Lihatiedotuksen Kantar Agrilla teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisista melkein 80 % aikoo syödä tänä joulua kinkkua. Kinkkua syövien osuus on noussut sitten vuoden 2021.

• Joulu on perinteiden juhlaa myös ruokapöydässä. Ja ehkäpä tutut perinteet tuovat iloa nimenomaan tämän hetken sekavan maailmatilanteen keskellä. Joulukinkkua syövien osuushan on alkanut nousta koronavuosien aikaan, ja näyttää yhä jatkuvan,  pohtii Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Joulukinkun syöjien profiili noudattaa ylipäätään viime vuosien tutkimuksista tuttua lihan syönnin profiilia: todennäköisimmin syöjä on mies pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Mutta katsottiinpa kuluttajaryhmiä mistä näkökulmasta tahansa, syöjiä on aina vähintään noin 70 % ko. joukosta, eli joulukinkun syönti on pitkälti yhteinen kokemus.

Myös kinkun ostaminen on huipussaan, samoissa lukemissa syönnin kanssa. Ostetun kinkun pitää useimmille olla nimenomaan kotimainen.

Perinteiden ylläpidosta huolimatta maailma muuttuu, ja jouluperinteet sen mukana. Joulukinkku tai korvaava tuote jää hankimatta noin yhdelle kymmenestä kuluttajista. Useimmiten joulukinkku korvataan kalkkunalla, kasviproteiinituotteilla, kalalla, riistalla ja muulla liharuoilla.

• Mitä joulupöytään kattaakaan, kannatta muistaa, että kotimaisista raaka-aineista koottu joulupöytä paitsi maistuu hyvälle, on myös kestävä ja hyvinvointia luova valinta. Ja paras joulumauste on yhdessäolo ja ruokailo, toteaa Anni-Mari Syväniemi.

Lisätietoja: Lihatiedotus, info@lihatiedotus.fi, www.lihatiedotus.fi

Lähde: Joulukinkun ostoaikomukset 2024, Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus tehtiin 15 –20.11.2024 ja siihen vastasi valtakunnallisesti 1 084 suomalaista, pl. Ahvenanmaa. Aineisto painotettiin edustamaan 18-74-vuotiasta väestöä. Virhemarginaali on +/- 3 prosenttia.

Lihatiedotusyhdistys ry tarjoaa puolueetonta ja luotettavaa tietoa suomalaisen lihantuotannon turvallisuudesta, jäljitettävyydestä, läpinäkyvyydestä sekä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi yhdistys välittää tietoa lihan hyvästä ravintosisällöstä ja käyttömahdollisuuksista monipuolisen kokonaisruokavalion osana. Lihatiedotuksen jäseniä ovat Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy. Lisätietoja www.lihatiedotus.fi.

Ruokatieto Yhdistys kokoaa yhteen suomalaisen ruokaketjun toimijat pellolta pöytään. Yhdistyksen 360 jäsentä ja Hyvää Suomesta -merkin käyttäjää edustavat koko suomalaisen ruokaketjun toimijoita alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan. Ruokatiedon omistama ja hallinnoima Hyvää Suomesta -merkki on pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki, joka varmistaa kuluttajille, että tuotteen valmistukseen käytetty raaka-aine ja työ ovat Suomesta. Hyvää Suomesta -merkki on ollut arvostetuin alkuperämerkki ja yksi arvostetuimmista suomalaisbrändeistä ja vuosien ajan.

• Ruokatiedon hallitus edustaa koko ruokaketjua ja keskeinen tavoitteemme on vahvistaa kotimaisen ruoan ja ruokaketjun arvostusta ja kotimaisen ruoan kysyntää. Uutena mielenkiintoisena tehtävänä Ruokatieto Yhdistys ryhtyy edistämään elintarvikeviennin kasvua kokoamalla yhteen ruokavientiyritykset, valtion toimijat ja palveluntarjojat, luoden pysyvän toimintamallin viennin kasvun mahdollistamiseksi, kertoo Elli Siltala.

Ruokaviraston päätöksellä Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry muodostavat yhdessä ruokaviennin kasvualustan. Tätä varten Ruokavirasto on myöntänyt rahoituksen kolmivuotiselle kehityshankkeelleen ’Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan kehittäminen’.

