Ruokavisa tutustuttaa yläkoululaiset ruokaketjun vastuullisuuteen vuosittain vaihtuvien teemojen avulla. Tänä keväänä teemana oli ruoan valintaan vaikuttavat yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Vuosittain järjestettävään Ruokavisaan sisältyy oppimateriaali sekä visa, joka testaa opittuja asioita ja karsii kolme parasta joukkuetta loppukilpailuun.

Koko koulu mukana suunnittelussa

Joukkueet valmistivat ja esittelivät kilpailumenunsa tuomaristolle paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa Ruoka 2025 -messujen kisalavalla.

Tämän vuoden finaali oli harvinaisen tasainen, ja tuomaristo oli vaikuttunut kaikkien joukkueiden työskentelyn korkeasta tasosta. Monipuolisella ja harkitulla kokonaisuudella tuomariston valloittanut menu sisälsi ruislohiletin, palsternakka-pottumuusin, uunifenkolia ja minitomaatteja, yrttitahnaa ja sitruunavettä. Jälkiruokana joukkue tarjoili mustikkaisia talkkunamuffineita sekä dalgona-mochavaahtoa.

• Kysyimme koko koululta heidän lempiperinneruokiaan ja niihin liittyviä ruokamuistoja. Vastauksista nousi esille uunilohi ja mustikkapiirakka, joten päätimme ryhtyä suunnittelemaan menua niiden pohjalle. Olemme harjoitelleet menua useita kertoja, joten itse kisatilanne ei jännittänyt liikaa, Kuulammen joukkue totesi.

Voittajajoukkueessa kokkasivat Hilma Riihimäki, Silva Tiirola ja Olivia Kanerva-aho. Joukkuetta valmensi kotitalousopettaja Marja-Kaisa Varonen. Kuulammen joukkue osallisti suunnitteluun koko koulua.

Tuotekehitystä ja täysjyvän käyttöä

Finaalia varten joukkueiden piti eläytyä tuotekehittäjiksi, jotka suunnittelevat ja toteuttavat menun, jossa tuunataan valituista perinneruoista modernimmat versiot. Joukkueiden täytyi myös perustella valintansa kestävän kehityksen ja ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ja kuten aina, ruoka herättää myös tunteita ja muistoja, joita käsiteltiin ennakkotehtävässä.

Loppukilpailussa joukkueiden tehtävänä oli valmistaa kaksi ruokalajia: pääruoka sekä jälkiruoka, joista ainakin toisessa oli käytettävä täysjyvätuotteita. Lisäksi toisen ruokalajin valmistuksessa piti leipoa. Ruokien suunnittelussa sekä valmistuksessa oppilaiden tuli ottaa huomioon myös kestävän kehityksen periaatteet, ravitsemus ja ruokakulttuuri.

Ruokavisa 2025 –osaamiskilpailun voittajajoukkueen valitsi ammattilaisraati. Tuomaristoon kuuluivat tänä vuonna kotitalousopettaja Minttu Virkki, Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi, ruokakasvatuksen asiantuntija Aliisa Hyvänen Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta, Fazer leipomoiden tuotekehityspäällikkö Anne Wunsch sekä Saarioinen Oy:n kategoriapäällikkö Laura Hiltunen.

Voittajajoukkue palkitaan sekä ryhmä- että koulutasolla. Palkinnot mahdollistavat Verkkokauppa.com, Cozy Publishing, E. Ahlström, Saarioinen Oy, Fazer Leipomot ja MTK.

Ruokavisan kuvagalleria löytyy täältä

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry, hanna.larjavaara(at)ruokatieto.fi, p. +358 50 502 0531

Marja-Kaisa Varonen, kotitalousopettaja, Kuulammen koulu, puh. 040 523 4996, marja-kaisa.varonen@tyrnava.fi

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus – materiaalit vapaasti käytettävissä

Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä arvostusta ruuantekijöitä kohtaan sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina. Visaan voivat osallistua kaikki Suomen yläkoulun opettajat opetusryhmiensä kanssa oppiaineeseen katsomatta. Ruokavisa on vakiinnuttanut asemaansa osana koulujen ruokakasvatusta, ja se käytiin tänä lukuvuonna jo 15. kertaa. Kaikkiaan Ruokavisan lähtökohtana on YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen vastuullisen kuluttamisen tavoite.

