Lähes 4000 yläkoulun valinnaisen kotitalouden oppilasta pääsi käyttämään luovuuttaan ja taitojaan loihtiessaan kaupan ja kotitalousluokan hävikistä herkullisia ruoka-annoksia. Haasteessa ruokahävikkiin tutustutaan käytännönläheisesti, kehittäen osaamista hävikin vähentämisessä ja omien ruoanvalmistustaitojen soveltamisessa. Haaste lisää myös oppilaiden tietoutta siitä, kuinka paljon työtä ja resursseja ruoan tuottaminen edellyttää.

Kuvakisassa upeita annoksia

Kuvakisa kannustaa oppilaita kiinnittämään huomiota myös ruoan estetiikkaan. Hävikki-battle kuvakisaan osallistuttiin pääruoka ja jälkiruoka kategorioissa. Kisaan osallistuneet kuvat julkaistiin Instagramissa tunnisteella #hävikkibattle2024.

Pääruokakategorian voittajaksi tuomaristo valitsi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun 9.-luokkalaisten toteuttaman Tex mex Härkis -kesärulla-annoksen. Tuomaristo kiitti taidokkaasti tehtyjen rullien ulkonäköä, ja ilahtui uudenlaisesta hävikki-ideasta. Tortillan, pizzan ja munakkaan lisäksi kesärullat ovat mitä mainion ruokalaji, johon upottaa jääkaapista löytyvä hävikki.

Jälkiruokasarjan voittajat tulevat Ruusutorpan koulusta Espoosta, ja heidän voittoisa jälkiruokansa oli oma versio Reese’s Peanut Butter Cups-leivonnaisista. Idean jälkiruokaan ryhmä sai hävikkisuklaan erikoisesta muodosta ja suolapähkinöistä. Lopputulosta kehuttiin jopa paremmaksi kuin alkuperäisiä kuppeja. Tuomaristo arvosti hävikkisuklaan innovatiivista käyttöä ja totesi, että suklaan käsittely on vaativa tehtävä, joten annoksen valmistaminen vaati taitoa. Myös kuppikakkujen ulkonäkö herätti halun maistaa annosta.

Hävikki-battle rohkaisee soveltamaan ja käyttämään luovuutta

Kouluissa Hävikki-battle koetaan mielekkääksi ja innostavaksi tavaksi opetella hävikin torjuntaa.

• Mahdollisuus keksiä ja kehittää itse, sekä olla luova keittiössä on hyvin motivoivaa nuorille kokkaajille. Olen huomannut, että nuorilla on paljon loistavia ideoita, joita he lähtevät ennakkoluulottomasti toteuttamaan. Hävikkikisa haastaa oppilaita kohtaamaan kinkkisen alkutilanteen, jossa käytettävät raaka-aineet tuottavat päänvaivaa. Lopulta inspiraatiota löytyy kuitenkin lähes jokaisesta elintarvikkeesta. Kun hävikkiä ei voi väistää, syntyykin ehkä niitä parhaita ideoita! Oppilaista huokuu ylpeys ja onnistumisen ilo, kun rajoitetuista raaka-aineista saadaan luotua jotain kaunista ja maukasta. Hävikkiteeman käsittely on tärkeää ja tarpeellista, ja kisan kautta välittyy konkreettisesti kunnioitus kaikenlaisia raaka-aineita ja ruokaa kohtaan, toteaa Ruustorpan koulun kotitalousopettaja Anuriitta Mursula.

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat totesivat hävikkiruokatempausten olevan hauska ja tärkeä asia, ja että on todella tärkeää osata käyttää hävikkiraaka-aineita ja tehdä niistä ruokaa, ettei aivan käyttökelpoista ruokaa mene roskiin.

Koulun opettajan Niina Virmo-Pesolan näkemys puoltaa oppilaiden kommentteja.

• Koen Hävikki-battlen kaltaisen haasteen hyväksi keinoksi innostaa oppilaita huomioimaan hävikkiraaka-aineet osana ruoanvalmistusta. Samalla kannustetaan kuin huomaamatta monipuoliseen raaka-aineiden käyttöön, luovuuteen ja ennakkoluulottomaan ’hullutteluun’, jolloin lopputulos saattaa olla valmistajalleenkin iloinen yllätys. 

