Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Puheenvuoro

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia ruokakulttuurisia kokemuksia läheltä ja kaukaa. Osalle meistä ruoasta tulee kuitenkin mieleen myös sen tuotanto ja alkuperä. Kun kirjoitan ruoan tajusta, en viittaa kokkauskilpailuihin, vaan tähän jälkimmäiseen, mielestäni paljon syvempään ymmärrykseen ruoasta.

Ruoan taju tarkoittaa ruoka-aineiden ekosysteemisen alkuperän ymmärtämistä. Tässä mielessä ruokailu on arjen sakramentti, jossa päivittäin – mielellään kolmesti tai neljästi päivässä – muodostuu konkreettinen yhteys niihin ekosysteemeihin, peltoihin ja puutarhoihin, joissa eliöstö on ruoka-aineet muodostanut. Osa meistä kaupunkilaistuneista kansalaisista ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, että ruoan biologinen alkuperä on viljelykasvien auringonvalon yhteyttämisen prosessissa. Toisinaan satokasvit korjataan suoraan ruoaksi tai ruoan valmistukseen, toisinaan rehuksi kotieläintuotantoon, mutta alkuperä on aina kasvien fotosynteesissä.

Ekosysteeminen alkuperä tarkoittaa, että ruoan tuotantoon vaaditaan enemmän kuin viljelykasvi, kotieläin ja maataloustuottaja. Maa- ja puutarhatalouden kymmentuhatvuotisessa historiassa ihminen on tullut oman ruokansa tuotantoekosysteemien toimintaa yhä vahvemmin ohjaavaksi ”avainlajiksi”. Maanviljelijöiden ja puutarhurien työn tunnistaminen on osa ruoan tajua. Samanaikaisesti kiitos ruoasta kohdistuu myös muille viljelyekosysteemien lajeille.

Pellon ja puutarhan tuotannolle välttämättömiä lajeja ovat erityisesti maaperän mikrobistoon kuuluvat bakteerit, sienet ja sädesienet, jotka hajottavat satotähteet ja eloperäiset lannoitteet takaisin kasvien ravinteiksi ja ylläpitävät maan multavuutta, rakennetta, vesitaloutta ja viljavuutta. Kiitos siis ruoastani teille, rakkaat mikrobit! Useimmille viljelykasvilajeille välttämättömiä ovat myös pölyttävät hyönteiset, joista tuttuja ovat etenkin mehiläiset ja kimalaiset, mutta joiden lajikirjoon kuuluu useita muita lajiryhmiä. Edelleen välttämättömiä ovat peltoekosysteemeissä luontaisesti esiintyvät kasvitauteja hillitsevät mikrobit ja tuhohyönteisiä kurissa pitävät peto- ja loishyönteiset. Myös näiden lajikirjo on pysähdyttävän suuri.

Tutkija Galina Kallio on edistänyt ruoan tajua tehdessään näkyväksi ei vain maaviljelijän tai puutarhurin, vaan kaikkien ruoan tuotantoon osallistuvien eliöiden työtä. Ruoassakin toteutuu ylilajinen keskinäisriippuvuus ja riippuvuus eheistä, terveistä ja terveyttä tuottavista ekosysteemeistä.

Viimeaikaiset huolet ympäristömuutosten vaikutuksista ruoan tuotannon mahdollisuuksiin ja suoranaiset kriisit, kuten koronaepidemia ja sota, ovat muistuttaneet ruokaturvan haavoittuvuuksista. Näiden kokemusten hopeareunus on kasvanut havahtuminen ruoan tajuun. Uskallan sanoa ja toivon, että kotimaisen maatalouden ja suomalaisten maataloustuottajien arvostus on tässä havahtumisessa lisääntynyt. Koska tuotanto tapahtuu viljelijöiden ja elintarvikeketjun työntekijöiden myötävaikutuksella, ruoan tajuun liittyy kunnioitus ja kiitollisuus heitä kohtaan.

Ruoan taju muodostaa perustan alkuperän ja paikallisuuden arvostamiselle, ruokakansalaisuudelle ja vastuullisuudelle. Ruoan taju on edellytys kestävyysmuutokselle ruokajärjestelmässä.

Kuva: Marjaana Toivonen

Juha Helenius

Kirjoittaja työskentelee agroekologian professorina Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän toimii ohjelmajohtajana Suomen akatemian FOOD-ohjelmassa.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

Siirry takaisin sivun alkuun