Ruokavisan opetusmateriaalit ja visat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä myös visa-ajan jälkeen. Opetuskokonaisuuteen kuuluvat diasarjat tehtävineen löytyvät Ruokatiedon sivuilta: https://ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa/ruoan-valinta-2025-opettajalle/  ja visoja pääsee pelaamaan Ruokavisan sivustolla:https://ruokavisa.fi/

Ruokatieto Yhdistys jakaa Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoituksen nyt kuudetta kertaa. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja, ja tänä vuonna ehdotuksia toivottiin erityisesti toimijasta, joka on edistänyt lasten ja nuorten tietoisuutta ruoan tuotannosta ja alkuperästä.

Vierailu tilalle on elämys

Lasten ja nuorten mahdollisuudet päästä tutustumaan maatiloihin ja ruoan tuotantoon ovat nykyään rajalliset. Ruoan arvostuksen ja omien ruokavalintojen näkökulmasta on kuitenkin tärkeätä tietää, millaista työtä ruokaketjussa tehdään. Tilavierailu etäyhteyksillä tai paikan päällä on lapsille ja nuorille elämys. Usein perusasiatkin, kuten esimerkiksi lehmän ja ihmisen tai hevosen ja kanin väliset kokoerot tulevat yllätyksenä.

• Monelle lapselle ruoan reitti alkaa kaupasta. Suurella osalla ihmisistä ei ole enää kosketuspintaa ruoan tuotantoon tai maatiloille, eikä ymmärrystä siitä, kuinka ruoka on kauppaan tai lautaselle päätynyt. Siksi on arvokasta, että tuottajat jakavat arkeaan ja kertovat työstään eri tavoin, tuomaristo toteaa.

Palkitut ruoantuottajat Aino Lehvästö, Maria Pirttimaa ja Anna Länsisalmi-Keisala kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä niin ruoan tuottajina kuin ruokakasvattajina.

• Teemme tätä työtä koko sydämellä, ja meille on kunnia asia voida tuottaa ruokaa suomalaisille. Meistä on tärkeätä, että lapset ja nuoret näkevät mistä ja miten ruoka sinne kauppaan ja lautasille tulee, toteavat Vuoden ruokakasvattajat. 

Paikallisuutta ja yhteistyötä koulujen kanssa

Palkitut tilat sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja tuomariston mielestä onkin tärkeätä ymmärtää paikallisuuden merkitys kestävässä ruokajärjestelmässä. Koulun tai päiväkodin ja tuottajien yhteistyöllä voidaan keksiä erilaisia tapoja tutustua paikalliseen ruoantuotantoon.

• Oman alueen ruoantuotannon tuntemus ja sen merkityksen ymmärtäminen laaja-alaisesti rakentuu näissä kohtaamisissa. Ruokajärjestelmä on laaja ja moninainen kokonaisuus, ja me kaikki olemme osa sitä. Lasten ja nuorten ymmärrys omasta roolista ruokajärjestelmässä on ruokakasvatuksessa keskeistä.

Tuomaristo haluaa palkinnolla huomioida myös tuottajien roolia ja ääntä ruokakeskustelussa ja -kasvatuksessa.

• On tärkeätä, että erilaiset näkökulmat pääsevät esille ja ruoantuotannosta voidaan keskustella rakentavasti ja erilaiset näkökannat huomioon ottaen. Ruokakeskustelu on kovin polarisoitunutta, ja vastakkainasettelua voidaan lieventää kuulemalla erilaisia toimijoita ja tutustumalla asioihin ja ilmiöihin omakohtaisesti. Aidoilla kohtaamisilla ja keskusteluilla voidaan lisätä ymmärrystä ja kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan, toteaa tuomaristo.

Tuomaristoon kuului tänä vuonna yliopistonlehtori Sanna Talvia Helsingin yliopistosta, tutkijatohtori Irene Kuhmonen Jyväskylän yliopistosta, kasvatus- ja koulutusvastaava Bettina Lindfors Finland svenska 4H:sta ja ruokakasvatuksen asiantuntija Hanna Larjavaara Ruokatieto Yhdistyksestä.

Voittajat kertovat työstään ja ajatuksistaan Ruokatiedon sivuilla julkaistussa artikkelissa ”Maatilavierailuja virtuaalisesti ja livenä – Vuoden ruokakasvattajat avaavat tilojensa ovet lapsille ja nuorille”. Se on vapaasti hyödynnettävissä, ja löytyy täältä: https://ruokatieto.fi/artikkelit/maatilavierailuja-virtuaalisesti-ja-livena-vuoden-ruokakasvattajat-avaavat-tilojensa-ovet-lapsille-ja-nuorille/

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, viestintäpäällikkö, Ruokatieto Yhdistys, puh. 050 502 0531

Palkitut Vuoden ruokakasvattajat:

Aino Lehvästö, Uusituvan tila, puh. 040 717 4903
Maria Pirttimaa, Pirttimaan tila, puh. 0400 346 701
Anna Länsisalmi-Keisala, Maalaisjärki-kanavat, puh. 050 503 3824

Vuoden ruokakasvattaja

Vuoden ruokakasvattaja voi olla henkilö, yhteisö, yritys tai yhdistys, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa. Tunnustus myönnetään alan huippuosaajalle, joka on kehittänyt ruokakasvatusta tai siihen liittyvää osa-aluetta aktiivisesti. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja, ja tänä vuonna ehdotuksia toivottiin erityisesti toimijasta, joka on edistänyt lasten ja nuorten tietoisuutta ruoan tuotannosta ja alkuperästä. Lue lisää: https://ruokatieto.fi/ruokakasvatus/vuoden-ruokakasvattaja/

Suomalaiseen ruokakulttuuriin ei nosteta juurikaan syömisen ja ruoan sosiaalisuutta tai tottumusta ja ruokailutapoja, toisin kuin ruokakulttuuriin yleisenä ilmiönä. Sen sijaan suomalaista ruokakulttuuria kuvaavat suomalaisten mielestä jo aiemmin mainittujen tekijöiden lisäksi valmiit ja puolivalmiit ruoat sekä kansainvälisyys.

Muutoksia kymmenessä vuodessa

Nyt toteutettu tutkimus on toisinto kymmenen vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Uusina aihealueina suomalaista ruokakulttuuria koskevissa vastauksissa nousevat kasvispainotteisuus sekä fleksaus ja ruokasuositukset, joista keskustelu kävikin tutkimuksen tekohetkellä yhä kuumana. Myös erilaiset harmitukset ovat nostaneet päätään edelliseen tutkimukseen verrattuna. 

Ruokakulttuuri koostuu perinteistä, raaka-aineista ja tavoista

Ruokakulttuuriin yleisenä ilmiönä sisältyy suomalaisten mielissä erityisesti perinteet, erilaiset raaka-aineet sekä tavat ja tottumukset. Vastauksissa mainitaan usein myös raaka-aineiden paikallisuus tai kotimaisuus, ruoan sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet sekä valmistustavat ja ruokalajit. Uutta sisältöä ruokakulttuuri-sanalle on tullut ennen kaikkea paikallisuudesta, ylipäätään tuotannosta sekä eettisyydestä.

Suomalaisen ruokakulttuurin sisältöä alettiin toden teolla pohtia noin parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin suomalaisten mielikuvat suomalaisesta nykypäivän ruokakulttuurista ja ruokakulttuurista yleisesti olivat toisistaan hyvinkin poikkeavat. Selviä eroja on yhä, mutta ei enää yhtä paljon.

• Erityisen mukava on huomata se, että suomalaisuus on hiipinyt ruokakulttuuriin ilmiönä. Tämä kertonee siitä, että suomalaiset ovat alkaneet nähdä oman maan ruokakulttuurin olemassaolon aiempaa selkeämmin, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen kehityspäällikkö Minna Asunmaa.

Suomalainen ruokakulttuuri on elinvoimainen ja moninainen

Kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta pitää kiinnostavana, että suomalaiset pohtivat ruokakulttuuria yleensä ja suomalaista ruokakulttuuria osin eri näkökulmista.

• Kun puhutaan siitä, mistä asioista ruokakulttuuri ylipäätään koostuu, ihmiset nostavat esiin muun muassa erilaiset tavat, tottumukset, perinteet, raaka-aineet ja syömisen sosiaalisuuden. Pohdinta on tällöin osin abstraktimpaa kuin pohdittaessa suomalaista ruokakulttuuria, johon liittyen esiin nostetaan myös ruokakeskustelussa ajankohtaisia ja konkreettisia ilmiöitä, joiden nähdään muuttavan ruokakulttuuria ja perinteitä. Näitä ovat esimerkiksi kasvissyönti, uudet ravitsemussuositukset, valmisruokien yleistyminen tai kansainvälistyminen. Näkökulmasta riippuen muutoksia voidaan pitää tervetulleina tai niihin voidaan suhtautua kriittisesti, Niva toteaa.

Nivan mielestä tutkimus kertoo kiinnostavalla tavalla myös siitä, että suomalaiset liittävät suomalaiseen ruokakulttuuriin todella monenlaisia asioita. Se kertoo elinvoimaisesta ja moninaisesta ruokakulttuurista, jossa perinteet ja uudet ilmiöt elävät rinnan ja usein myös toisiaan muokaten.