Kilpailua tuomaroi ruoka-alan ammattilaisista koostuva asiantuntijajoukko, johon kuuluivat johtava asiantuntija Marjo Rantapusa Marttaliitosta, kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten keskuksesta sekä ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta

Tuomaristo totesi Hävikki-battle olleen jälleen korkeatasoinen. Annoksista näkyi oppilaiden innostus ja luovuus sekä paneutuminen hävikin vähentämiseen. Tuomaristo oli ilahtunut siitä, kuinka paljon taitoa ja vaivaa voittoisissa annoksissa oli nähty. Tuomaristo toivoi, että useampien kuvien yhteydessä olisi muistettu kertoa myös miten hävikkiä oli annoksessa hyödynnetty, sillä näyttävyyden lisäksi tuomaristo arvioi hävikin käytön kekseliäisyyttä.

Voittoisien annosten valmistaneet oppilaat palkitaan ruokakauppalahjakortein. Kaikkien Hävikki-battleen ilmoittautuneiden koulujen kesken arvottiin myös lahjakortti kodinkone- tai keittiövälinekauppaan. Tänä vuonna arpaonni suosi Kivelän koulua Leppävirralta.

Mikä Hävikki-battle?

Motivan ideoima ja Ruokatieto Yhdistyksen koordinoima opetuskokonaisuus, joka on suunnattu yläkoulujen valinnaisille kotitaloustunneille. Vuoden 2024 kilpailuun osallistui noin 4000 oppilasta ympäri Suomen. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2019 kilpailu palkittiin EMBLA Nordic Food Awards -palkinnolla. European Consumer Food Forum on valinnut Hävikki-battlen hyväksi esimerkiksi hävikin vähentämiseen. Oppimateriaali on vapaasti käytettävissä Saa Syödä -sivustolla.

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija
Ruokatieto Yhdistys ry
hanna.larjavaara (at)ruokatieto.fi
p. +358 505020531

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.

Ruokaan liittyvässä keskustelussa hinta on nykyään usein keskipisteessä. Suomalaiseen ruokaan liittyy kuitenkin paljon muita positiivisia näkökulmia, ja siksi Ruokatieto Yhdistys kokosi listan syistä valita suomalaista ruokaa ja selvitti kyselyllä, mitkä syyt ovat kuluttajille tärkeitä.

Kyselyssä valmiita vaihtoehtoja edelsi kysymys siitä, kuinka tärkeänä pitää siitä, että Suomessa tuotetaan ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Valtaosa, eli noin 80 % suomalaisista, pitää tätä erittäin tärkeänä. Ennen valmiiden vaihtoehtojen esittämistä esitettiin myös vapaasti vastattava kysymys siitä, miksi suomalaista ruokaa tulisi valita. Vastaajien kirjaamat teemat ja niiden määrät olivat hyvin samankaltaisia kuin valmiiden vaihtoehtojenkin. Huomionarvoista on, että avoimissa vastauksissa mainittiin myös lähiruoka sekä laatu ja luotettavuus, joita valmiissa vastauslistassa ei sellaisenaan ollut.

Kyselyssä naiset arvioivat pääsääntöisesti kaikki syyt tärkeämmäksi kuin miehet – varsinkin 35–59-vuotiaat miehet arvioivat annettujen syiden tärkeyttä alemmaksi kuin muut. Tulotasolla ei juurikaan ollut vaikutusta vastauksiin, mutta maaseudulla miltei kaikki syyt valita kotimaista ruokaa koettiin tärkeämmiksi kuin kaupungeissa.

Ruokatieto Yhdistys toetutti saman kyselyn myös ruokaketjun ammattilaisille, jotka edustivat Ruokatieto Yhdistyksen ja MTK:n jäsenkuntaa.

• Ammattilaisten näkökulmasta syiden tärkeysjärjestys on sama kuin kuluttajilla, vaikkakin itse ruokaketjussa työskentelevät kokevat kaikki syyt vieläkin tärkeämmiksi kuin kuluttajat. Ammattilaisten avoimissa vastauksissa korostuu työllisyys ja laatu, ja ilahduttavasti puolestaan kuluttajat kertovat luottavansa Suomessa tuotetun ruoan laatuun, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Ruokakulttuurin professori toivoo lisää ruokaan liittyvää tunnetta ja sosiaalisuutta

Suomalaisen ruoan maku, kotimaisen ruoan valintaan liittyvä hyvä tunne ja ruokakulttuurin vaaliminen saavat myös korkeat tärkeyspisteet, konkreettisempien hyötyjen kuitenkin korostuessa. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom toteaa, että tulosten tärkeysjärjestyksessä korostuvat perinteiset arvot sekä jo pidempään uutisaiheina useiden kriisien vuoksi olleet teemat.

