Kohti tomaattivallankumousta

Ruokaketjun vastuullisuus

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy kasvattaa NAMS-nimellä tunnettuja tomaatteja, joiden hiilijalanjälki on saatu painettua ennätyksellisen alas. Tomaattien vastuullisuutta mitattaessa vaa’assa painavat myös monet muut tekijät kuin hiilijalanjälki.

Kotimaisia tomaatteja on saatavilla ympäri vuoden, ja tomaatin kotimaisuusaste on 60 prosenttia. Kasvihuonetomaattien maine ilmastopahiksina on säilynyt kuluttajien mielissä vahvana, vaikka koko kotimainen kasvihuoneviljelyala on laskenut hiilijalanjälkeään huimat 56 % ja tomaattien tuotanto 61 % vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana*. Agrifutura Tomaatit Oy on saanut laskettua NAMS-tomaattien hiilijalanjäljen jopa alhaisemmaksi kuin suurella osalla tuontitomaateista. Luonnonvarakeskuksen toteuttaman laskennan mukaan NAMS-tomaattien ilmastovaikutus on 0,36 kg hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv) tomaattikiloa kohden.

  • Vaikka hiilijalanjälkemme onkin ennätysalhainen, ei tomaattien vastuullisuutta arvioitaessa voi kuitenkaan tuijottaa pelkästään hiilijalanjälkeen. Kotimaisten tomaattien tuotantoa verrataan usein kuivuudesta kärsivään espanjalaiseen tuotantoon, jossa vesijalanjälki on yli 90 kertainen Suomen vesijalanjälkeen verrattuna. Oma tuotantomme on läpinäkyvää, mutta esimerkiksi työntekijöiden olosuhteet ja torjunta-aineiden käyttömäärät eivät ole välttämättä tiedossa tuontitomaattien kohdalla. Puoliraakoina poimittujen tomaattien rahtaamiseen toiselle puolelle Eurooppaa kuluu myös melkoinen määrä dieseliä, eikä tomaattien maku siinä matkalla ainakaan parane, toteaa Agrifutura Tomaatit Oy:n myyntijohtaja Teemu Kanasuo.

Vaikka Suomessa riittää puhdasta vettä, Agrifutura Tomaatit Oy kerää, puhdistaa ja säilöö kaiken sadeveden yli neljän hehtaarin katolta. Kasteluvesiä ei päästetä maaperään vaan kaikki ylivuoto kierrätetään takaisin kasteluun. Kastelussa ei siis käytetä ollenkaan lainkaan pohja- tai vesijohtovettä.

Tekniikkaa ja biologiaa

Agrifutura Tomaatit Oy perustaa koko toimintansa viimeisimmän biologisen ja teknisen osaamisen yhdistämiseen. Käytössä on ainoana toimijana pohjoisessa Euroopassa ns. puolisuljettu systeemi, mikä tarkoittaa sitä, että kasvihuoneen päädyissä on verkoilla suojattu yhteys ulkoilmaan. Siten lämpö ei karkaa katosta ja se voidaan kierrättää puhaltimien avulla kasvihuoneeseen.

Lämpö kasvihuoneelle tulee lähistöllä sijaitsevan Pori Energian voimalaitoksesta, josta ostettu kaukolämpö on 100 % kompensoitua ja se tuotetaan pääosin suomalaisella uusiutuvalla puuhakkeella. Kasvihuoneessa on myös käytössä energiaverhot, jotka estävät lämmön ja valon karkaamisen, sillä sisäpinta on materiaaliltaan hopeoitua ja säteilee valon takaisin kasveille.

Rikkinäiset tomaatit ja vanhat kasvualustat hyödynnetään tällä hetkellä joko energian tuotantoon tai kompostina. Tulevaisuudessa tarkoituksena on jalostaa rikkinäiset tomaatit biokaasun sijaan NAMS-tuotteiksi kuten keitoiksi ja ketsupeiksi.

  • Pyrimme koko ajan tarkempaan resurssien käyttöön ja meillä on mahdollisuus olla laskennallisesti hiilipositiivinen yhtiö, sillä tuomme kasvihuoneellemme 200 000 kg teollisuudessa syntynyttä hiilidioksidia, jonka kasvit yhteyttävät hapeksi, Kanasuo kertoo.

Puolisuljetun kierron myötä kasvihuone on ylipaineinen, joten pienet tuholaiset eivät pääse sisään. Pienet ”poliisihyönteiset” sen sijaan pörräävät kasvihuoneen sisällä huolehtimassa, että tomaatit saavat rauhassa kypsyä, eivätkä päädy mahdollisten tuholaisten suihin. Biologisessa torjunnassa hyödynnetään myös erilaisia hyödyllisiä bakteereita, sienikasvustoja ja loukkuja. Pölytyksestä huolehtii kontukimalaisarmeija.

  • Haluamme tehdä tomaattivallankumousta tuottamalla mahdollisimman pienellä maa-alalla mahdollisimman paljon herkullista ja turvallista satoa ympäristöä mahdollisimman vähän rasittaen. Lisäksi lähellä tuotettu ruoka varmentaa yhteiskunnan ruokahuoltoa ja jättää tuotantopanokset sekä verotulot myös oman maan rajojen sisälle. Tämä luo hyvän kierrettä, josta hyötyvät sekä ympäristö että ihmiset, Kanasuo toteaa.

*Lähde: Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki, Silvenius, Frans; Usva, Kirsi; Katajajuuri, Juha-Matti; Jaakkonen, Anna-Kaisa (2019): https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545046

Teemu Kanasuo

Myynti- ja markkinointijohtaja, Agrifutura Tomaatit Oy

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

23.11.2023 Ruokaketjun osaaminen

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

Siirry takaisin sivun alkuun