Lisätietoja:

Minna Asunmaa, minna.asunmaa@ruokatieto.fi, puh. 040 410 5270

Mari Niva, mari.niva@helsinki.fi, puh. 029 412 0916

Tutkimuksen toteutti Ruokatieto Yhdistyksen toimeksiannosta Kantar Agri Oy. Vastaajina oli yhteensä 1086 suomalaista (pl. Ahvenanmaa). Aineisto jaettiin kahteen väestöä edustavaan ryhmään: toiselta kysyttiin, mistä eri asioista ja ilmiöistä ruokakulttuuri vastaajan mielestä koostuu ja toiselta kysyttiin sama kysymys liittyen suomalaiseen ruokakulttuuriin nykyään. Molempiin kysymyksiin vastattiin avoimilla vastauksilla, omin sanoin. Ei osaa sanoa -vastausten osuus on normaalia tasoa.  Tiedot koottiin GallupKanavalla, joka on omnibus-tutkimus ja osa internetavusteista vastaajapaneelia. Tiedot kerättiin 24.-29.1.2025.

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.

Kampanjan tavoitteena on lisätä eurooppalaisen kauran ja kauratuotteiden tunnettuutta ja vientivolyymia kolmessa Aasian maassa: Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa, samalla edistäen kestävän kehityksen mukaista ja terveellistä eurooppalaista tuotantoa.

Euroopan unionin kauramarkkinoiden johtajina Suomi ja Ruotsi toteuttavat ohjelman eurooppalaisten kauratuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Samalla tehdään tunnetuksi eurooppalaisia ruoan laatuvaatimuksia. Suomella ja Ruotsilla on erinomaiset edellytykset tuottaa korkealaatuista kauraa kestävästi.

Kampanjaa rahoittaa osittain EU (asetus 1144/2014). Hankinta toteutetaan Suomen julkisista hankinnoista ja konsessiokelpoisuuksista annetun lain (1397/2016) mukaisesti. Hankittavat liiketoimintapalvelut: laki, markkinointi, konsultointi, rekrytointi, painatus ja turvallisuus.

Hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa: https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procedure/13240/enotice/19204/participation

Elina Björklundin valmistelemaan Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointia ulkoasiainhallintoon koskevaan selvitykseen on lähtökohtana todettu, että kauppa ja politiikka ovat tiiviissä yhteydessä keskenään. On luonnollista yhdistää ulkoministeriön ulkopolitiikan asiantuntemus ja Business Finlandin ulkomaantoimintojen kaupallinen osaaminen. Siten voidaan tukea yritysten kansainvälistymistä parhaiten ja tehostaa vientiponnisteluja.

• Ruokatieto tukee ulkoministeriön raportissa mainitun asiakaslähtöisyyden käyttöönottoa ns. yhden luukun periaatteella, ja resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä, jotta varsinkin pienempien elintarvikealan yritysten tarvitsemat pysyvät vientipalvelut saadaan mahdollisimman nopeasti yritysten ulottuville, ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää toteaa.

Seuraavassa vaiheessa integraation toimeenpanon valmistelu aloitetaan ulkoministeriön johdolla.

• Vientiasioissa koko ruokaketjua edustavana toimijana olemme valmiina antamaan tukemme ja konkreettisen panoksemme tässä valmistelussa. Aika on yrityksille rahaa ja mitä nopeammin ruokavientiyritysten tarvitsemat palvelut saadaan käyntiin, sitä paremmin ruokayritykset pystyvät investoimaan toimenpiteisiin, joilla Suomen ruokavienti saadaan tuplattua vuoteen 2031 mennessä, Vainionpää toteaa. 

Tutustu tiivistelmään: Tiivistelmä raportista (PDF, 0,6 MB, 3 sivua)

Lisätiedot:
Jukka Vainionpää, Ruokatieto Yhdistys, Ruokaviennin kasvujohtaja, 050 511 7982

Selvityksen mukaan Suomen hallituksen asettama tavoite elintarvikeviennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2031 edellyttää vientipalveluiden turvaamista. Pekka Timonen esittää raportissaan hyvin konkreettisia keinoja luoda puuttuvia palveluja sekä keinoja lisätä palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Selvityshenkilö tunnistaa myös mahdolliset haasteet eri esittämiensä ratkaisujen toteutuksessa ja esittää rakentavasti myös vaihtoehtoisia ratkaisuja.

– Raportissa otetaan seikkaperäisesti kantaa valtion rooliin viennille välttämättömien palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. Ruokaviennin palvelujen turvaamiseksi ehdotetaan nykyisten rakenteiden kehittämistä ja vahvistamista uusien rakenteiden luomisen sijaan, ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää toteaa.

