Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Ruokakulttuuri

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin leivonta-asiantuntijat. Penttilän tilalla Pälkäneen Aitoossa leivotaan kuutena päivänä viikossa, ja niin peruna- kuin porkkanarieskatkin ovat niittäneet mainetta ruoka-alan kilpailuissa.

Heikki Penttilä, 57, sanoo suonissaan virtaavan jonkinlaista keksijän verta. Tämä ominaisuus onkin ollut avuksi, kun viime vuosisadan alkupuolelta saakka suvun hallussa olleella tilalla on matkan varrella vaihdettu tuotantosuuntaa. 

  • Vuoteen 1966 asti tämä oli perinteinen maitotila. Sittemmin isäni pyöritti tässä jalostussikalaa, ja minun nimiini tila siirtyi vuonna 1990. Pitkään mentiin perunaa viljelemällä ja lampaita kasvattamalla, lihanjalostuspuolelle Saksassakin kouluttautunut Penttilä kertoo. 

Vajaat 20 vuotta sitten jouduttiin vakavan paikan eteen. Penttilä oli juuri rakennuttanut uuden kylmälampolan parin kilometrin päähän maatilastaan. Noihin aikoihin tilan lammaskannasta löytyi scrapie taudin merkkejä ja Eviran määräyksestä kaikki Penttilän lampaat päätyivät monttuun. 

  • Joitakin vuosia meni ihmetellessä. Olimme vientihyväksytty lihanjalostuslaitos, ja yhtäkkiä menikin elinkeino alta. Vilkkaan mielikuvituksen luotsaamana rupesin ideoimaan perunatuotteita. Sain niitä Pirkanmaan Osuuskaupan hyllyille kokeilumielessä. Oli tätä nykyistä tuotettamme eli rieskaa ja hetken aikaa muun muassa perunasalaattia ja perunapaistoksia. 

Lihanjalostustila muutettiin elintarvikehuoneistoksi, ja nykyisin siellä leivotaan perunarieskaa kuutena päivänä viikossa. Myös porkkanarieskaa tehdään jonkin verran. Kumpikin tuote on palkittu valtakunnallisessa Artesaaniruokakilpailussa eli näitä syötäviä kannattaa suitsuttaa enemmän kuin vähän. Viime keväänä Penttilä vastaanotti myös Jaakko Kolmonen -ruokakulttuuripalkinnon.   

Rieskat lähtevät leivontatilasta jakeluun tuoreeltaan. Heikki Penttilän
oikealla puolella kuvassa näkyy kovassa käytössä oleva taikinakone.

Penttilä hoitaa tuotekehityspuolta ja asiakasyhteyksiä sekä markkinointia. Leipomassakin hän käy silloin, kun ehtii, mutta ensisijaisesti leipominen on kolmen ukrainalaisnaisen vastuulla. Tilan isäntä ahertaa lisäksi liki päivittäin tuotekuljetusten merkeissä, samoin tekee yksi hänen noin parikymppisestä jälkikasvustaan. 

Aku Penttilä on hakenut lisää pakkausmateriaaleja. Hän työskentelee
kotitilallaan etenkin tuotteiden kuljettamisen parissa.
  • Käytämme viikossa noin 2000 kiloa perunaa. Raaka-ainetta hankitaan Valkeakosken Ritvalasta Aku Antilan perunatilalta. Omat viljelyni olen vähentänyt minimiin. Halusin keskittyä tähän leipomotoimintaan, Penttilä sanoo. 

Kehutun rieskan ”salaisuudeksi” voidaan mainita muun muassa lyhyt ketju raaka-aineesta kaupan hyllylle.  Penttilä muistuttaa perunan olevan elävä organismi, johon vaikuttavat varastoinnit ja kuljetukset.  

Kun hän hakee ja keittää raaka-aineen, se on yön yli kylmiössä. Seuraavana päivänä perunarieskat leivotaan ja illalla valmiit tuotteet kuljetetaan Leivon Leipomon terminaaliin Tampereelle. Sitä seuraavana aamuna ne ovat kaupan hyllyillä Pirkanmaalla sekä osassa Kanta-Hämettä ja Satakuntaa. Uudellemaallekin menee jonkin verran.  

Niin lopputuotteen makuun, hivenainepitoisuuteen kuin laatuunkin myönteisesti vaikuttava seikka on myös se, että taikinaan käytettävä peruna keitetään höyryn sijasta vedessä ja nimenomaan kuorineen. 

Penttilän tilan rieskoihin käytettävä peruna tulee Valkeakosken
Ritvalasta. Ketju kuluttajan pöytään on lyhyt.
  • Olemme ainoa tällä menetelmällä rieskoja tekevä yritys. Muut leipovat rieskansa perunahiutaleita tai muusia käyttäen. Lisäksi erona on se, että me emme lisää vettä taikinaan. Siinä on vain perunan omaa kosteutta. Aluksi mukana oli vähän kananmunaa, mutta jo pitkään tuote on ollut täysin kasvispohjainen, Penttilä mainitsee. 

10 vuoden ajan Penttilän tilalta toimitettiin rieskoja vain vähittäismyyntiin.  Vuonna 2022 avautui viimein väylä esimerkiksi Lapland Hotels -ketjun aamiaispöytiin. Samoin on nyt saatu tuote Kesproon kaikkien tilattavaksi. Finlandia-talo sekä Tampereen raatihuone käyttävät Penttilän tilan perunarieskoja. Tampere-talolle puolestaan toimitetaan perunapastaa, joka on vegaanista ja gluteenitonta. 

Tämän vuoden tammikuussa Penttilän tila ja Gluteeniton Leipomo Ilona Oy ovat yksissä tuumin hakeneet Penttilän rieskoille Euroopan Unionin nimisuojaa tuotenimellä Aitoo perunarieska. Seuraavat kuukaudet näyttävät, miten asia etenee. Tilalla leivotaan perunarieskoja kolmessa eri koossa. Penttilä sanoo keskittyvänsä lähiaikoina etenkin minirieskojen kysynnän kasvattamiseen. 

  • Tekemistä siinä riittää. Haluan pitää toiminnoissamme käsityön leiman, vaikka kasvua kertyisikin. Arvostan itse kaikkea käsityöläisyyttä, ja lähiruoka on lähellä sydäntäni, Penttilä toteaa. 

Viime keväänä Penttilä suoritti tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon. Tampereen Mestarikiltaan hänet valittiin syksyllä.    

Lue lisää Penttilän tilasta  

Teksti ja kuvat Kari Saarinen

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

Siirry takaisin sivun alkuun