• Tulos oli oletettu, vaikkakin olin yllättynyt, että tällä hetkellä paljon pinnalla olleet teemat kuten ilmastonmuutos, ekologinen kestävyys tai eläineettiset asiat eivät nousseet vastauksissa tämän korkeammalle.

Lindblom huomauttaa, että suomalaisille tyypillinen rationaalinen suhtautuminen ruokaan on tunnettu seikka jo pidemmältä ajalta ja aiemmasta tutkimuksesta. Toisaalta tunteet ja sosiaaliset suhteet näkyvät tutkimuksessa myös, kuten viime vuonna kerätyssä Mitä söin tänään -kirjoitusaineistossa, jossa syömistä kuvataan myös hyvin paljon ilon, nautinnon, hyvien makujen ja monenlaisten tunteiden kanavana.

• Ilahduttavaa oli, että Ruokatiedon teettämässä kyselyssä ruokakulttuuriset sekä makuun ja tunteeseen liittyvät seikat kuitenkin ylsivät vastauksissa keskivaiheille. Tunteilla ja tuntumisellakin on aina ollut sijansa syömisessä, ja niin kuuluukin olla, vaikkei suomalaiselle ehkä olekaan ollut kovin helppoa nostaa esille näitä seikkoja. Minusta olisi hyvä, jos voisimme nähdä ruoan alueena, jossa myös tunteilla, ilolla ja sosiaalisuudella on vahvemmin paikkansa, Lindblom toteaa.

Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Tiedot kerättiin internetpaneelissa 10 – 18.9.2024. Vastaajina oli 1000 täysi-ikäistä suomalaista valtakunnallisesti edustettuna. Ruokaketjun vastaukset kerättiin Webropol-kyselyllä Ruokatiedon ja MTK:n jäsenistölle, joista saatiin yhteensä 187 vastausta.

Lue myös 10 syytä valita suomalaista ruokaa -artikkeli Ruokatieto Yhdistyksen verkkosivuilta täältä.

Lisätietoja:
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Taru Lindblom, Ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto, taru.lindblom@helsinki.fi

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.

Lemmikkien omistajia ja ruoan tuottajia kiinnostaa yhä enemmän eläinten ruokaan tulevien raaka-aineiden alkuperä, sillä niin lemmikkien kuin tuotantoeläinten ruokintaan ja hyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kotimaisilla valinnoilla halutaan myös vahvistaa huoltovarmuutta ja edistää kiertotaloutta hyödyntäviä ja edistäviä ratkaisuja.

Kotimainen alkuperä kiinnostaa eläinten omistajia

Hyvää Suomesta -merkki on toiminut elintarvikkeiden kotimaisuustakeena jo yli 30 vuotta. Tilausta merkin toiminnan laajentamiselle myös eläinten ruokiin on, sillä lainsäädäntö ei edellytä eläinrehun raaka-aineiden alkuperämaan ilmoittamista.

• Olemme iloisia siitä, että voimme laajentaa Hyvää Suomesta -merkin nyt myös eläinten ruokaan. Kiinnostus eläinten ruoan alkuperää ja jäljitettävyyttä kohtaan on kasvanut viime aikoina vahvasti, ja myös eläinten omistajilla on oikeus tietää, mistä heidän eläintensä ruoka tulee. Hyvää Suomesta -merkki on ainoa eläinten ruoan tunnus, joka kertoo kotimaisesta raaka-aineesta, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Ensimmäisten yritysten joukossa Hyvää Suomesta -merkin eläinten ruoissa ottavat käyttöön NEUfrau Oy ja Alavuden öljynpuristamo.

Neufrau Oy on ensimmäisenä koiranruoan valmistajana ottanut käyttöön Hyvää Suomesta -merkin tuotteissaan. Neufrau Oy:n toimitusjohtaja Tytti Takanen toteaa Hyvää Suomesta -merkin kertovan yrityksen sitoutumisesta laatuun.

• Olemme innoissamme ja ylpeitä tästä tunnustuksesta. Hyvää Suomesta -merkki on meille osoitus siitä, että olemme oikealla tiellä. Se vahvistaa sitoutumistamme laatuun ja kotimaisuuteen, jotka ovat meille ensisijaisen tärkeitä arvoja. Haluamme tarjota parasta paitsi koirille, myös heidän omistajilleen, ja tämä merkki on siitä paras todiste.