Ruokatiedon tehtävänä seuraavaksi on kehittää elintarvikeviennin yrityslähtöinen kasvualusta, joka toimii elintarvikevientialan yhteisenä koordinaattorina, kooten alan yhteisen näkemyksen, laatien ja johtaen ruokaviennin strategiaa. Työtä tehdään yhdessä muiden alan toimijoiden kuten Suvi ry kanssa. Mallissa yritykset toimivat keskeisessä roolissa strategian toteuttajina ja johtajina. Strategia tuotetaan yrityslähtöisesti yhteistyössä muiden ekosysteemin toimijoiden, mm. valtionhallinnon, kanssa.

– Ruokatieto Yhdistys tukee Maa- ja metsätalousministeriön raportin suositusten käytäntöön viemistä, jotta elintarvikealan yritysten tarvitsemat pysyvät vientipalvelut saadaan mahdollisimman nopeasti yritysten ulottuville. On kuitenkin huomioitava, että osa raportissa esitetyistä ratkaisuista on riippuvaisia ulkoministeriöön siirtyvään Business Finlandin toimintoon liittyvästä valmistelusta ja päätöksenteosta. Yritykset toivovat, että tämä valmisteluprosessi saataisiin maaliin ilman viivästyksiä, Vainionpää toteaa.

Tutustu raporttiin: Elintarvikeviennin kasvua tukeva rakenne ja valtion tehtävä vienninedistämisessä

Lisätiedot:
Jukka Vainionpää, Ruokatieto Yhdistys, ruokaviennin kasvujohtaja, 050 511 7982

Lihatiedotuksen Kantar Agrilla teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisista melkein 80 % aikoo syödä tänä joulua kinkkua. Kinkkua syövien osuus on noussut sitten vuoden 2021.

• Joulu on perinteiden juhlaa myös ruokapöydässä. Ja ehkäpä tutut perinteet tuovat iloa nimenomaan tämän hetken sekavan maailmatilanteen keskellä. Joulukinkkua syövien osuushan on alkanut nousta koronavuosien aikaan, ja näyttää yhä jatkuvan,  pohtii Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Joulukinkun syöjien profiili noudattaa ylipäätään viime vuosien tutkimuksista tuttua lihan syönnin profiilia: todennäköisimmin syöjä on mies pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Mutta katsottiinpa kuluttajaryhmiä mistä näkökulmasta tahansa, syöjiä on aina vähintään noin 70 % ko. joukosta, eli joulukinkun syönti on pitkälti yhteinen kokemus.

Myös kinkun ostaminen on huipussaan, samoissa lukemissa syönnin kanssa. Ostetun kinkun pitää useimmille olla nimenomaan kotimainen.

Perinteiden ylläpidosta huolimatta maailma muuttuu, ja jouluperinteet sen mukana. Joulukinkku tai korvaava tuote jää hankimatta noin yhdelle kymmenestä kuluttajista. Useimmiten joulukinkku korvataan kalkkunalla, kasviproteiinituotteilla, kalalla, riistalla ja muulla liharuoilla.

• Mitä joulupöytään kattaakaan, kannatta muistaa, että kotimaisista raaka-aineista koottu joulupöytä paitsi maistuu hyvälle, on myös kestävä ja hyvinvointia luova valinta. Ja paras joulumauste on yhdessäolo ja ruokailo, toteaa Anni-Mari Syväniemi.

Lisätietoja: Lihatiedotus, info@lihatiedotus.fi, www.lihatiedotus.fi

Lähde: Joulukinkun ostoaikomukset 2024, Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus tehtiin 15 –20.11.2024 ja siihen vastasi valtakunnallisesti 1 084 suomalaista, pl. Ahvenanmaa. Aineisto painotettiin edustamaan 18-74-vuotiasta väestöä. Virhemarginaali on +/- 3 prosenttia.

Lihatiedotusyhdistys ry tarjoaa puolueetonta ja luotettavaa tietoa suomalaisen lihantuotannon turvallisuudesta, jäljitettävyydestä, läpinäkyvyydestä sekä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi yhdistys välittää tietoa lihan hyvästä ravintosisällöstä ja käyttömahdollisuuksista monipuolisen kokonaisruokavalion osana. Lihatiedotuksen jäseniä ovat Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy. Lisätietoja www.lihatiedotus.fi.

Ruokatieto Yhdistys kokoaa yhteen suomalaisen ruokaketjun toimijat pellolta pöytään. Yhdistyksen 360 jäsentä ja Hyvää Suomesta -merkin käyttäjää edustavat koko suomalaisen ruokaketjun toimijoita alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan. Ruokatiedon omistama ja hallinnoima Hyvää Suomesta -merkki on pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki, joka varmistaa kuluttajille, että tuotteen valmistukseen käytetty raaka-aine ja työ ovat Suomesta. Hyvää Suomesta -merkki on ollut arvostetuin alkuperämerkki ja yksi arvostetuimmista suomalaisbrändeistä ja vuosien ajan.

