Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Ruokaketjun vastuullisuus

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen kotimaisen ruoan valmistamiseksi. Kehittämällään menetelmällä Hailia onnistuu käyttämään tuotannossaan Itämeren villikaloja, jotka ovat aiemmin olleet liian pieniä elintarviketeollisuudelle.

Yli 80 % Suomessa myydystä kalasta on ulkomaista, vaikka kotimaista villikalaa riittäisi. Suosittujen tuontikalojen, kuten usein kalapuikoissa käytetyn alaskanseitin ja tonnikalan, pyyntiin liittyy merkittäviä ongelmia, kun taas kotimaisen kalan pyynti on läpinäkyvää eikä villikalojen kasvatukseen tarvitse tuhlata resursseja tai päästöjä. Suomalaiset kuluttajat sekä ruoan ammattilaiset ovat myös toivoneet enemmän kotimaista kalaa lautasilleen. Yhtenä ongelmana on kuitenkin ollut Itämeren saaliskalojen pieni koko, jonka takia niitä ei ole voitu hyödyntää elintarviketeollisuudessa ja suurin osa saaliista on päätynyt eläinten rehuksi.

Hailia Nordic Oy on kehittänyt uuden, patenttia odottavan, tuotantomenetelmän, jonka avulla filekokoa pienemmätkin kalat saadaan valjastettua ruoantuotantoon. Aiemmin valtavasta, noin sadan miljoonan kilon, vuotuisesta silakkasaaliista vain noin kolme prosenttia päätyi suomalaisten lautasille.

Esteenä villikalojen käytölle kuluttajat kokevat niiden vaikean valmistuksen ja kalojen ruotoisuuden. Hailia onkin tuotekehityksessään pyrkinyt ratkaisemaan näitä ongelmia. Tuotekehityksessä on otettu erityisesti huomioon myös tuotteiden terveellisyys, helppokäyttöisyys sekä monipuoliset käyttökohteet. Hailian tuotteet Pikkukalanyhtö ja Pikkukalasuikale soveltuvat käytettäväksi tuttuihin ruokiin, kuten pastoihin, laatikoihin, keittoihin ja kastikkeisiin korvaamaan liha-, kana- ja kalaraaka-aineita. Tällä hetkellä tuotteet ovat suunnattu ammattikeittiöiden käyttöön.

Kuva: Hailia

Kotimaisen kalan arvostuksen vahvistaminen tukee omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta

Hailian tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan, erityisesti Itämeren pikkukalojen, arvostusta tuomalla ne takaisin ruokapöytiimme.

”On kestämätöntä, että samalla kun kalan omavaraisuusaste on vain 20 %, Suomessa kutsutaan omien vesiemme aarteita roskakaloiksi”, toteaa Hailian toimitusjohtaja Michaela Lindström.

Roskakaloiksi nimetään usein kalalajeja, jotka koetaan taloudellisesti arvottomiksi, ja näitä Hailia haluaa erityisesti hyödyntää tuotteissaan. Hailia tavoittelee myös tällä hetkellä tuotiin kallellaan olevan kalatalouden järkevöittämistä sekä nykyisten kalasaaliiden hyödyntämistä paremmin ihmisravinnoksi. Näiden avulla myös Suomen omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta voitaisiin vahvistaa.

Hailia käyttää tuotteissaan Hyvää Suomesta -merkkiä

”Vain Hyvää Suomesta -merkkiä käyttämällä pystymme kertomaan asiakkaillemme todella paljon tuotteistamme ja periaatteistamme. Se kertoo muun muassa vastuullisuudesta, kun alkuperä ja työolot ovat tiedossa, ja siitä, että arvostamme kotimaisia raaka-aineita. Kun asiakas valitsee meidän ja tuontikalojen välillä, on merkki hyvä osoitus siitä, että eri valinnoilla on merkitystä”, kertoo Lindström.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

Siirry takaisin sivun alkuun