Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Virpi Aaltonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Miksi valita suomalaista

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä niin luonnon monimuotoisuuden säilymisen kuin monipuolisen ravinnontuotannon kannalta.

Mehiläisistä ja ruuasta puhuttaessa tulee tietenkin ensimmäisenä mieleen hunaja. Kullankeltaisen herkun lisäksi mehiläiset osallistuvat kuitenkin monen muunkin ruoka-aineen tuotantoon, kun ne kukkakäynneillään pölyttävät erilaisia ravintokasveja. Pölytystyö tulee kaupan päälle siitepölyn ja meden keräämisen ohessa. Uskomattoman tuotteliaita otuksia!


Tarhamehiläiset ovat muiden mesipistiäisten tapaan tehokkaita pölyttäjiä, sillä ne keräävät jälkikasvunsa ravinnoksi siitepölyä ja hyörivät siksi kukissa pitkään. Siitepöly tarttuu niiden karvaiseen turkkiin helposti ja kulkeutuu siitä seuraavaan kukkaan. Mehiläisillä onkin suuri merkitys viljely- ja luonnonkasvien pölytykselle. Hyönteispölytys lisää monien kasvien siementen ja sadon määrää ja tekee esimerkiksi marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniin muotoisia. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista sekä öljykasvien siementen öljypitoisuutta.

Omenoita, vadelmia, rypsiä ja mustikoita


Eri mehiläislajien – tarhattujen ja luonnonvaraisten – on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasveista. Mehiläisten merkitys maailman ravinnontuotannolle on siis valtava. Meillä Suomessa mehiläiset pölyttävät ruokakasveista muun muassa hedelmäpuita, puutarhamarjoja, öljykasveja, tattaria ja härkäpapua. Rehukasveista tärkeä pölytyksestä hyötyvä kasvi on apila. Mehiläiset osallistuvat välillisesti siis myös kotieläinten ravinnontuotantoon.

Luonnonvaraisista pölyttäjistämme tärkeimpiä ovat erakkomehiläiset ja erityisesti kimalaiset, joiden merkitys esimerkiksi metsämarjasadolle on aivan keskeinen. Muita luonnonvaraisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi kukkakärpäset ja muut kärpäset, kovakuoriaiset, perhoset ja ampiaiset.

Kuvaaja: Kirsi Tuura

Hunajantuotanto tukee kotimaista ruokaketjua


Kun kasvinviljelijä haluaa varmistaa satonsa onnistumisen, hän voi pyytää mehiläistarhaajaa tuomaan mehiläispesiä lähelle viljelyksiään. Tällaista mehiläishoitajan ja viljelijän yhteistyötä kutsutaan pölytyspalveluksi. Tarhamehiläisen valtti pölyttäjänä onkin sen pesien siirrettävyys ja suuri väkimäärä – 80 000 mehiläisen yhteiskunnassa on pölytysvoimaa.

Kun ostaa suomalaista hunajaa, mehiläisten pölytyshyöty jää kotimaahan. Hunajahankinnoilla tukee siis samalla kotimaista ruuantuotantoa ja työllisyyttä laajemminkin. Siksi erityisesti maailman mehiläispäivänä kannattaa nauttia hunajaa ja iloita askeleen päässä odottavasta kesästä!

Viisi vinkkiä pölyttäjien ystäville


Pölyttäjien tukeminen on tärkeää. Paitsi että ne tuottavat meille tärkeää pölyttäjäpalvelua, luonnonvaraiset pölyttäjät ovat itsessään osa korvaamatonta luonnonkirjoa. Seuraavilla vinkeillä pääset vauhtiin.

  • Kukkajatkumo: Huolehdi, että pihallasi on kukkivia kasveja aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kukkiva puutarha tuo iloa myös omistajalleen.
  • Lepoa leikkurille: Älä leikkaa nurmikkoa, kun voikukat ja apilat kukkivat. Ne ovat mainioita mehiläiskasveja.
  • Missaa myrkyt: Kasvinsuojeluaineista on haittaa myös hyötyhyönteisille.
  • Luonnolle tilaa: Jätä osa pihasta luonnontilaan. Lahopuu sekä muokkaamattomat maapalat ja niillä kasvavat luonnonkasvit tarjoavat pesäpaikkoja ja ravintoa pölyttäjille.
  • Älä pelkää pölyttäjää: Jos kimalainen tai erakkomehiläinen tekee pesän talosi koloon, seuraile niiden puuhia ilahtuneen kiinnostuneena. Ne pistävät hyvin harvoin, mutta pölyttävät jatkuvasti.

Mehiläiskuva: Tarja Ollikka/SML

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

21.3.2023 Puheenvuoro

Ihmisen kädenjälki muovaa tulevaisuuden ruoantuotantoa – eikä tee siitä keinotekoisempaa kuin ennenkään

Ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Ei siksi, että se olisi hajoamassa käsiin, vaan koska sen on…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruoantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Luonnon monimuotoisuus turvaa ruoantuotantoamme

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden ja ruoantuotannon perusta. Eri kasvi- ja eläinlajien muodostamat ekosysteemit ruokkivat…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät,…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Suomessa ruoan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana…

Siirry takaisin sivun alkuun