Elintarvikeketjun rikokset ovat miljardibisnes

Tiedote

Ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes. Elintarvikeketjun rikosten kirjo on laaja, eikä Suomi ole ruokapetosten suhteen erillinen saareke. Niin kuluttajien kuin lainvalvojienkin on vaikea havaita ruokapetos. Luotettavan ruokatuotteen valinnassa auttaa tuttu merkki. Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on turvallinen valinta, sillä merkin saaneet tuottajat ovat suomalaisen, mutta usein myös kansainvälisen laatuseurannan piirissä.

Erilaiset elintarvikeketjun rikokset eli ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes, joka on osa harmaata taloutta, totesi elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä Ruokatieto Yhdistyksen järjestämässä miniseminaarissa keskiviikkona.

­­­­– Maailmanlaajuisesti elintarvikealan rikoksia tehdään 30 miljardin euron arvosta, josta määrästä Euroopassa noin 10 miljardin arvosta. Elintarvikeala tuhansine toimijoineen on niin laaja, että on helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni, Hielm toteaa.

Vaikka tekijä jäisikin kiinni ja saataisiin oikeuden eteen, rangaistukset ruokapetoksista ovat lievät. Osittain tästä syystä ruokarikollisuutta on hankalaa kitkeä.

— Elintarvikerikokset on niin sanottu low risk ­­­– high reward -rikosala, jossa taloudellinen hyöty voi olla suurta, mutta rangaistukset pieniä, Hielm sanoo.

Elintarvikerikollisuus ulottuu laajalle

Johtava asiantuntija Minna Willman-Koistinen ruokavirastosta muistuttaa, että rikoksen mahdollisuuksia on runsaasti ruokaketjun jokaisessa vaiheessa alkutuotannosta kuluttajalle saakka.

­­– Elintarvikeketjun rikosten kirjo on laaja, hän toteaa.

Elintarvikerikokset sisältävät monenlaisia rikoksia markkinointirikoksista terveysrikoksiin, maataloustukien väärinkäytöstä eläinsuojelurikoksiin ja veropetoksiin.

Willman-Koistisen mukaan kyse on meidän kaikkien havaittavissa olevasta ja kasvavasta rikollisuuden ilmiöstä, josta pitäisi virittää enemmän yhteiskunnallista keskustelua ja josta myös kuluttajien tietoisuutta tulisi nostaa.

Alkuperämaan väärin merkitseminen on rikos

Elintarvikepetos voi tapahtua kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Usein rikollinen toiminta liittyy tuotteiden aines- ja rakenneosiin, alkuperämaan tai -alueen väärin ilmoittamiseen tai tapaan, jolla tuote on valmistettu tai jalostettu.

— Toimiva ja läpinäkyvä ruokajärjestelmä on tärkeää elintarviketuotannon luotettavuuden kannalta. On upeaa, että suomalainen yhteistyö yritysten ja valvovien virkamiesten kanssa toimii, toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi Ruokatieto Yhdistyksestä toteaa.

Suomi ei ole ruokapetosten suhteen erillinen saareke. Marjoja ja sieniä saatetaan mainostaa kotimaisina, vaikka niiden alkuperämaa on jokin muu. Halpaa seitiä voidaan myydä kalliimpana turskana, jolloin kuluttaja kokee huijauksen kukkarossaan.

Niin kuluttajien kuin lainvalvojienkin on vaikea havaita ruokapetos.

— Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on turvallinen valinta, sillä merkin saaneet tuottajat ovat suomalaisen, mutta usein myös kansainvälisen laatuseurannan piirissä. Siksi kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa, Syväniemi tähdentää.

 

Lisätiedot

Ruokatieto Yhdistys

toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi

puh. +35850 5118 909

Suomalaisen ruoan päivän 4.9.2021 mahdollistavat Apetit, Atria, Elovena, HK, K-ryhmä, Lidl, S-ryhmä, Valio, MTK ja SLC.

Muut ajankohtaiset

Kaikki ajankohtaiset

17.11.2023 Tiedote

Hyvää Suomesta -tuotteissa raaka-aineiden kotimaisuusaste pysynyt korkeana – kasvispainotteista kasvua uutuuksissa 

Viime vuodesta Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden määrän kasvua vauhdittivat mm. leipomo- ja kasvistuotteet sekä…

9.10.2023 Tiedote

Hävikki-battle opettaa nuoria ruokahävikin vähentämiseen – kilpailun voittajat Helsingistä ja Maalahdesta

Hävikki-battlessa tehtiin tänäkin vuonna satoja upeita annoksia ja opittiin torjumaan hävikkiä. Lähes 7600 yläkoulun…

6.10.2023 Tiedote

Elli Siltala jatkaa Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana

Ruokatieto Yhdistys ry:n vuosikokous 4.10. valitsi hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Elli Siltalan Valio Oy:stä ja…

11.9.2023 Uutinen

Tietohaarukka 2023 on julkaistu

Kuinka suuri viljasato oli vuonna 2022? Paljonko suomalaiset kuluttavat lihatuotteita? Mihin suuntaan tuottajahinnat ovat…

1.9.2023 Tiedote

Hyvää Suomesta jälleen arvostetuin alkuperämerkki

Hyvää Suomesta –merkki on arvostetuin tuotteen alkuperästä kertova merkki ja Suomen viidenneksi arvostetuin brändi…

31.8.2023 Tiedote

4.9. koko Suomi juhlii kotimaista ruokaa

Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4.9. viidettä kertaa. Päivä on omistettu suomalaisen ruoan tuottajille ja…

9.5.2023 Tiedote

Ruokavisa vie ruokakasvatusta yläkouluihin: voitto oivaltavalle Nöykkiön koulun joukkueelle

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jossa opitaan ruoan reiteistä pellolta pöytään sekä fiksua…

30.3.2023 Tiedote

Rakentavaa ruokapuhetta edistäneet Sanna Talvia ja Juuso Joona palkittiin Vuoden ruokakasvattajina

Vuoden ruokakasvattaja 2023 -huomionosoituksen ovat saaneet yliopistonlehtori Sanna Talvia Itä-Suomen yliopistosta Joensuun kampukselta sekä…

25.3.2023 Tiedote

Ruokavisan finaaliin joukkueet Nöykkiön koulusta ja Jyväskylän normaalikoulusta

Ruokavisan alkukarsinnat on nyt käyty. Kiitos kaikille osallistuneille opettajille ja oppilaille! Kilpailuun osallistuneista oppilasryhmistä…

6.2.2023 Tiedote

Ruokavisa 2023 on käynnistynyt!

Ruokavisan valtakunnallinen osaamiskilpailu on nyt käynnissä! Osaamiskilpailuun voivat osallistua yläkoulun oppilaat opettajansa johdolla. Oppilaiden…

3.2.2023 Tiedote

Merkinnät elintarvikepakkauksissa eivät saa johtaa kuluttajia harhaan

Kuluttajat ovat tällä hetkellä erittäin kiinnostuneita ruoan alkuperästä. Siksi on tärkeätä, että pakkausten tarjoama…

25.1.2023 Tiedote

Ehdota Vuoden ruokakasvattajaa!

Ruokatieto myöntää Vuoden ruokakasvattaja –huomionosoituksen tänä keväänä ruokakasvatuksen saralla ansioituneelle toimijalle, joka on toiminnallaan…

Siirry takaisin sivun alkuun