Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Puheenvuoro

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä kasvimaaltaan satoa, hoksaa hölmömpikin, miten ison työn takana on vaikkapa kulhollinen perunoita. Arvostus ammattilaisia kohtaan vaan nousee.

”Haloo, saisinko pienen pussillisen siemenperunoita, käännetyn maatilkun ja talikon. Ja jotain lannoitetta. Ja sopivat säät. Ei liian kuumaa tai kylmää, passelisti sadetta ja poutaa. Toimitusaikako, no muhkea sato tasakokoisia perunoita, voin odotella heinäkuulle, mutta tarvis olisi ainakin loppuvuodeksi.”

Juu ei onnistu.

Perunasato ei synny puhelimella tilaten. Haaveilin itsekasvatetuista perunoista tänä kesänä, mutta joudunkin hikisiin hommiin. Sormi on mennyt monta kertaa suuhun. Kuulkaapas näitä ohjeita ja varoituksia:

”Typpilannoitus pidettävä alhaisena. Runsas kalilannoitus on eduksi. Altis maltokaarivirukselle. ”

Ääksi! On se hyvä, ettei tarvitse tehdä tätä nälkäänsä. Siis perunoiden kasvatusta tai oman ruoan tuotantoa ylimalkaan. Näyttöni viime vuodelta ei ole mairitteleva: perunamaa jäi kääntämättä ja rikkaruohot valtasivat perunapenkin. Ikkunalaudalla sentään kasvoi basilikaa, ruohosipulia ja sitruunamelissaa. Niitä saksin ruoan mausteeksi ja hymyilin mielessäni joka kerta, kun ajattelin että olen aika viherpeukalo.

Sata vuotta sitten lähes kaikki suomalaiset tunsivat ruoan reitin pellolta pöytään – ihan konkreettisesti. Sata vuotta sitten maatilat olivat lähes omavaraisia. Nyt vain koko valtakunnan tasolla voi sanoa, että omavaraisia ollaan. Tilat ovat vähentyneet, kasvaneet, erikoistuneet ja ammattilaistuneet.

Mutta kaupunkilaiset tehtaisissa ja avokonttoreissa ovat aina vain kauempana ruoantuotannosta.

Monille ruoka syntyy nykyään internetin syövereissä ja puhelimen kilahduksissa. Ruoka vilahtaa lähetin polkupyörällä ihan kotiovelle. Ei ihme, että ruokasuhde jää ohueksi. Kun ruoka on syöty, jäljelle jää vain tyhjä pahvilaatikko.

Sitä täytyy oikein miettiä, mistä ruoka tulee. Kun kokeilee itse ihan pikkuisenkin, kasvaa arvostus niitä ammattilaisia kohtaan, jotka varmistavat, että meillä on ruokaa pöydässä kaikissa oloissa. Ihan kaikissa.

Olen suosiolla luovuttanut meidän perheen ruoantuotannon ammattilaisille. Heille vaihtelevat säät ja ankaratkin olosuhteet ovat tuttuja. He tietävät, miten possut ruokitaan ja lehmät lypsetään. Elintarviketehtaissa tehdään loput. Varmasti ja turvallisesti.

Meille muille suomalaisille riittää, kun kastelemme parvekelaatikon yrttimme ja poimimme mökin takamailta kanttarellit. Jos rankkasadeviikot yllättävät eikä Ahti suo antejaan, voimme aina pyörähtää lähikauppaan – saalis on taattu.

Eeva Heikkilän blogikirjoitus on julkaistu aiemmin myös Snellmanin Lihanjalostuksen sivuilla.

Eeva Heikkilä

Vastuullisuuspäällikkö, Snellmanin Lihanjalostus Oy

Kirjoittaja viljelee hyvin vaatimatonta perunamaataan tänä kesänä ja pohtii tekstissä omaa ruokasuhdettaan. Kaunis kiitos suomalaiset tuottajat, teihin voi luottaa, jos meillä ei onnistu.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

Siirry takaisin sivun alkuun