Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Mehiläisistä ja ruuasta puhuttaessa tulee tietenkin ensimmäisenä mieleen hunaja. Kullankeltaisen herkun lisäksi mehiläiset osallistuvat kuitenkin monen muunkin ruoka-aineen tuotantoon, kun ne kukkakäynneillään pölyttävät erilaisia ravintokasveja. Pölytystyö tulee kaupan päälle siitepölyn ja meden keräämisen ohessa. Uskomattoman tuotteliaita otuksia!

Tarhamehiläiset ovat muiden mesipistiäisten tapaan tehokkaita pölyttäjiä, sillä ne keräävät jälkikasvunsa ravinnoksi siitepölyä ja hyörivät siksi kukissa pitkään. Siitepöly tarttuu niiden karvaiseen turkkiin helposti ja kulkeutuu siitä seuraavaan kukkaan. Mehiläisillä onkin suuri merkitys viljely- ja luonnonkasvien pölytykselle. Hyönteispölytys lisää monien kasvien siementen ja sadon määrää ja tekee esimerkiksi marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniin muotoisia. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista sekä öljykasvien siementen öljypitoisuutta.

Omenoita, vadelmia, rypsiä ja mustikoita

Eri mehiläislajien – tarhattujen ja luonnonvaraisten – on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasveista. Mehiläisten merkitys maailman ravinnontuotannolle on siis valtava. Meillä Suomessa mehiläiset pölyttävät ruokakasveista muun muassa hedelmäpuita, puutarhamarjoja, öljykasveja, tattaria ja härkäpapua. Rehukasveista tärkeä pölytyksestä hyötyvä kasvi on apila. Mehiläiset osallistuvat välillisesti siis myös kotieläinten ravinnontuotantoon.

Luonnonvaraisista pölyttäjistämme tärkeimpiä ovat erakkomehiläiset ja erityisesti kimalaiset, joiden merkitys esimerkiksi metsämarjasadolle on aivan keskeinen. Muita luonnonvaraisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi kukkakärpäset ja muut kärpäset, kovakuoriaiset, perhoset ja ampiaiset.

Hunajantuotanto tukee kotimaista ruokaketjua

Kun kasvinviljelijä haluaa varmistaa satonsa onnistumisen, hän voi pyytää mehiläistarhaajaa tuomaan mehiläispesiä lähelle viljelyksiään. Tällaista mehiläishoitajan ja viljelijän yhteistyötä kutsutaan pölytyspalveluksi. Tarhamehiläisen valtti pölyttäjänä onkin sen pesien siirrettävyys ja suuri väkimäärä – 80 000 mehiläisen yhteiskunnassa on pölytysvoimaa.

Kun ostaa suomalaista hunajaa, mehiläisten pölytyshyöty jää kotimaahan. Hunajahankinnoilla tukee siis samalla kotimaista ruuantuotantoa ja työllisyyttä laajemminkin. Siksi erityisesti maailman mehiläispäivänä kannattaa nauttia hunajaa ja iloita askeleen päässä odottavasta kesästä!

Viisi vinkkiä pölyttäjien ystäville

Pölyttäjien tukeminen on tärkeää. Paitsi että ne tuottavat meille tärkeää pölyttäjäpalvelua, luonnonvaraiset pölyttäjät ovat itsessään osa korvaamatonta luonnonkirjoa. Seuraavilla vinkeillä pääset vauhtiin.

• Kukkajatkumo: Huolehdi, että pihallasi on kukkivia kasveja aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kukkiva puutarha tuo iloa myös omistajalleen.
• Lepoa leikkurille: Älä leikkaa nurmikkoa, kun voikukat ja apilat kukkivat. Ne ovat mainioita mehiläiskasveja.
• Missaa myrkyt: Kasvinsuojeluaineista on haittaa myös hyötyhyönteisille.
• Luonnolle tilaa: Jätä osa pihasta luonnontilaan. Lahopuu sekä muokkaamattomat maapalat ja niillä kasvavat luonnonkasvit tarjoavat pesäpaikkoja ja ravintoa pölyttäjille.
• Älä pelkää pölyttäjää: Jos kimalainen tai erakkomehiläinen tekee pesän talosi koloon, seuraile niiden puuhia ilahtuneen kiinnostuneena. Ne pistävät hyvin harvoin, mutta pölyttävät jatkuvasti.

Mehiläiskuva: Tarja Ollikka/SML