Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Sanna Elomaa

Ruokakasvatus

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun muassa lasten innostuksena, parempana ruokahaluna sekä kiinnostuksena kasviksiin.

Vuoden ruokakasvattajaksi valittiin tänä vuonna Lempäälän ruokapalvelut ja ruokapalveluiden ruokakasvatustiimi, johon kuuluvat Liisa Belaid, Taina Keskinen, Reko Sipola, Katja Rautanen ja Christina Mettälä. Tuomaristo näkee Lempäälän ruokapalvelujen ruokakasvatustyön uutta toimintakulttuuria luovana ja systemaattisena koko kunnan tasolla. Ruokakasvatuksessa on panostettu poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ravitsemis-, opetus- ja kasvatushenkilöstön kesken sekä lasten ja nuorten osallistamiseen ja positiiviseen ruokapuheeseen.

Aitoa halua vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin

Lempäälän ruokapalveluissa ruokakasvatus ja sen edistäminen on koettu erittäin tärkeäksi ja siksi sen kehittämiseen ja toteuttamiseen on haluttu panostaa. Ruokapalvelupäällikkö Liisa Belaid kertoo ruokapalveluiden tärkeimmäksi tehtäväksi Lempääläisten lasten hyvinvoinnin. Ruokakasvatukseen panostaminen on nähty keinona hyvinvoinnin lisäämiselle. Taustalla vaikuttavat myös kouluterveyskyselyn tulokset sekä kunnan koulujen omat hyvinvointikyselyt, jotka ovat antaneet vahvistusta kehitystyön tarpeelle.

Uudessa muodossaan ruokakasvatus on Lempäälän ruokapalveluissa nyt käytössä ensimmäistä vuotta ja tänä vuonna on haluttu panostaa tuomalla uusia käytänteitä osaksi arkea erityisesti varhaiskasvatuksessa.

– Halutaan vaikuttaa pienestä pitäen, sillä pohja arjen hyville valinnoille rakennetaan lapsuudessa, Belaid kuvailee.

Avainasemassa yhteistyö eri toimijoiden välillä

Belaidin mukaan ruokakasvatuksen kehittämisessä kaikki lähtee johdon tuesta ja niin sanotusti luvasta tehdä, sekä yhteistyöstä, johon kaikki sitoutuvat.

Ruokapalveluissa ruokakasvatuksen toimeenpanevana voimana ja yksikköjen tukihenkilönä on tehtävään palkattu ruokakasvatusmentori. Tämän lisäksi päiväkodeilla on omat ruokakasvatusvastaavat, joita ruokakasvatuksen mentori säännöllisesti tapaa. Jotta yksiköiden olisi helppo lähteä toteuttamaan ruokakasvatusta arjessa, on tarjolla valmiita materiaaleja, joita on suunniteltu ruokakasvatusmentorin avustuksella. Materiaalit ja mentori auttavat myös siinä, että toiminta olisi yhdenmukaista eri yksiköissä.

Ruokakasvatuksessa usein hyödynnetään pienille lapsille suunniteltuja Sapere -ruokakasvatusmenetelmiä, joiden avulla lapset tutustuvat ruokiin aistimaailmansa avulla. Sapere on kuitenkin vain osa toimintaa.

– Pyrimme puhumaan ruokakasvatuksesta Sapere-toimintaa isommassa mittakaavassa, Belaid tiivistää.

Myös lapset ovat mukana yhteistyössä, sillä ruokakasvatuksen keskeisenä osana on lapsien osallisuuden lisääminen. Esimerkkinä lasten osallisuuden kasvattamisesta on varhaiskasvatuksessa viikolla 21 toteutettu lempiruokaviikko. Lempiruokaviikko toteutettiin lapsilta kerättyjen toiveiden pohjalta, jolloin hekin pääsivät osallistumaan suunnitteluun ja päätöksen tekoon.

Pienillä teoilla on isoja vaikutuksia

Toisinaan saatetaan ajatella, että vaikka kiinnostusta ruokakasvatuksen edistämiseen olisi, ei arjesta löydy aikaa sen toteuttamiselle.

– Itseasiassa ruokakasvatuksen tuominen osaksi arkea ei vie siitä yhtään enempää aikaa. Lapsien kanssa käytävät ruokaan liittyvät keskustelut ovat hyvä esimerkki arkisista ruokakasvatusteoista, jotka eivät vaadi lisää aikaa tai vaivaa. Ruokakasvatusta toteutetaankin sekä sessioina, mutta myös perustoimintojen ohessa. Lisätyöstä ei siis ole kysymys, Belaid vakuuttaa.

Myös mentorin kanssa valmiiksi tuotetut materiaalit helpottavat ruokakasvatuksen tuomista osaksi arkea. Onnistuneita ruokakasvatustekoja varhaiskasvatuksessa ovat olleet lisäksi välipalakioski, jossa lapset ovat päässeet leikkimään kioskin pitämistä ja ostamaan itselleen välipalaa sekä ”ämpäriyllätys”, jolla on pyritty hallitsemaan hävikkiä. Ämpäriyllätyksessä palkittiin se, jolla syntyi vähiten biojätettä.

– Lapset olivat todella viehättyneitä tästä ämpäriyllätykestä, Belaid kertoo.

Pienillä arjessa toteutettavilla teoilla on ollut isoja vaikutuksia, jotka ovat näkyneet muun muassa lasten innostuksena, parempana ruokahaluna sekä kiinnostuksena kasviksia kohtaan.

Ensi vuonna katseet suuntautuvat kouluihin

Vastaanotto tänä vuonna toteutetuille toimille on Lempäälässä ollut hyvää. Nyt ensimmäisen vuoden jälkeen on tehty taas nykytilakartoitusta, jota verrataan alkukartoitukseen, jotta nähdään mitä tämän vuoden toimilla on saavutettu.  Tämän pohjalta lähdetään tekemään toimintasuunnitelmaa siitä, miten toimintaa syksyllä jatketaan. Tarkoituksena syksyllä on lisäksi paneutua erityisesti kouluihin. Myös kodit otetaan osaksi toimintaa tarjoamalla informaatiota ja tukea syksyllä järjestettävässä koko kunnan vanhempainillassa.

Ennen syksyä on luvassa vielä hyvinvoinnin edistämiseksi puistoruokailuja, joissa tarjolla on keitto- tai vuokaruokaa. Puistoruokailut ovat suunnattu alle 16-vuotiaille.

Lempäälän ruokapalveluita voi seurata esimerkiksi Instagramissa @lempaalan_ruokapalvelu ja puistoruokailukokeilua @puistoruokailu_lempaala

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

Siirry takaisin sivun alkuun