Luonnon monimuotoisuus turvaa ruoantuotantoamme

Miksi valita suomalaista

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden ja ruoantuotannon perusta. Eri kasvi- ja eläinlajien muodostamat ekosysteemit ruokkivat meitä, mutta niiden yksipuolistuminen on tällä hetkellä vakava uhka.

Huolimatta siitä, että maailmassa on tuhansia syötäväksi kelpaavia kasvilajeja, pääosa maailman ravinnosta saadaan nykyään vain kolmesta kasvista: vehnästä, riisistä ja maissista. Monokulttuuri, eli yhden kasvin pitkäaikainen viljeleminen samalla paikalla köyhdyttää ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta.

Tällä hetkellä tapahtuva luonnon monimuotoisuuden kaventuminen on vakava uhka maailman ruoantuotannolle. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että kolme neljäsosaa maailman viljelykasvilajikkeista on hävinnyt. Ruokajärjestelmän ja tuotantotapojen monimuotoisuus parantaa mahdollisuuksia selviytyä erilaisista ruoantuotantoa kohtaavista haasteista.

Viljelemällä monipuolisesti erilaisia kasvilajeja ja -lajikkeita voidaan tuotantoa monimuotoistaa ja valmistautua siten esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuviin tuotanto-olosuhteiden muutoksiin.

Vuoroviljelyä ja erikoiskasveja

Suomessa monimuotoisuutta ylläpidetään esimerkiksi peltojen vuoroviljelyllä sekä viljelemällä erikoiskasveja kuten sokerijuurikasta, perunaa, rypsiä, rapsia, pellavaa, hamppua, härkäpapua, tattaria, spelttiä, auringonkukkaa, lupiinia, kvinoaa, camelinaa ja kuminaa.

Erikoiskasvien viljely lisää ja monipuolistaa kasvinvuorotusta.  Se vaikuttaa positiivisesti peltoekosysteemin monimuotoisuuteen. Monimuotoinen peltoympäristö tarjoaa esimerkiksi elintilaa ja parempia ruokailumahdollisuuksia monille lintu- ja hyönteislajeille. Erikoiskasvien viljely monipuolistaa myös maaseutumaisemaa.

Maatiaislajien ominaisuuksia säilytetään geenipankeissa

Myös alkuperäiseläinlajien säilyminen on tärkeätä monipuolisen geeniaineksen säilymisen kannalta. Vanhoja maatiaisrotujamme on vielä tallella ja itäsuomalainen kyyttölehmän, suomenhevosen, suomenlampaan ja maatiaiskanan alkioita säilytetään geenipankissa.

Maatiaisroduilla ja -lajikkeilla on taloudellinen, biologinen ja tieteellinen merkitys, sillä niiden erityisominaisuuksia saatetaan tarvita tulevaisuudessa sillä tuotanto-olosuhteet, jalostustavoitteet ja kuluttajien tarpeet muuttuvat.

Perinnemaisemat säilyttävät monimuotoisuutta

Vaikka ruoantuotanto perustuukin luonnon monimuotoisuuden hyödyntämiseen ovat vastaavasti monet luonnonvaraiset kasvi- ja eläinlajit sopeutuneet vuosisatojen kuluessa hyödyntämään ihmisen luomia maatalousympäristöjä. Siksi ihmisten luomat perinnemaisemat ovat arvokkaita alueita ja tärkeässä asemassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Niiden säilymisen perusedellytys on elinvoimainen ja asuttu maaseutu.

Maatalouden ylläpitämissä elinympäristöissä elää edelleen runsaasti luonnonvaraisia kasvi- ja eläinlajeja, jotka hyötyvät maatalouden harjoittamisesta, peltojen avoimuudesta sekä karjanlaidunnuksesta. Esimerkiksi maitotilat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä, sillä karjan laiduntaminen edistää monien kasvien, hyönteisten, perhosten ja lintujen lisääntymistä. Laitumella käyskentelevät lehmät ovatkin tärkeä osa elävää maaseutumaisemaa ja luovat osaltaan elinkelpoista maaseutua.
 

Lähteet ja lisätietoja:

Future Crops: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/etusivu/
Luonnonvarakeskus: Suomen maa- ja elintarviketalous 2018: Suomen maa- ja elintarviketalous 2018
Maatiainen: https://www.maatiainen.fi/index.html

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

Siirry takaisin sivun alkuun