Alavuden öljynpuristamo jalostaa kotimaista rypsiä elintarvikekäyttöön. Tuotannossa syntyy eläinten rehukäyttöön erinomaisesti soveltuvaa rypsipuristetta ja rehuöljyä, joista jatkossa löytyy Hyvää Suomesta -merkki.

• Käytämme Hyvää Suomesta -merkkiä jo elintarviketuotteissamme, joten on luonteva askel ottaa se käyttöön myös rehutuotteissa. Kotimainen raaka-aine on toimintamme perusta, joten haluamme ehdottomasti liputtaa sen puolesta myös eläinten ruoissa, kertoo Alavuden öljynpuristamon toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha.

Kotimaisuudesta kertovan Hyvää Suomesta -alkuperämerkin voi saada, kun tuote täyttää tarkat kriteerit:

• Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita on aina 100 % suomalaista.
• Jos pakkauksessa on vain yhdenlaista raaka-ainetta, on sen oltava 100 % suomalaista.
• Monen raaka-aineen tuotteessa raaka-aineesta 75–100 % on suomalaista.
• Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen Suomessa.

Kriteereiden toteutumista valvotaan ulkopuolisten valvonta-ammattilaisten toimesta.

Lisätietoja:

Ruokatieto Yhdistys/Hyvää Suomesta -merkki:
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Neufrau Oy:
Tytti Takanen, puh.040 583 8788, tytti.takanen@neufrau.fi

Alavuden Öljynpuristamo:
Hanna Yli-Kuha, puh. 040 189 5530, hanna.yli-kuha@alavuden.fi

Hyvää Suomesta

Hyvää Suomesta -merkistä tunnistat helposti taatusti kotimaisen ruoan, joka on valmistettu Suomessa kotimaisista raaka-aineista. Merkki ansaitaan täyttämällä tiukat kriteerit ja sen käyttöä valvotaan. Noin 12 000 tuotteen valikoimasta löytyy tuotteita kaikkiin ruokavalioihin ja kaikille kukkaroille. Merkkiä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. 

Tietohaarukka toimii tiedonlähteenä niin opiskelijoille, ammattilaisille, päättäjille, medialle kuin suomalaisesta ruokaketjusta kiinnostuneille. Se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi netissä pdf-versiona sekä tilattavissa painettuna taskukokoisena julkaisuna. Nettiversio tietohaarukasta toimii kätevästi myös puhelimella ja siinä on nyt mahdollisuus siirtyä sisällysluettelosta suoraan haluttuun taulukkoon!

Tilastopaketin lisäksi on koottu Koostetut herkut -diapaketti, jota voi hyödyntää sellaisenaan omissa esityksissä tai poimia siitä haluamiaan osia.

Vuoden 2024 Tietohaarukka on julkaisun 59. painos ja sen tuottaa vuosittain Ruokatieto Yhdistys yhteistyössä Agronomiliiton, Luonnonvarakeskus Luken, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Svenska lantbrukscenternas centralförbund SLC:n ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa.

Tietohaarukan nettiversion, Koostetut herkut -diakoosteen sekä painetun lehtisen tilausohjeet löydät osoitteesta ruokatieto.fi/tietohaarukka.

Suomalaisella ruoalla halutaan ravita koko Suomi kukkaron kokoon, ruokavalioon tai makumieltymyksiin katsomatta. Ruokaketjun ammattilaiset yhteisesti varmistavat, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia laadukkaasta oman maan ruoasta, kaikissa tilanteissa.

Juhlapäivää on edeltänyt kampanja, jonka pohja rakentuu Ruokatiedon konseptiin, jonka ytimessä on Hyvää Suomesta -merkki. Laajan medianäkyvyyden ulko-, ääni- ja somemainonnassa mahdollistavat kampanjan kumppaniorganisaatiot Atria, HKFoods, Vaasan, Valio, Kesko, Lidl, SOK, MTK ja SLC. Mukana Suomalaisen ruoan päivässä ovat myös muut Ruokatiedon jäsenet ja Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävät yritykset. Tämä on ainutlaatuinen kilpa- ja keskustelukumppaneiden yhteistyö, jossa yhteinen nimittäjä on suomalainen ruoka.

Koko Suomi on kutsuttu mukaan! Edellisvuosien kokemuksesta odotamme mukaan erilaisia organisaatioita ja yksityishenkilöitä kaikkialla Suomessa, kukin omalla tavallaan. Vaikuttajat Nata Salmela ja Hermanni läheisineen siivittävät kampanjaa.

