen mukaan hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomen maataloudelle on keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Pölyttäjäkato kuriin

Viime vuosina eri puolilla maailmaa on raportoitu mehiläisyhteiskuntien kuolemista ja luonnonpölyttäjien vähenemisestä. Kehitys on huolestuttavaa, sillä pölyttäjien väheneminen saattaa johtaa monien kasvilajien häviämiseen tai vähintään heikentymiseen, mikä puolestaan vaarantaa kasveista riippuvaisten lajien selviytymisen. Pölyttäjien väheneminen vaikuttaa lisäksi ruoantuotantoon, sillä viljelykasvien sadot jäävät pienemmiksi.

Pölyttäjäkadon vuoksi Euroopan komissio esitteli vuonna 2018 aloitteen, joka koskee luonnonvaraisia pölyttäviä hyönteisiä. Tavoitteena on saada lisätietoa pölyttäjien vähenemisestä ja ratkaista pölyttäjäkadon juurisyyt. Vuonna 2021 päätettiin lisäksi vuoden 2030 biodiversiteettistrategiasta, ja vaadittiin pölyttäjiä koskevien toimien kiireellistä tarkastamista Euroopan unionissa. Suomessa julkaistiin myös oma kansallinen pölyttäjästrategia vuonna 2022.

Lähteet