Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Puheenvuoro

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä kasvimaaltaan satoa, hoksaa hölmömpikin, miten ison työn takana on vaikkapa kulhollinen perunoita. Arvostus ammattilaisia kohtaan vaan nousee.

”Haloo, saisinko pienen pussillisen siemenperunoita, käännetyn maatilkun ja talikon. Ja jotain lannoitetta. Ja sopivat säät. Ei liian kuumaa tai kylmää, passelisti sadetta ja poutaa. Toimitusaikako, no muhkea sato tasakokoisia perunoita, voin odotella heinäkuulle, mutta tarvis olisi ainakin loppuvuodeksi.”

Juu ei onnistu.

Perunasato ei synny puhelimella tilaten. Haaveilin itsekasvatetuista perunoista tänä kesänä, mutta joudunkin hikisiin hommiin. Sormi on mennyt monta kertaa suuhun. Kuulkaapas näitä ohjeita ja varoituksia:

”Typpilannoitus pidettävä alhaisena. Runsas kalilannoitus on eduksi. Altis maltokaarivirukselle. ”

Ääksi! On se hyvä, ettei tarvitse tehdä tätä nälkäänsä. Siis perunoiden kasvatusta tai oman ruoan tuotantoa ylimalkaan. Näyttöni viime vuodelta ei ole mairitteleva: perunamaa jäi kääntämättä ja rikkaruohot valtasivat perunapenkin. Ikkunalaudalla sentään kasvoi basilikaa, ruohosipulia ja sitruunamelissaa. Niitä saksin ruoan mausteeksi ja hymyilin mielessäni joka kerta, kun ajattelin että olen aika viherpeukalo.

Sata vuotta sitten lähes kaikki suomalaiset tunsivat ruoan reitin pellolta pöytään – ihan konkreettisesti. Sata vuotta sitten maatilat olivat lähes omavaraisia. Nyt vain koko valtakunnan tasolla voi sanoa, että omavaraisia ollaan. Tilat ovat vähentyneet, kasvaneet, erikoistuneet ja ammattilaistuneet.

Mutta kaupunkilaiset tehtaisissa ja avokonttoreissa ovat aina vain kauempana ruoantuotannosta.

Monille ruoka syntyy nykyään internetin syövereissä ja puhelimen kilahduksissa. Ruoka vilahtaa lähetin polkupyörällä ihan kotiovelle. Ei ihme, että ruokasuhde jää ohueksi. Kun ruoka on syöty, jäljelle jää vain tyhjä pahvilaatikko.

Sitä täytyy oikein miettiä, mistä ruoka tulee. Kun kokeilee itse ihan pikkuisenkin, kasvaa arvostus niitä ammattilaisia kohtaan, jotka varmistavat, että meillä on ruokaa pöydässä kaikissa oloissa. Ihan kaikissa.

Olen suosiolla luovuttanut meidän perheen ruoantuotannon ammattilaisille. Heille vaihtelevat säät ja ankaratkin olosuhteet ovat tuttuja. He tietävät, miten possut ruokitaan ja lehmät lypsetään. Elintarviketehtaissa tehdään loput. Varmasti ja turvallisesti.

Meille muille suomalaisille riittää, kun kastelemme parvekelaatikon yrttimme ja poimimme mökin takamailta kanttarellit. Jos rankkasadeviikot yllättävät eikä Ahti suo antejaan, voimme aina pyörähtää lähikauppaan – saalis on taattu.

Eeva Heikkilän blogikirjoitus on julkaistu aiemmin myös Snellmanin Lihanjalostuksen sivuilla.

Eeva Heikkilä

Vastuullisuuspäällikkö, Snellmanin Lihanjalostus Oy

Kirjoittaja viljelee hyvin vaatimatonta perunamaataan tänä kesänä ja pohtii tekstissä omaa ruokasuhdettaan. Kaunis kiitos suomalaiset tuottajat, teihin voi luottaa, jos meillä ei onnistu.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

30.10.2026 Hyvän tekijät

Fazerin leipomoissa ruokahävikistä syntyy uusia tuotteita

Fazerin leipomoissa ruokahävikkiä vähennetään päivittäisellä seurannalla, tarkalla suunnittelulla ja oivalluksilla, joista voi syntyä uusia…

SIAL-messut Shanghaissa

21.10.2026 Ruokavienti

Kasvun resepti löytyy ruokaviennistä

Suomalaisella ruoalla on hyvät edellytykset nousta maailmanmaineeseen: elintarvikealan investoinnit ovat vahvassa kasvussa ja yrityksillä…

Kilpailukyky kirkkaaksi

20.10.2026 Ruokavienti

Yhteistyö nousi avainasemaan Vientipäivässä

Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta -hankkeen järjestämä Vientipäivä kokosi lähes 200 osallistujaa Tampereen Messukeskukseen ja verkkolähetyksen…

3.7.2026 Hyvän tekijät

Lähiruokaa vuosikymmenten kokemuksella – Metsärannan Liha luottaa kotimaisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin menetelmiin

Metsärannan tilalla Punkalaitumella on tuotettu monipuolista lähiruokaa jo yli 30 vuoden ajan. Perheyritys tunnetaan…

25.6.2026 Ruokakasvatus

Vuoden ruokakasvattaja -palkittujen työssä näkyy arjen oivalluksia ja pitkäjänteistä kehitystyötä

Varhaiskasvatuksen arjessa lapsille syntyy ruokasuhde, joka kantaa pitkälle elämään. Vuoden ruokakasvattaja 2026 -tunnustus nostaa…

Yrittäjä Heikki Penttilä käsissään Aitoo perunarieskoja

9.4.2026 Hyvän tekijät

Aitoo perunarieska Euroopan rekisteriin

Heikki Penttilä on rakentanut yrittäjyytensä eurooppalaisesta maaseutuviisaudesta ja ruokaperinteistä, joista hän on ammentanut inspiraationsa…

25.2.2026

Kotikeittiöstä kakkubisnekseen – hyvän tekemistä jo 10 vuotta

Leipurin luovuus ja kädenjälki näkyvät ja maistuvat 10-vuotiaan kakkuketju Mammun Hyväkakun tuotteissa. Ne valmistetaan…

13.10.2025 Hyvän tekijät

Marjayritys, jolla on puhtaat marjat pussissa

Suonenjoki on lähes kaikille tuttu mansikoistaan. Kuuluisa mansikkapitäjä on myös perinteiseen osaamiseen ja moderniin…

5.8.2025 Hyvän tekijät

Helsingin Myllyn vastuuviljelyohjelma tähtää ympäristökuorman minimointiin

- Vastaan viljelemästäni viljasta niin kuluttajalle kuin luonnolle. Päätökseni ja toimenpiteeni vaikuttavat satoon, ympäristöön…

11.6.2025 Hyvän tekijät

Bisan tila panostaa maidontuotantoon Uudellamaalla – keskiössä eläinten hyvinvointi ja vakaa talous

Eva-Linn ja Rasmus Sahl kuuluvat harvoihin tuottajiin, jotka ovat uskaltaneet panostaa maidontuotantoon Uudellamaalla. Kun…

11.6.2025 Hyvän tekijät

Bisa gård satsar på mjölkproduktion i Nyland – fokus på djurens välmående och en stabil ekonomi

Eva-Linn och Rasmus Sahl är några av de få producenter som vågat satsa på…

6.5.2025 Puheenvuoro

Hyvinvointia vai laihdutuskulttuuria?

Tänään 6.5. vietetään kansainvälistä Älä laihduta -päivää. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä laihdutuskulttuurin vahingollisuudesta…

Siirry takaisin sivun alkuun ↑