ETM Jukka Vainionpää aloittaa Ruokatiedon ruokaviennin kasvujohtajan tehtävässä vuoden 2025 alusta. Kasvujohtajan tehtävänä on kehittää ruokaviennin strategiaprosessia, yhdistää yritysten tarpeita viennin kasvattamiseksi sekä erityisesti edustaa ruokasektoria ja yritysten näkemystä valtion resurssien ohjauksessa, tutkimus- ja koulutustarpeissa sekä ruokamaakuvan muodostamisessa.

Ruokatieto Yhdistyksen hallitus 2025:

Kaupallinen johtaja Timo Partola, Apetit Ruoka Oy
Markkinointijohtaja Sanna Päällysaho, Atria Suomi Oy
Toimitusjohtaja Caroline Grotenfelt-Fyhr, Famifarm Oy
Toimitusjohtaja Marko Bergholm, Fazer Leipomot Oy
Liiketoimintajohtaja Mikko Järvinen, HKFoods Finland Oy
Professori Mari Niva, Helsingin yliopisto
Päivittäistavarakaupan johtaja Harri Hovi, Kesko Oyj
Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Toimitusjohtaja Mari Kokko, Osuustoimintakeskus Pellervo ry
Johtaja Jouni Aura, Ravintoraisio Oy
Päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho, SOK
Toiminnanjohtaja Jonas Laxåback, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf
Liiketoimintajohtaja Minna Cousins, Vaasan Oy
Johtaja Elli Siltala, Valio Oy
Yrittäjä Teppo Ylä-Hemmilä, Viipurilainen Kotileipomo Oy

Lisätietoja
Anni-Mari Syväniemi
toiminnanjohtaja
anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi
p. 050 511 8909

Lähes 4000 yläkoulun valinnaisen kotitalouden oppilasta pääsi käyttämään luovuuttaan ja taitojaan loihtiessaan kaupan ja kotitalousluokan hävikistä herkullisia ruoka-annoksia. Haasteessa ruokahävikkiin tutustutaan käytännönläheisesti, kehittäen osaamista hävikin vähentämisessä ja omien ruoanvalmistustaitojen soveltamisessa. Haaste lisää myös oppilaiden tietoutta siitä, kuinka paljon työtä ja resursseja ruoan tuottaminen edellyttää.

Kuvakisassa upeita annoksia

Kuvakisa kannustaa oppilaita kiinnittämään huomiota myös ruoan estetiikkaan. Hävikki-battle kuvakisaan osallistuttiin pääruoka ja jälkiruoka kategorioissa. Kisaan osallistuneet kuvat julkaistiin Instagramissa tunnisteella #hävikkibattle2024.

Pääruokakategorian voittajaksi tuomaristo valitsi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun 9.-luokkalaisten toteuttaman Tex mex Härkis -kesärulla-annoksen. Tuomaristo kiitti taidokkaasti tehtyjen rullien ulkonäköä, ja ilahtui uudenlaisesta hävikki-ideasta. Tortillan, pizzan ja munakkaan lisäksi kesärullat ovat mitä mainion ruokalaji, johon upottaa jääkaapista löytyvä hävikki.

Jälkiruokasarjan voittajat tulevat Ruusutorpan koulusta Espoosta, ja heidän voittoisa jälkiruokansa oli oma versio Reese’s Peanut Butter Cups-leivonnaisista. Idean jälkiruokaan ryhmä sai hävikkisuklaan erikoisesta muodosta ja suolapähkinöistä. Lopputulosta kehuttiin jopa paremmaksi kuin alkuperäisiä kuppeja. Tuomaristo arvosti hävikkisuklaan innovatiivista käyttöä ja totesi, että suklaan käsittely on vaativa tehtävä, joten annoksen valmistaminen vaati taitoa. Myös kuppikakkujen ulkonäkö herätti halun maistaa annosta.

Hävikki-battle rohkaisee soveltamaan ja käyttämään luovuutta

Kouluissa Hävikki-battle koetaan mielekkääksi ja innostavaksi tavaksi opetella hävikin torjuntaa.