Huomaa myös nämä

Webinaari 4.9. Tiede ja teknologia – ratkaisuja kestävään ruoan tuotantoon Suomessa 

Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. klo 9–10 Elintarviketieteiden Seura järjestää yhdessä Ruokatieto Yhdistyksen kanssa kaikille avoimen webinaarin. Webinaarissa käsitellään kestävän ruokatuotannon tekoja tieteellisestä näkökulmasta ja sitä millaisia haasteita teollisuudessa ratkotaan. Webinaari on kaikille avoin ja ilmainen 

Liity mukaan webinaariin Suomalaisen ruoan päivän sivuilta

Striimaus kanalasta 4.9. ja Suomalaisen ruoan viikko kouluissa

Viikolla 36 vietetään kouluissa ja varhaiskasvatuksessa Suomalaisen ruoan viikkoa! Ruokatieto ja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku tarjoavat jälleen ruoka-aiheista oppimateriaalia, jota riittää vaikka koko viikoksi. Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. pääsemme striimauksen välityksellä kurkistamaan mitä tapahtuu kanalassa. Materiaalit ja linkki ilmoittautumiseen löytyvät Suomalaisen ruoan viikko kouluissa -sivuilta.

Lisää vinkkejä juhlapäivän viettoon löydät Suomalaisen ruoan päivän sivuilta

Maukasta suomalaisen ruoan päivää!

• Ruokatieto Yhdistys ry tulee toimimaan koko ruokaketjun kattavana edustajana ruokaviennin strategisissa prosesseissa, strategisten puitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kasvuohjelman tavoitteiden seurannassa. Tällä toiminnalla varmistamme yritysten ja valtion jatkuvan vuoropuhelun kasvuohjelman toteuttamiseksi. Ruokatieto tahollaan tulee vahvistamaan organisaatiotaan erillisresurssein, kertoo Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n keskeinen rooli on jäsenyritystensä yhteisten operatiivisten vientitoimien toteuttamisessa.

• SUVI ry parantaa yritysten kaupallista onnistumista kansainvälisillä markkinoilla ja ratkaisee yritysten mm. kokoluokasta, resursseista tai osaamistarpeista johtuvia haasteita. SUVI ry:n toiminnan merkitys korostuu, koska alalla on hyvin paljon pieniä kasvua hakevia vientiyrityksiä, kertoo SUVI ry:n hallituksen jäsen Jarmo Talasrinne. Ja jatkaa, että yhteisiä vientitoimia tulevat varmasti toteuttamaan myös muut yritysryhmät.

Ruokaketjussa pidetään tärkeänä, että alan sitoutumisen lisäksi myös valtio sitoutuu pitkäaikaisesti ruoka-alan kasvuohjelmaan, sekä rahoittajana että pysyvillä rakenteilla. Vienninedistämispalveluita tuottava Osuuskunta Viexpo muodostaa ruokaviennin palveluorganisaation ja ottaa vastuuta yritysten saattamisesta markkinoille päättyneen Food from Finland –ohjelman tilalla. Ruoka-alalla odotetaan, että Maa- ja metsätalousministeriö varmistaa, että Viexpon omistuspohja sekä edellä kuvattujen viennin avaintoimintojen rahoitusmalli mahdollistavat toiminnan ja rahoituksen yli hallituskausien.

• Ruoka-alalla odotamme kovasti, että ulkoministeriöön siirtyvä Business Finlandin ulkomaanverkosto palvelee ruokavientiä. Tavoite on, että ruokavienti huomioidaan ulkoministeriön valmistelussa niin, että se saa ulkomaanverkostosta riittävät resurssit ja että ulkomaanverkosto tuottaa jatkossa kaupallistamisen tukipalveluja myös elintarvikeyrityksille, sanoo Anni-Mari Syväniemi.

Yritysten hyvä yhteistyö ja järjestäytyminen on edellytyksenä sille, että kansallisella tasolla pystytään määrittelemään ruokaviennin kehitystarpeet mm. koulutuksen, tutkimuksen tai kohdennettujen kehityshankkeiden osalta ja vientitavoitteet saavutetaan. Kun yrityslähtöisesti on selvitetty, mitä tarpeita kehitystoimille kasvutavoitteen saavuttamiseksi on, voi valtio tehokkaasti ohjata hankkeita ja resursseja ja kehitystoiminta tukee aidosti ja kokonaisvaltaisesti yritystoimintaa.