• Ruokatiedon hallitus edustaa koko ruokaketjua ja keskeinen tavoitteemme on vahvistaa kotimaisen ruoan ja ruokaketjun arvostusta ja kotimaisen ruoan kysyntää. Uutena mielenkiintoisena tehtävänä Ruokatieto Yhdistys ryhtyy edistämään elintarvikeviennin kasvua kokoamalla yhteen ruokavientiyritykset, valtion toimijat ja palveluntarjojat, luoden pysyvän toimintamallin viennin kasvun mahdollistamiseksi, kertoo Elli Siltala.

Ruokaviraston päätöksellä Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry muodostavat yhdessä ruokaviennin kasvualustan. Tätä varten Ruokavirasto on myöntänyt rahoituksen kolmivuotiselle kehityshankkeelleen ’Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan kehittäminen’.

ETM Jukka Vainionpää aloittaa Ruokatiedon ruokaviennin kasvujohtajan tehtävässä vuoden 2025 alusta. Kasvujohtajan tehtävänä on kehittää ruokaviennin strategiaprosessia, yhdistää yritysten tarpeita viennin kasvattamiseksi sekä erityisesti edustaa ruokasektoria ja yritysten näkemystä valtion resurssien ohjauksessa, tutkimus- ja koulutustarpeissa sekä ruokamaakuvan muodostamisessa.

Ruokatieto Yhdistyksen hallitus 2025:

Kaupallinen johtaja Timo Partola, Apetit Ruoka Oy
Markkinointijohtaja Sanna Päällysaho, Atria Suomi Oy
Toimitusjohtaja Caroline Grotenfelt-Fyhr, Famifarm Oy
Toimitusjohtaja Marko Bergholm, Fazer Leipomot Oy
Liiketoimintajohtaja Mikko Järvinen, HKFoods Finland Oy
Professori Mari Niva, Helsingin yliopisto
Päivittäistavarakaupan johtaja Harri Hovi, Kesko Oyj
Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Toimitusjohtaja Mari Kokko, Osuustoimintakeskus Pellervo ry
Johtaja Jouni Aura, Ravintoraisio Oy
Päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho, SOK
Toiminnanjohtaja Jonas Laxåback, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf
Liiketoimintajohtaja Minna Cousins, Vaasan Oy
Johtaja Elli Siltala, Valio Oy
Yrittäjä Teppo Ylä-Hemmilä, Viipurilainen Kotileipomo Oy

Lisätietoja
Anni-Mari Syväniemi
toiminnanjohtaja
anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi
p. 050 511 8909

Lähes 4000 yläkoulun valinnaisen kotitalouden oppilasta pääsi käyttämään luovuuttaan ja taitojaan loihtiessaan kaupan ja kotitalousluokan hävikistä herkullisia ruoka-annoksia. Haasteessa ruokahävikkiin tutustutaan käytännönläheisesti, kehittäen osaamista hävikin vähentämisessä ja omien ruoanvalmistustaitojen soveltamisessa. Haaste lisää myös oppilaiden tietoutta siitä, kuinka paljon työtä ja resursseja ruoan tuottaminen edellyttää.

Kuvakisassa upeita annoksia

Kuvakisa kannustaa oppilaita kiinnittämään huomiota myös ruoan estetiikkaan. Hävikki-battle kuvakisaan osallistuttiin pääruoka ja jälkiruoka kategorioissa. Kisaan osallistuneet kuvat julkaistiin Instagramissa tunnisteella #hävikkibattle2024.

Pääruokakategorian voittajaksi tuomaristo valitsi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun 9.-luokkalaisten toteuttaman Tex mex Härkis -kesärulla-annoksen. Tuomaristo kiitti taidokkaasti tehtyjen rullien ulkonäköä, ja ilahtui uudenlaisesta hävikki-ideasta. Tortillan, pizzan ja munakkaan lisäksi kesärullat ovat mitä mainion ruokalaji, johon upottaa jääkaapista löytyvä hävikki.

Jälkiruokasarjan voittajat tulevat Ruusutorpan koulusta Espoosta, ja heidän voittoisa jälkiruokansa oli oma versio Reese’s Peanut Butter Cups-leivonnaisista. Idean jälkiruokaan ryhmä sai hävikkisuklaan erikoisesta muodosta ja suolapähkinöistä. Lopputulosta kehuttiin jopa paremmaksi kuin alkuperäisiä kuppeja. Tuomaristo arvosti hävikkisuklaan innovatiivista käyttöä ja totesi, että suklaan käsittely on vaativa tehtävä, joten annoksen valmistaminen vaati taitoa. Myös kuppikakkujen ulkonäkö herätti halun maistaa annosta.