• Mahdollisuus keksiä ja kehittää itse, sekä olla luova keittiössä on hyvin motivoivaa nuorille kokkaajille. Olen huomannut, että nuorilla on paljon loistavia ideoita, joita he lähtevät ennakkoluulottomasti toteuttamaan. Hävikkikisa haastaa oppilaita kohtaamaan kinkkisen alkutilanteen, jossa käytettävät raaka-aineet tuottavat päänvaivaa. Lopulta inspiraatiota löytyy kuitenkin lähes jokaisesta elintarvikkeesta. Kun hävikkiä ei voi väistää, syntyykin ehkä niitä parhaita ideoita! Oppilaista huokuu ylpeys ja onnistumisen ilo, kun rajoitetuista raaka-aineista saadaan luotua jotain kaunista ja maukasta. Hävikkiteeman käsittely on tärkeää ja tarpeellista, ja kisan kautta välittyy konkreettisesti kunnioitus kaikenlaisia raaka-aineita ja ruokaa kohtaan, toteaa Ruustorpan koulun kotitalousopettaja Anuriitta Mursula.

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat totesivat hävikkiruokatempausten olevan hauska ja tärkeä asia, ja että on todella tärkeää osata käyttää hävikkiraaka-aineita ja tehdä niistä ruokaa, ettei aivan käyttökelpoista ruokaa mene roskiin.

Koulun opettajan Niina Virmo-Pesolan näkemys puoltaa oppilaiden kommentteja.

• Koen Hävikki-battlen kaltaisen haasteen hyväksi keinoksi innostaa oppilaita huomioimaan hävikkiraaka-aineet osana ruoanvalmistusta. Samalla kannustetaan kuin huomaamatta monipuoliseen raaka-aineiden käyttöön, luovuuteen ja ennakkoluulottomaan ’hullutteluun’, jolloin lopputulos saattaa olla valmistajalleenkin iloinen yllätys. 

Kilpailua tuomaroi ruoka-alan ammattilaisista koostuva asiantuntijajoukko, johon kuuluivat johtava asiantuntija Marjo Rantapusa Marttaliitosta, kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten keskuksesta sekä ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta

Tuomaristo totesi Hävikki-battle olleen jälleen korkeatasoinen. Annoksista näkyi oppilaiden innostus ja luovuus sekä paneutuminen hävikin vähentämiseen. Tuomaristo oli ilahtunut siitä, kuinka paljon taitoa ja vaivaa voittoisissa annoksissa oli nähty. Tuomaristo toivoi, että useampien kuvien yhteydessä olisi muistettu kertoa myös miten hävikkiä oli annoksessa hyödynnetty, sillä näyttävyyden lisäksi tuomaristo arvioi hävikin käytön kekseliäisyyttä.

Voittoisien annosten valmistaneet oppilaat palkitaan ruokakauppalahjakortein. Kaikkien Hävikki-battleen ilmoittautuneiden koulujen kesken arvottiin myös lahjakortti kodinkone- tai keittiövälinekauppaan. Tänä vuonna arpaonni suosi Kivelän koulua Leppävirralta.

Mikä Hävikki-battle?

Motivan ideoima ja Ruokatieto Yhdistyksen koordinoima opetuskokonaisuus, joka on suunnattu yläkoulujen valinnaisille kotitaloustunneille. Vuoden 2024 kilpailuun osallistui noin 4000 oppilasta ympäri Suomen. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2019 kilpailu palkittiin EMBLA Nordic Food Awards -palkinnolla. European Consumer Food Forum on valinnut Hävikki-battlen hyväksi esimerkiksi hävikin vähentämiseen. Oppimateriaali on vapaasti käytettävissä Saa Syödä -sivustolla.

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija
Ruokatieto Yhdistys ry
hanna.larjavaara (at)ruokatieto.fi
p. +358 505020531

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.

Ruokaan liittyvässä keskustelussa hinta on nykyään usein keskipisteessä. Suomalaiseen ruokaan liittyy kuitenkin paljon muita positiivisia näkökulmia, ja siksi Ruokatieto Yhdistys kokosi listan syistä valita suomalaista ruokaa ja selvitti kyselyllä, mitkä syyt ovat kuluttajille tärkeitä.