Lisätietoja:

Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi; gsm. 050 511 8909; anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Yli puolet suomalaisista kertoo ostavansa jo paljon suomalaista ruokaa, osa jopa kaiken, minkä suomalaisena saa. Tässä joukossa on myös paljon heitä, jotka aikovat lähitulevaisuudessa ostaa enemmän suomalaista ruokaa.

”Suomalaisen ja suomalaisena pidetyn ruoan tarjonta on kaupoissa hyvä, mutta silti tulosten näinkin suuri joukko suomalaisen ruoan tosiystäviä yllätti myönteisesti”, sanoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Suomalaisen ruoan ostoaktiivisuus on vahvimmillaan varttuneiden naisten keskuudessa ja lähempänä ruoan tuotantoa, eli maaseutukunnissa. Maataloustuottajien tai tuottajaperheessä kasvaneiden keskuudessa on huomattavan monia, jotka ostavat suomalaisena kaiken mahdollisen. Myös oma puutarhaharrastus näyttää aktivoivan suomalaisen ruoan ostamista, samoin työskenteleminen ruoka-alalla.

Suomalaisella ruoalla vankka kannattajakunta

Suurin osa suomalaisista aikoo ostaa suomalaista ruokaa saman verran kuin ennenkin (73 %). Nykyistä enemmän suomalaista ruokaa aikoo ostaa joka viides (20 %) aikuisista suomalaisista. Lisää suomalaista ruokaa syödään lähitulevaisuudessa todennäköisimmin lapsiperheissä sekä ruoka-alalla työskentelevien keskuudessa, maataloustuottajien tuttavapiirissä ja maatilojen suoramyynnin asiakkaissa.

”On hienoa, että ruoka-alalla työskentelevien keskuudessa suomalaisen ruoan ostaminen ja ostamisen lisääminen on korkealla. Tämä kertoo luottamauksesta oman maan ruokaketjun tekemiseen”, Syväniemi toteaa.

Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Tiedot kerättiin internetpaneelissa 11 – 18.6.2024. Vastaajina oli 1000 täysi-ikäistä suomalaista valtakunnallisesti edustettuna.

Lisätietoja:

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, 050 511 8909

Minna Asunmaa, kehityspäällikkö, 040 410 5270

Ruokatieto Yhdistys ry jakaa vuosittain Vuoden ruokakasvattaja -tunnustuksen henkilölle, yhteisölle, yhdistykselle tai yritykselle, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja.

Tänä vuonna Vuoden ruokakasvattaja -tunnustuksella haluttiin huomioida erityisesti ruokapalveluissa tehtyä tärkeää ruokakasvatustyötä. Teema oli selvästi innostava, sillä ehdotuksia jätettiin ennätysmäärä, 55 kappaletta.

• Etenkin kouluruokailusta puhutaan tällä hetkellä paljon julkisuudessa. Vaikka aiheeseen liittyy paljon haasteita, olisi tärkeätä huomata myös kaikki se hyvä, jota koulujen ja päiväkotien ruokapalveluissa tehdään. Halusimme tänä vuonna nostaa Vuoden ruokakasvattaja –tunnustuksella erityisesti ansiokkaita ruokakasvatustekoja koulu- ja varhaiskasvatusruokailussa, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. 

Vaikuttavaa ruokakasvatusta koko kunnassa

Voittajaksi valittu Lempäälän ruokapalvelu on panostanut ruokakasvatukseen palkkaamalla ruokakasvatusmentorin, jonka johdolla henkilöstö toteuttaa ruokakasvatusta eri kohteisiin räätälöidyillä keinoilla.

• Olemme Lempäälässä halunneet panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja tehdä vaikuttavaa työtä edistääksemme hyvää ravitsemusta sekä positiivista asennetta päiväkoti- ja kouluruokailua kohtaan. Arjessa olemme havainneet ruokailuun liittyviä haasteita, ja niihin haluamme aktiivisesti vaikuttaa huomioiden eri ikätasot. Ruokakasvatustiimi toimii aloitteellisesti ja innovatiivisesti jokaiseen kohteeseen sopivalla tavalla yhteisten tavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaa jatkuvasti, kertoo ruokapalvelupäällikkö Liisa Belaid Lempäälän ruokapalvelusta.

