Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Virpi Aaltonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Miksi valita suomalaista

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä niin luonnon monimuotoisuuden säilymisen kuin monipuolisen ravinnontuotannon kannalta.

Mehiläisistä ja ruuasta puhuttaessa tulee tietenkin ensimmäisenä mieleen hunaja. Kullankeltaisen herkun lisäksi mehiläiset osallistuvat kuitenkin monen muunkin ruoka-aineen tuotantoon, kun ne kukkakäynneillään pölyttävät erilaisia ravintokasveja. Pölytystyö tulee kaupan päälle siitepölyn ja meden keräämisen ohessa. Uskomattoman tuotteliaita otuksia!


Tarhamehiläiset ovat muiden mesipistiäisten tapaan tehokkaita pölyttäjiä, sillä ne keräävät jälkikasvunsa ravinnoksi siitepölyä ja hyörivät siksi kukissa pitkään. Siitepöly tarttuu niiden karvaiseen turkkiin helposti ja kulkeutuu siitä seuraavaan kukkaan. Mehiläisillä onkin suuri merkitys viljely- ja luonnonkasvien pölytykselle. Hyönteispölytys lisää monien kasvien siementen ja sadon määrää ja tekee esimerkiksi marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniin muotoisia. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista sekä öljykasvien siementen öljypitoisuutta.

Omenoita, vadelmia, rypsiä ja mustikoita


Eri mehiläislajien – tarhattujen ja luonnonvaraisten – on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasveista. Mehiläisten merkitys maailman ravinnontuotannolle on siis valtava. Meillä Suomessa mehiläiset pölyttävät ruokakasveista muun muassa hedelmäpuita, puutarhamarjoja, öljykasveja, tattaria ja härkäpapua. Rehukasveista tärkeä pölytyksestä hyötyvä kasvi on apila. Mehiläiset osallistuvat välillisesti siis myös kotieläinten ravinnontuotantoon.

Luonnonvaraisista pölyttäjistämme tärkeimpiä ovat erakkomehiläiset ja erityisesti kimalaiset, joiden merkitys esimerkiksi metsämarjasadolle on aivan keskeinen. Muita luonnonvaraisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi kukkakärpäset ja muut kärpäset, kovakuoriaiset, perhoset ja ampiaiset.

Kuvaaja: Kirsi Tuura

Hunajantuotanto tukee kotimaista ruokaketjua


Kun kasvinviljelijä haluaa varmistaa satonsa onnistumisen, hän voi pyytää mehiläistarhaajaa tuomaan mehiläispesiä lähelle viljelyksiään. Tällaista mehiläishoitajan ja viljelijän yhteistyötä kutsutaan pölytyspalveluksi. Tarhamehiläisen valtti pölyttäjänä onkin sen pesien siirrettävyys ja suuri väkimäärä – 80 000 mehiläisen yhteiskunnassa on pölytysvoimaa.

Kun ostaa suomalaista hunajaa, mehiläisten pölytyshyöty jää kotimaahan. Hunajahankinnoilla tukee siis samalla kotimaista ruuantuotantoa ja työllisyyttä laajemminkin. Siksi erityisesti maailman mehiläispäivänä kannattaa nauttia hunajaa ja iloita askeleen päässä odottavasta kesästä!

Viisi vinkkiä pölyttäjien ystäville


Pölyttäjien tukeminen on tärkeää. Paitsi että ne tuottavat meille tärkeää pölyttäjäpalvelua, luonnonvaraiset pölyttäjät ovat itsessään osa korvaamatonta luonnonkirjoa. Seuraavilla vinkeillä pääset vauhtiin.

  • Kukkajatkumo: Huolehdi, että pihallasi on kukkivia kasveja aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kukkiva puutarha tuo iloa myös omistajalleen.
  • Lepoa leikkurille: Älä leikkaa nurmikkoa, kun voikukat ja apilat kukkivat. Ne ovat mainioita mehiläiskasveja.
  • Missaa myrkyt: Kasvinsuojeluaineista on haittaa myös hyötyhyönteisille.
  • Luonnolle tilaa: Jätä osa pihasta luonnontilaan. Lahopuu sekä muokkaamattomat maapalat ja niillä kasvavat luonnonkasvit tarjoavat pesäpaikkoja ja ravintoa pölyttäjille.
  • Älä pelkää pölyttäjää: Jos kimalainen tai erakkomehiläinen tekee pesän talosi koloon, seuraile niiden puuhia ilahtuneen kiinnostuneena. Ne pistävät hyvin harvoin, mutta pölyttävät jatkuvasti.

Mehiläiskuva: Tarja Ollikka/SML

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

Siirry takaisin sivun alkuun