Hävikki-battle rohkaisee soveltamaan ja käyttämään luovuutta

Kouluissa Hävikki-battle koetaan mielekkääksi ja innostavaksi tavaksi opetella hävikin torjuntaa.

• Mahdollisuus keksiä ja kehittää itse, sekä olla luova keittiössä on hyvin motivoivaa nuorille kokkaajille. Olen huomannut, että nuorilla on paljon loistavia ideoita, joita he lähtevät ennakkoluulottomasti toteuttamaan. Hävikkikisa haastaa oppilaita kohtaamaan kinkkisen alkutilanteen, jossa käytettävät raaka-aineet tuottavat päänvaivaa. Lopulta inspiraatiota löytyy kuitenkin lähes jokaisesta elintarvikkeesta. Kun hävikkiä ei voi väistää, syntyykin ehkä niitä parhaita ideoita! Oppilaista huokuu ylpeys ja onnistumisen ilo, kun rajoitetuista raaka-aineista saadaan luotua jotain kaunista ja maukasta. Hävikkiteeman käsittely on tärkeää ja tarpeellista, ja kisan kautta välittyy konkreettisesti kunnioitus kaikenlaisia raaka-aineita ja ruokaa kohtaan, toteaa Ruustorpan koulun kotitalousopettaja Anuriitta Mursula.

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat totesivat hävikkiruokatempausten olevan hauska ja tärkeä asia, ja että on todella tärkeää osata käyttää hävikkiraaka-aineita ja tehdä niistä ruokaa, ettei aivan käyttökelpoista ruokaa mene roskiin.

Koulun opettajan Niina Virmo-Pesolan näkemys puoltaa oppilaiden kommentteja.

• Koen Hävikki-battlen kaltaisen haasteen hyväksi keinoksi innostaa oppilaita huomioimaan hävikkiraaka-aineet osana ruoanvalmistusta. Samalla kannustetaan kuin huomaamatta monipuoliseen raaka-aineiden käyttöön, luovuuteen ja ennakkoluulottomaan ’hullutteluun’, jolloin lopputulos saattaa olla valmistajalleenkin iloinen yllätys. 

Kilpailua tuomaroi ruoka-alan ammattilaisista koostuva asiantuntijajoukko, johon kuuluivat johtava asiantuntija Marjo Rantapusa Marttaliitosta, kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten keskuksesta sekä ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta

Tuomaristo totesi Hävikki-battle olleen jälleen korkeatasoinen. Annoksista näkyi oppilaiden innostus ja luovuus sekä paneutuminen hävikin vähentämiseen. Tuomaristo oli ilahtunut siitä, kuinka paljon taitoa ja vaivaa voittoisissa annoksissa oli nähty. Tuomaristo toivoi, että useampien kuvien yhteydessä olisi muistettu kertoa myös miten hävikkiä oli annoksessa hyödynnetty, sillä näyttävyyden lisäksi tuomaristo arvioi hävikin käytön kekseliäisyyttä.

Voittoisien annosten valmistaneet oppilaat palkitaan ruokakauppalahjakortein. Kaikkien Hävikki-battleen ilmoittautuneiden koulujen kesken arvottiin myös lahjakortti kodinkone- tai keittiövälinekauppaan. Tänä vuonna arpaonni suosi Kivelän koulua Leppävirralta.

Mikä Hävikki-battle?

Motivan ideoima ja Ruokatieto Yhdistyksen koordinoima opetuskokonaisuus, joka on suunnattu yläkoulujen valinnaisille kotitaloustunneille. Vuoden 2024 kilpailuun osallistui noin 4000 oppilasta ympäri Suomen. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2019 kilpailu palkittiin EMBLA Nordic Food Awards -palkinnolla. European Consumer Food Forum on valinnut Hävikki-battlen hyväksi esimerkiksi hävikin vähentämiseen. Oppimateriaali on vapaasti käytettävissä Saa Syödä -sivustolla.

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija
Ruokatieto Yhdistys ry
hanna.larjavaara (at)ruokatieto.fi
p. +358 505020531

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.

Ruokaan liittyvässä keskustelussa hinta on nykyään usein keskipisteessä. Suomalaiseen ruokaan liittyy kuitenkin paljon muita positiivisia näkökulmia, ja siksi Ruokatieto Yhdistys kokosi listan syistä valita suomalaista ruokaa ja selvitti kyselyllä, mitkä syyt ovat kuluttajille tärkeitä.