Tuomaristo halusi nostaa palkinnolla Lempäälän ruokapalvelun hyväksi esimerkiksi vaikuttavasta ruokakasvatustyöstä, joka on uutta toimintakulttuuria luovaa ja systemaattista koko kunnan tasolla. Ruokakasvatuksessa on panostettu poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ravitsemis-, opetus- ja kasvatushenkilöstön kesken sekä lasten ja nuorten osallistamiseen ja positiiviseen ruokapuheeseen.

Ruokakasvatusta ja yhteistyötä suurella sydämellä

Espoo Cateringissa toimivalle palveluvastaava Marjo Sundströmille myönnettiin kunniakirja työstään Mainingin koulun kouluruokailun sieluna ja sydämenä. Lukuisat kollegoiden kommentit ehdotuksissa kertovat arvostuksesta, jota muu henkilöstö ja oppilaat kokevat häntä kohtaan.

• Pidän todella paljon työstäni, ja haluan aina tehdä työni niin hyvin kuin mahdollista. Oppilaat ovat tärkeimpiä asiakkaita, ja heitä täytyy kuunnella. Kun ruokailussa on hyvä ilmapiiri, uusien ruokien maistelu ja ruokailussa käynti lisääntyy, toteaa Marjo Sundström.

Tuomaristo halusi huomioida Sundströmin kunniakirjalla, sillä hän on oivallinen esimerkki suurella sydämellä tehdystä ruokakasvatustyöstä, jota hän tekee innovatiivisesti ja sitoutuneesti yhteistyössä opettajien kanssa. Sundström opastaa ja osallistaa oppilaita kouluruokailussa kohdaten jokaisen oppilaan yksilönä kunnioittavasti ja arvokkaasti. Hän myös rohkaisee oppilaita maistelemaan uusia ruokia, sekä opettaa oppilaille hyviä käytöstapoja ja ruokailutottumuksia. Toiminnallaan hän luo kouluun yhteisöllisyyttä ja myönteistä ilmapiiriä kouluruokailua kohtaan.

Vuoden ruokakasvattaja -tuomariston muodostivat tänä vuonna valmiuspäällikkö Virpi Kulomaa MaRasta, myyntipäällikkö Anne Hämäläinen Valio Aimosta, projektipäällikkö Sari Väänänen Savon koulutuskuntayhtymästä, toiminnanjohtaja Tarkko Nuutinen Kotitalousopettajien liitosta ja ruokakasvatuksen asiantuntija Hanna Larjavaara Ruokatieto Yhdistyksestä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Hanna Larjavaara
ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry
hanna.larjavaara(at)ruokatieto.fi
p. +358 50 502 0531

Lue lisää: https://ruokatieto.fi/ruokakasvatus/vuoden-ruokakasvattaja/

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jossa opitaan ruoan reiteistä pellolta pöytään sekä vastuullista kuluttamista. Ruokavisa tutustuttaa yläkoululaiset ruokaketjun vastuullisuuteen vuosittain vaihtuvien teemojen avulla. Tänä keväänä teemana oli viljan reitti pellolta pöytään. Vuosittain järjestettävään Ruokavisaan sisältyy oppimateriaali sekä visa, joka testaa opittuja asioita ja karsii kolme parasta joukkuetta loppukilpailuun.

Hiuksenhienoja eroja

Loppukilpailutehtävässä joukkueiden tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa pääruoka sekä jälkiruoka, ja molemmissa ruokalajeissa tuli hyödyntää viljatuotteita sekä huomioida kestävän kehityksen periaatteita. Tehtävässä tuli myös pohtia ruokakulttuuria, ravitsemusta sekä oman alueen ruoantuotantoa. Lisäksi tehtävä kannusti tiiviiseen yhteistyön joukkuelaisten kesken.

Joukkueet valmistivat ja esittelivät menunsa tuomaristolle paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa Ruoka 2024 -messujen kisalavalla. Paikalla oli myös kannustusjoukkoja osallistujien kotitalousryhmästä, joka oli yhdessä suunnitellut loppukilpailumenun.

Tämän vuoden finaali oli tiukkaakin tiukempi, ja tuomaristo oli vaikuttunut kaikkien joukkueiden työskentelyn korkeasta tasosta. Tasapainoisella kokonaisuudella tuomariston valloittanut menu sisälsi Lohtolaisia kalaperunoita kauden kalasta, ruisleipäsiä tillipestolevitteellä ja keikausomenoita Mö-vaahdolla. Kokonaisuuden aloitti amuse bouche, joka oli ruisleipäsellä tarjoiltua lohitahnaa.

