Luonnon monimuotoisuus turvaa ruoantuotantoamme

Miksi valita suomalaista

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden ja ruoantuotannon perusta. Eri kasvi- ja eläinlajien muodostamat ekosysteemit ruokkivat meitä, mutta niiden yksipuolistuminen on tällä hetkellä vakava uhka.

Huolimatta siitä, että maailmassa on tuhansia syötäväksi kelpaavia kasvilajeja, pääosa maailman ravinnosta saadaan nykyään vain kolmesta kasvista: vehnästä, riisistä ja maissista. Monokulttuuri, eli yhden kasvin pitkäaikainen viljeleminen samalla paikalla köyhdyttää ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta.

Tällä hetkellä tapahtuva luonnon monimuotoisuuden kaventuminen on vakava uhka maailman ruoantuotannolle. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että kolme neljäsosaa maailman viljelykasvilajikkeista on hävinnyt. Ruokajärjestelmän ja tuotantotapojen monimuotoisuus parantaa mahdollisuuksia selviytyä erilaisista ruoantuotantoa kohtaavista haasteista.

Viljelemällä monipuolisesti erilaisia kasvilajeja ja -lajikkeita voidaan tuotantoa monimuotoistaa ja valmistautua siten esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuviin tuotanto-olosuhteiden muutoksiin.

Vuoroviljelyä ja erikoiskasveja

Suomessa monimuotoisuutta ylläpidetään esimerkiksi peltojen vuoroviljelyllä sekä viljelemällä erikoiskasveja kuten sokerijuurikasta, perunaa, rypsiä, rapsia, pellavaa, hamppua, härkäpapua, tattaria, spelttiä, auringonkukkaa, lupiinia, kvinoaa, camelinaa ja kuminaa.

Erikoiskasvien viljely lisää ja monipuolistaa kasvinvuorotusta.  Se vaikuttaa positiivisesti peltoekosysteemin monimuotoisuuteen. Monimuotoinen peltoympäristö tarjoaa esimerkiksi elintilaa ja parempia ruokailumahdollisuuksia monille lintu- ja hyönteislajeille. Erikoiskasvien viljely monipuolistaa myös maaseutumaisemaa.

Maatiaislajien ominaisuuksia säilytetään geenipankeissa

Myös alkuperäiseläinlajien säilyminen on tärkeätä monipuolisen geeniaineksen säilymisen kannalta. Vanhoja maatiaisrotujamme on vielä tallella ja itäsuomalainen kyyttölehmän, suomenhevosen, suomenlampaan ja maatiaiskanan alkioita säilytetään geenipankissa.

Maatiaisroduilla ja -lajikkeilla on taloudellinen, biologinen ja tieteellinen merkitys, sillä niiden erityisominaisuuksia saatetaan tarvita tulevaisuudessa sillä tuotanto-olosuhteet, jalostustavoitteet ja kuluttajien tarpeet muuttuvat.

Perinnemaisemat säilyttävät monimuotoisuutta

Vaikka ruoantuotanto perustuukin luonnon monimuotoisuuden hyödyntämiseen ovat vastaavasti monet luonnonvaraiset kasvi- ja eläinlajit sopeutuneet vuosisatojen kuluessa hyödyntämään ihmisen luomia maatalousympäristöjä. Siksi ihmisten luomat perinnemaisemat ovat arvokkaita alueita ja tärkeässä asemassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Niiden säilymisen perusedellytys on elinvoimainen ja asuttu maaseutu.

Maatalouden ylläpitämissä elinympäristöissä elää edelleen runsaasti luonnonvaraisia kasvi- ja eläinlajeja, jotka hyötyvät maatalouden harjoittamisesta, peltojen avoimuudesta sekä karjanlaidunnuksesta. Esimerkiksi maitotilat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä, sillä karjan laiduntaminen edistää monien kasvien, hyönteisten, perhosten ja lintujen lisääntymistä. Laitumella käyskentelevät lehmät ovatkin tärkeä osa elävää maaseutumaisemaa ja luovat osaltaan elinkelpoista maaseutua.
 

Lähteet ja lisätietoja:

Future Crops: https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/etusivu/
Luonnonvarakeskus: Suomen maa- ja elintarviketalous 2018
Maatiainen: https://www.maatiainen.fi/index.html

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

7.10.2024 Miksi valita suomalaista

10 syytä valita suomalaista ruokaa

Talouden muutokset ja hintojen nousut aiheuttavat monille päänvaivaa ja pakottavat pohtimaan ostopäätöksiä entistä tarkemmin.…

27.8.2024 Ruokaketjun vastuullisuus

Rypsiöljyn puristuksen sivuvirrasta elintarvikkeeksi

Tarve syödä kasviperäisesti kasvaa. Samalla kasvaa myös tarve erilaisille kasvipohjaisille tuotteille. Kasviproteiinien käytön todellinen…

20.8.2024 Ruokakulttuuri

Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien pitkään ketjuun – tilaa on myös uusille toimijoille

On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä…

7.8.2024 Ruokakasvatus

Nuusku-koira johdattaa lapset päiväkodista pelloille

Ruokatieto Yhdistyksen julkaisema uusi varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettu Pellon elämää -oppimateriaali vahvistaa alle kouluikäisten lasten…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

Siirry takaisin sivun alkuun