Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Ruokaketjun vastuullisuus

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen kotimaisen ruoan valmistamiseksi. Kehittämällään menetelmällä Hailia onnistuu käyttämään tuotannossaan Itämeren villikaloja, jotka ovat aiemmin olleet liian pieniä elintarviketeollisuudelle.

Yli 80 % Suomessa myydystä kalasta on ulkomaista, vaikka kotimaista villikalaa riittäisi. Suosittujen tuontikalojen, kuten usein kalapuikoissa käytetyn alaskanseitin ja tonnikalan, pyyntiin liittyy merkittäviä ongelmia, kun taas kotimaisen kalan pyynti on läpinäkyvää eikä villikalojen kasvatukseen tarvitse tuhlata resursseja tai päästöjä. Suomalaiset kuluttajat sekä ruoan ammattilaiset ovat myös toivoneet enemmän kotimaista kalaa lautasilleen. Yhtenä ongelmana on kuitenkin ollut Itämeren saaliskalojen pieni koko, jonka takia niitä ei ole voitu hyödyntää elintarviketeollisuudessa ja suurin osa saaliista on päätynyt eläinten rehuksi.

Hailia Nordic Oy on kehittänyt uuden, patenttia odottavan, tuotantomenetelmän, jonka avulla filekokoa pienemmätkin kalat saadaan valjastettua ruoantuotantoon. Aiemmin valtavasta, noin sadan miljoonan kilon, vuotuisesta silakkasaaliista vain noin kolme prosenttia päätyi suomalaisten lautasille.

Esteenä villikalojen käytölle kuluttajat kokevat niiden vaikean valmistuksen ja kalojen ruotoisuuden. Hailia onkin tuotekehityksessään pyrkinyt ratkaisemaan näitä ongelmia. Tuotekehityksessä on otettu erityisesti huomioon myös tuotteiden terveellisyys, helppokäyttöisyys sekä monipuoliset käyttökohteet. Hailian tuotteet Pikkukalanyhtö ja Pikkukalasuikale soveltuvat käytettäväksi tuttuihin ruokiin, kuten pastoihin, laatikoihin, keittoihin ja kastikkeisiin korvaamaan liha-, kana- ja kalaraaka-aineita. Tällä hetkellä tuotteet ovat suunnattu ammattikeittiöiden käyttöön.

Kuva: Hailia

Kotimaisen kalan arvostuksen vahvistaminen tukee omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta

Hailian tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan, erityisesti Itämeren pikkukalojen, arvostusta tuomalla ne takaisin ruokapöytiimme.

”On kestämätöntä, että samalla kun kalan omavaraisuusaste on vain 20 %, Suomessa kutsutaan omien vesiemme aarteita roskakaloiksi”, toteaa Hailian toimitusjohtaja Michaela Lindström.

Roskakaloiksi nimetään usein kalalajeja, jotka koetaan taloudellisesti arvottomiksi, ja näitä Hailia haluaa erityisesti hyödyntää tuotteissaan. Hailia tavoittelee myös tällä hetkellä tuotiin kallellaan olevan kalatalouden järkevöittämistä sekä nykyisten kalasaaliiden hyödyntämistä paremmin ihmisravinnoksi. Näiden avulla myös Suomen omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta voitaisiin vahvistaa.

Hailia käyttää tuotteissaan Hyvää Suomesta -merkkiä

”Vain Hyvää Suomesta -merkkiä käyttämällä pystymme kertomaan asiakkaillemme todella paljon tuotteistamme ja periaatteistamme. Se kertoo muun muassa vastuullisuudesta, kun alkuperä ja työolot ovat tiedossa, ja siitä, että arvostamme kotimaisia raaka-aineita. Kun asiakas valitsee meidän ja tuontikalojen välillä, on merkki hyvä osoitus siitä, että eri valinnoilla on merkitystä”, kertoo Lindström.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

21.3.2023 Puheenvuoro

Ihmisen kädenjälki muovaa tulevaisuuden ruoantuotantoa – eikä tee siitä keinotekoisempaa kuin ennenkään

Ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Ei siksi, että se olisi hajoamassa käsiin, vaan koska sen on…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruoantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja…

Siirry takaisin sivun alkuun