Voittajajoukkueessa kokkasivat Iina Herlevi, Juulia Haasala ja Mette Jussila. Voittoisaa menua olivat suunnittelemassa myös Eerika Rekilä ja Emmi Anttila. Joukkuetta valmensi kotitalousopettaja Anne Kamunen-Kauro.

Ruokavisa 2024 –osaamiskilpailun voittajajoukkueen valitsi ammattilaisraati. Tuomaristoon kuuluivat tänä vuonna opetusneuvos Marjaana Manninen, kotitalousopettaja Minttu Virkki, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen, ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen sekä kokkimaajoukkueen kapteeni Katja Tuomainen.

Voittajajoukkue palkitaan sekä ryhmä- että koulutasolla. Palkinnot mahdollistavat Electrolux, Readme.fi, MTK ja Helsingin Mylly.

Ruokavisan logot ja voittajien kuva ladattavissa täältä.

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara
ruokakasvatuksen asiantuntija
Ruokatieto Yhdistys ry
hanna.larjavaara(at)ruokatieto.fi
p. +358 50 502 0531

Anne Kamunen-Kauro
kotitalousopettaja, Lohtajan koulu
anne.kamunen-kauro(at)edu.kokkola.fi

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus – materiaalit vapaasti käytettävissä

Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä arvostusta ruuantekijöitä kohtaan sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina. Visaan voivat osallistua kaikki Suomen yläkoulun opettajat opetusryhmiensä kanssa oppiaineeseen katsomatta. Ruokavisa on vakiinnuttanut asemaansa osana koulujen ruokakasvatusta, ja se käytiin tänä lukuvuonna jo 14. kertaa. Kaikkiaan Ruokavisan lähtökohtana on YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen vastuullisen kuluttamisen tavoite.

Ruokavisan opetusmateriaalit ja visat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä myös visa-ajan jälkeen. Opetuskokonaisuuteen kuuluvat diasarjat tehtävineen löytyvät Ruokavisan sivuilta ja visoja pääsee pelaamaan osoitteessa ruokavisa.fi

Alkukarsinnoista finaaliin nousivat tänä vuonna Kuulammen koulun, Hankoniemen yläasteen ja Lohtajan koulun ryhmät. Kisan voittajat valitaan ja palkitaan finaalissa 19.4.2024 Helsingin Messukeskuksessa Ruoka 2024 -messuilla.

Tänä vuonna Ruokavisan teemana oli viljan reitti pellolta pöytään. Ruokavisan alkukarsintana toimineeseen nettivisaan osallistui yli 2 400 yläkoululaista ympäri Suomen ja alkukarsintojen taso oli tänäkin vuonna erittäin korkea.

Viljatuotteet pääosassa loppukilpailutehtävässä

Viljalla on aina ollut suuri merkitys ruokakulttuurissamme, ja yhä edelleen vilja on tärkeä osa ruoantuotantoa, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Siksi myös loppukilpailutehtävässä kokataan viljatuotteista.

Loppukilpailussa joukkueiden tehtävänä on valmistaa kaksi ruokalajia: pääruoka sekä jälkiruoka, joissa molemmista on käytettävä viljatuotteita. Lisäksi toisen ruokalajin valmistuksessa on käytettävä leivontaa. Ruokien suunnittelussa sekä valmistuksessa oppilaiden tulee ottaa myös huomioon kestävän kehityksen periaatteet, ravitsemus ja ruokakulttuuri.

Tehtävä suoritetaan paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa, jonka jälkeen ruoka-alan ammattilaisista koostuva tuomaristo valitsee voittajajoukkueen. Tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna opetusneuvos Marjaana Manninen, kotitalousopettaja Minttu Virkki, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen, ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen sekä kokkimaajoukkueen kapteeni Katja Tuomainen.

Voittajajoukkue palkitaan sekä ryhmä- että koulutasolla. Palkinnot mahdollistavat Electrolux, Readme.fi ja MTK.

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara
ruokakasvatuksen asiantuntija
Ruokatieto Yhdistys ry
hanna.larjavaara(at)ruokatieto.fi
p. +358 50 502 0531

Ruokatieto Yhdistys ry:n missio on ”rakkaudesta oman maan ruokaan”. Tehtävänämme on edistää suomalaisen ruokaketjun menestystä ja ruokakulttuuria tekemällä tunnetuksi osaamista ja työtä pellolta pöytään.