Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Puheenvuoro

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa radiumin ja poloniumin löytäjä Marie Curie ja liikanimellään tunnetuksi tullut ”Lavantauti-Mary” samaan koriin? Ja miten tämä kaikki liittyy tämän päivän ruoantuotantoon?

Vastaus: löydökset, tutkimus ja oppi. Tiede ja tieto, jota hyödynnetään ja kehitetään tänäkin päivänä.

Marie Curie yhdessä miehensä kanssa löysi radiumin ja poloniumin, maksaen lopulta tutkimuksistaan kovan hinnan. Mary Mallon puolestaan oli epäonninen kokki, joka tietämättään levitti lavantautia 1900-luvun New Yorkissa. Hänestä tyrmistyksekseen – täysin oireeton kun oli – tuli kaikkien aikojen ensimmäinen nimetty supertartuttaja salmonella typhi- bakteerille. Tuona aikana, jolloin suojaavista rokotteista ei vielä ollut tietoakaan, Mary kohtasi loppunsa muista eristettynä vuonna 1938.

Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa yhdistävä tekijä on sattumanvarainen löytö, jota tutkimalla olemme ymmärtäneet miten radioaktiivisuus tai lavantauti vaikuttaa ja tarttuu ihmiseen. Luonnollisesti tämä tutkimus monen muun ohella jatkuu edelleen ja tietoa saadaan koko ajan yhä enemmän, jotta ihmiset voivat elää parempaa elämää.

Nimenomaan tutkimuksen tuomat edut ovat osa jokaisen meidän arkipäiväämme, usein ajattelematta ja huomaamatta. Silloin tällöin mediaan nousee uutisia ja uhkakuvia antibioottiresistensseista bakteereista, jotka ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille eläinten ylilääkitsemiseen käytetyistä antibiooteista. Tämä on aito huoli, jonka estämiseksi onneksi suomalaisesta elintarvikeketjusta löytyy jo työkaluja.

Siinä missä tiettyjen maiden teuraseläinten lääkitsemisdatan lukeminen on kylmäävää, olemme me Pohjolan väki huomattavasti paremmissa lähtökuopissa, sillä jo viileä ilmastomme ja luuytimiä narskuttava pakkanen osaltaan estävät tiettyjen taudinaiheuttajien synnyn ja leviämisen ruokaketjussamme. Sääolosuhteisiin, tutkimukseen ja hyvään hygieniaan yhdistetty kasvatus ovat omiaan tuottamaan – ei markkinointirahaa tässä – maailman puhtainta ruokaa. Kyseessä siis ei ole vain puhe, vaan fakta.

Otetaan esimerkiksi kana ja salmonella. Maailmalla yleinen mielipide ja ”tieto” on, että kana joka tapauksessa sisältää salmonellaa. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa suomalaisessa kasvatustavassa tai elintarvikeketjussa, ja monia ulkomaan lääkekauppamiehiä onkin tiloilta käännytetty pois, koska heidän tuotteensa voidaan meillä niin sanotusti puhaltaa suoraan tuuleen. Tämä ei kuitenkaan ole kehotus lähteä trendaamaan kanasushia, koska no – se on vain väärin.

Unohtaa ei myöskään sovi, että hyvin hoidettu eläin ei luonnostaan tarvitse lääkitystä, siksi sitä meillä annetaankin vain ja ainoastaan tarpeeseen, valvotuissa olosuhteissa yhdessä eläinlääkärin kanssa.

Nämä asiat muistaen voimme siis hyvillä mielin istahtaa ruokapöydän ääreen, hengähtää ja nauttia maailman parhaasta ja puhtaimmasta ruoasta.

Tomi Nevala

Kehityspäällikkö, Atria Food Service

Tomi on Atria Suomen Food Service -organisaation kehityspäällikkö. Hänestä on hienoa olla mukana Suomen johtavan ruokatalon kehityksessä ja eteenpäin viemisessä. Monipuolinen työnkuva niin asiakkuuksissa, teollisuudessa kuin keittiössä pitää mielenkiinnon virkeänä ja uuden oppiminen viehättää aina. Tomi nauttii monipuolisesta lukemista, etenkin Don Rosan Aku Ankka -tarinat ovat tehneet häneen lähtemättömän vaikutuksen niin kieleltään kuin visuaalisuudeltaan. Ruoka-ala on avoin hiekkalaatikko, jonka joka kulmasta löytyy kaiken aikaa uutta opittavaa ja mielenkiintoisia haasteita. Tomi pyrkii hyödyntämään työssään ajattelua boksin ulkopuolelta, toki järjen rajoissa.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

Siirry takaisin sivun alkuun