Kyselyssä valmiita vaihtoehtoja edelsi kysymys siitä, kuinka tärkeänä pitää siitä, että Suomessa tuotetaan ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Valtaosa, eli noin 80 % suomalaisista, pitää tätä erittäin tärkeänä. Ennen valmiiden vaihtoehtojen esittämistä esitettiin myös vapaasti vastattava kysymys siitä, miksi suomalaista ruokaa tulisi valita. Vastaajien kirjaamat teemat ja niiden määrät olivat hyvin samankaltaisia kuin valmiiden vaihtoehtojenkin. Huomionarvoista on, että avoimissa vastauksissa mainittiin myös lähiruoka sekä laatu ja luotettavuus, joita valmiissa vastauslistassa ei sellaisenaan ollut.

Kyselyssä naiset arvioivat pääsääntöisesti kaikki syyt tärkeämmäksi kuin miehet – varsinkin 35–59-vuotiaat miehet arvioivat annettujen syiden tärkeyttä alemmaksi kuin muut. Tulotasolla ei juurikaan ollut vaikutusta vastauksiin, mutta maaseudulla miltei kaikki syyt valita kotimaista ruokaa koettiin tärkeämmiksi kuin kaupungeissa.

Ruokatieto Yhdistys toetutti saman kyselyn myös ruokaketjun ammattilaisille, jotka edustivat Ruokatieto Yhdistyksen ja MTK:n jäsenkuntaa.

• Ammattilaisten näkökulmasta syiden tärkeysjärjestys on sama kuin kuluttajilla, vaikkakin itse ruokaketjussa työskentelevät kokevat kaikki syyt vieläkin tärkeämmiksi kuin kuluttajat. Ammattilaisten avoimissa vastauksissa korostuu työllisyys ja laatu, ja ilahduttavasti puolestaan kuluttajat kertovat luottavansa Suomessa tuotetun ruoan laatuun, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Ruokakulttuurin professori toivoo lisää ruokaan liittyvää tunnetta ja sosiaalisuutta

Suomalaisen ruoan maku, kotimaisen ruoan valintaan liittyvä hyvä tunne ja ruokakulttuurin vaaliminen saavat myös korkeat tärkeyspisteet, konkreettisempien hyötyjen kuitenkin korostuessa. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom toteaa, että tulosten tärkeysjärjestyksessä korostuvat perinteiset arvot sekä jo pidempään uutisaiheina useiden kriisien vuoksi olleet teemat.

• Tulos oli oletettu, vaikkakin olin yllättynyt, että tällä hetkellä paljon pinnalla olleet teemat kuten ilmastonmuutos, ekologinen kestävyys tai eläineettiset asiat eivät nousseet vastauksissa tämän korkeammalle.

Lindblom huomauttaa, että suomalaisille tyypillinen rationaalinen suhtautuminen ruokaan on tunnettu seikka jo pidemmältä ajalta ja aiemmasta tutkimuksesta. Toisaalta tunteet ja sosiaaliset suhteet näkyvät tutkimuksessa myös, kuten viime vuonna kerätyssä Mitä söin tänään -kirjoitusaineistossa, jossa syömistä kuvataan myös hyvin paljon ilon, nautinnon, hyvien makujen ja monenlaisten tunteiden kanavana.

• Ilahduttavaa oli, että Ruokatiedon teettämässä kyselyssä ruokakulttuuriset sekä makuun ja tunteeseen liittyvät seikat kuitenkin ylsivät vastauksissa keskivaiheille. Tunteilla ja tuntumisellakin on aina ollut sijansa syömisessä, ja niin kuuluukin olla, vaikkei suomalaiselle ehkä olekaan ollut kovin helppoa nostaa esille näitä seikkoja. Minusta olisi hyvä, jos voisimme nähdä ruoan alueena, jossa myös tunteilla, ilolla ja sosiaalisuudella on vahvemmin paikkansa, Lindblom toteaa.

Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Tiedot kerättiin internetpaneelissa 10 – 18.9.2024. Vastaajina oli 1000 täysi-ikäistä suomalaista valtakunnallisesti edustettuna. Ruokaketjun vastaukset kerättiin Webropol-kyselyllä Ruokatiedon ja MTK:n jäsenistölle, joista saatiin yhteensä 187 vastausta.

Lue myös 10 syytä valita suomalaista ruokaa -artikkeli Ruokatieto Yhdistyksen verkkosivuilta täältä.

Lisätietoja:
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Taru Lindblom, Ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto, taru.lindblom@helsinki.fi

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.