Lähiruokaa pieniltä ja isoilta valmistajilta

Miksi valita suomalaista

Pienet elintarvikeyritykset erikoistuvat usein paikallisiin herkkuihin. Isot yritykset taas valmistavat koko kansan ruokamakuja. Yhteistä niille ovat lyhyet hankintaketjut: Suomessa raaka-aineet tulevat läheltä.

Valtaosa Suomessa toimivista elintarvikeyrityksistä on hyvin pieniä ja paikallisia. Kaiken kokoisia ruuan ja juoman valmistajia tarvitaan. Pienet yritykset rikastuttavat ruokakulttuuria omaleimaisilla ja usein paikallisesta ruokaperinteestä ammentavilla erikoistuotteillaan. Suuret yritykset tuottavat ruokaa kaikkien saataville ja vievät alan kehitystä eteenpäin tutkimus- ja kehitystoiminnallaan.

Pienistä yrityksistä paikallisia erikoisuuksia

Yksilölliset ruokavaliot ja -valinnat jakavat kuluttajia yhä pienempiin ryhmiin, joista pienikin yritys voi löytää juuri itselleen sopivan kokoisen asiakaskunnan. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia pientuottajien tuotteista, mikä lisää erityisesti artesaaniruon suosiota. Termi tarkoittaa maukkaita, korkealuokkaisia ja yksilöllisiä tuotteita, jotka valmistetaan pääasiassa paikallisista, huolella tuotetuista raaka-aineista pienimuotoisesti ja usein omalla tilalla.

Varsinkin juoma-alalle on syntynyt uusia pienyrityksiä: tislaamoita, panimoita ja kahvipaahtimoita. Myös nosteessa olevien kotimaisten valkuaiskasvien, kuten härkäpavun ja hampun, jalostaminen sopii hyvin pienen mittakaavan tuotantoon. Niiden viljelyala kasvaa jatkuvasti, mikä mahdollistaa myös suurempien valmistajien tuotannon.

Oman alueen raaka-aineita lähistön asukkaille

Pienille yrityksille on luonteenomaista, että niiden toiminta perustuu oman alueen raaka-aineisiin, ja myös niiden asiakkaat ovat lähellä. Tärkeimpiä myyntikanavia ovat kuluttajien ruokapiirit, verkkokauppa, tilamyynti, vähittäiskauppa ja yksityiset ruokapalvelut.

Vähittäiskauppa on viime vuosina kiinnostunut selvästi pienyritysten tuotteista ja erilaiset paikalliset ruoantuottajat ovat jo hyvin edustettuina isojenkin kauppaketjujen myymälöissä.

Lyhyt hankintaketju on kilpailuetu

Elintarviketeollisuus Suomessa nojaa kotimaisiin raaka-aineisiin: 82 prosenttia teollisuuden käyttämistä raaka-aineista tulee Suomesta. Yrityksillä on kilpailuetunaan lyhyet ja läpinäkyvät hankintaketjut, jotka tunnetaan alusta loppuun. Se varmistaa tuotteiden hyvän jäljitettävyyden.

Joidenkin lihatuotteiden raaka-aine voidaan nykyään jo kuluttajapakkauksen merkintöjen avulla jäljittää tuotantotilalle asti. Myös kanamunien leima paljastaa tuotantotavan lisäksi myös tuottajatilan.

Kun tuotteiden jäljitettävyys ja tietojärjestelmät ovat kunnossa, ketjun mahdolliset ongelmatkin pystytään korjaamaan nopeasti ja ilman massiivisia takaisinvetoja.

Ja vaikka Suomi on harvaan asuttu maa, ruuan raaka-aine tulee elintarviketeollisuudelle yllättävän lyhyiden matkojen takaa. Kotieläimistä erityisesti siipikarjan ja sianlihan tuotanto on keskittynyt jalostavien laitosten läheisyyteen. Myös maidon matka tilalta jalostukseen on usein lyhempi kuin maitotuotteen matka pakkaamosta kaupan hyllyyn.

Kasvisten sopimusviljely keskittyy jalostavien tehtaiden läheisyyteen, minkä ansioista raaka-aine tulee käsittelyyn niin tuoreena kuin mahdollista.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

23.11.2023 Ruokaketjun osaaminen

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

Siirry takaisin sivun alkuun