Kyselyssä valmiita vaihtoehtoja edelsi kysymys siitä, kuinka tärkeänä pitää siitä, että Suomessa tuotetaan ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Valtaosa, eli noin 80 % suomalaisista, pitää tätä erittäin tärkeänä. Ennen valmiiden vaihtoehtojen esittämistä esitettiin myös vapaasti vastattava kysymys siitä, miksi suomalaista ruokaa tulisi valita. Vastaajien kirjaamat teemat ja niiden määrät olivat hyvin samankaltaisia kuin valmiiden vaihtoehtojenkin. Huomionarvoista on, että avoimissa vastauksissa mainittiin myös lähiruoka sekä laatu ja luotettavuus, joita valmiissa vastauslistassa ei sellaisenaan ollut.

Kyselyssä naiset arvioivat pääsääntöisesti kaikki syyt tärkeämmäksi kuin miehet – varsinkin 35–59-vuotiaat miehet arvioivat annettujen syiden tärkeyttä alemmaksi kuin muut. Tulotasolla ei juurikaan ollut vaikutusta vastauksiin, mutta maaseudulla miltei kaikki syyt valita kotimaista ruokaa koettiin tärkeämmiksi kuin kaupungeissa.

Ruokatieto Yhdistys toetutti saman kyselyn myös ruokaketjun ammattilaisille, jotka edustivat Ruokatieto Yhdistyksen ja MTK:n jäsenkuntaa.

• Ammattilaisten näkökulmasta syiden tärkeysjärjestys on sama kuin kuluttajilla, vaikkakin itse ruokaketjussa työskentelevät kokevat kaikki syyt vieläkin tärkeämmiksi kuin kuluttajat. Ammattilaisten avoimissa vastauksissa korostuu työllisyys ja laatu, ja ilahduttavasti puolestaan kuluttajat kertovat luottavansa Suomessa tuotetun ruoan laatuun, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Ruokakulttuurin professori toivoo lisää ruokaan liittyvää tunnetta ja sosiaalisuutta

Suomalaisen ruoan maku, kotimaisen ruoan valintaan liittyvä hyvä tunne ja ruokakulttuurin vaaliminen saavat myös korkeat tärkeyspisteet, konkreettisempien hyötyjen kuitenkin korostuessa. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom toteaa, että tulosten tärkeysjärjestyksessä korostuvat perinteiset arvot sekä jo pidempään uutisaiheina useiden kriisien vuoksi olleet teemat.

• Tulos oli oletettu, vaikkakin olin yllättynyt, että tällä hetkellä paljon pinnalla olleet teemat kuten ilmastonmuutos, ekologinen kestävyys tai eläineettiset asiat eivät nousseet vastauksissa tämän korkeammalle.

Lindblom huomauttaa, että suomalaisille tyypillinen rationaalinen suhtautuminen ruokaan on tunnettu seikka jo pidemmältä ajalta ja aiemmasta tutkimuksesta. Toisaalta tunteet ja sosiaaliset suhteet näkyvät tutkimuksessa myös, kuten viime vuonna kerätyssä Mitä söin tänään -kirjoitusaineistossa, jossa syömistä kuvataan myös hyvin paljon ilon, nautinnon, hyvien makujen ja monenlaisten tunteiden kanavana.

• Ilahduttavaa oli, että Ruokatiedon teettämässä kyselyssä ruokakulttuuriset sekä makuun ja tunteeseen liittyvät seikat kuitenkin ylsivät vastauksissa keskivaiheille. Tunteilla ja tuntumisellakin on aina ollut sijansa syömisessä, ja niin kuuluukin olla, vaikkei suomalaiselle ehkä olekaan ollut kovin helppoa nostaa esille näitä seikkoja. Minusta olisi hyvä, jos voisimme nähdä ruoan alueena, jossa myös tunteilla, ilolla ja sosiaalisuudella on vahvemmin paikkansa, Lindblom toteaa.

Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Tiedot kerättiin internetpaneelissa 10 – 18.9.2024. Vastaajina oli 1000 täysi-ikäistä suomalaista valtakunnallisesti edustettuna. Ruokaketjun vastaukset kerättiin Webropol-kyselyllä Ruokatiedon ja MTK:n jäsenistölle, joista saatiin yhteensä 187 vastausta.

Lue myös 10 syytä valita suomalaista ruokaa -artikkeli Ruokatieto Yhdistyksen verkkosivuilta täältä.

Lisätietoja:
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Taru Lindblom, Ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto, taru.lindblom@helsinki.fi

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.

Lemmikkien omistajia ja ruoan tuottajia kiinnostaa yhä enemmän eläinten ruokaan tulevien raaka-aineiden alkuperä, sillä niin lemmikkien kuin tuotantoeläinten ruokintaan ja hyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kotimaisilla valinnoilla halutaan myös vahvistaa huoltovarmuutta ja edistää kiertotaloutta hyödyntäviä ja edistäviä ratkaisuja.

Kotimainen alkuperä kiinnostaa eläinten omistajia

Hyvää Suomesta -merkki on toiminut elintarvikkeiden kotimaisuustakeena jo yli 30 vuotta. Tilausta merkin toiminnan laajentamiselle myös eläinten ruokiin on, sillä lainsäädäntö ei edellytä eläinrehun raaka-aineiden alkuperämaan ilmoittamista.

• Olemme iloisia siitä, että voimme laajentaa Hyvää Suomesta -merkin nyt myös eläinten ruokaan. Kiinnostus eläinten ruoan alkuperää ja jäljitettävyyttä kohtaan on kasvanut viime aikoina vahvasti, ja myös eläinten omistajilla on oikeus tietää, mistä heidän eläintensä ruoka tulee. Hyvää Suomesta -merkki on ainoa eläinten ruoan tunnus, joka kertoo kotimaisesta raaka-aineesta, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Ensimmäisten yritysten joukossa Hyvää Suomesta -merkin eläinten ruoissa ottavat käyttöön NEUfrau Oy ja Alavuden öljynpuristamo.

Neufrau Oy on ensimmäisenä koiranruoan valmistajana ottanut käyttöön Hyvää Suomesta -merkin tuotteissaan. Neufrau Oy:n toimitusjohtaja Tytti Takanen toteaa Hyvää Suomesta -merkin kertovan yrityksen sitoutumisesta laatuun.

• Olemme innoissamme ja ylpeitä tästä tunnustuksesta. Hyvää Suomesta -merkki on meille osoitus siitä, että olemme oikealla tiellä. Se vahvistaa sitoutumistamme laatuun ja kotimaisuuteen, jotka ovat meille ensisijaisen tärkeitä arvoja. Haluamme tarjota parasta paitsi koirille, myös heidän omistajilleen, ja tämä merkki on siitä paras todiste.

Alavuden öljynpuristamo jalostaa kotimaista rypsiä elintarvikekäyttöön. Tuotannossa syntyy eläinten rehukäyttöön erinomaisesti soveltuvaa rypsipuristetta ja rehuöljyä, joista jatkossa löytyy Hyvää Suomesta -merkki.

• Käytämme Hyvää Suomesta -merkkiä jo elintarviketuotteissamme, joten on luonteva askel ottaa se käyttöön myös rehutuotteissa. Kotimainen raaka-aine on toimintamme perusta, joten haluamme ehdottomasti liputtaa sen puolesta myös eläinten ruoissa, kertoo Alavuden öljynpuristamon toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha.

Kotimaisuudesta kertovan Hyvää Suomesta -alkuperämerkin voi saada, kun tuote täyttää tarkat kriteerit:

• Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita on aina 100 % suomalaista.
• Jos pakkauksessa on vain yhdenlaista raaka-ainetta, on sen oltava 100 % suomalaista.
• Monen raaka-aineen tuotteessa raaka-aineesta 75–100 % on suomalaista.
• Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen Suomessa.

Kriteereiden toteutumista valvotaan ulkopuolisten valvonta-ammattilaisten toimesta.

Lisätietoja:

Ruokatieto Yhdistys/Hyvää Suomesta -merkki:
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Neufrau Oy:
Tytti Takanen, puh.040 583 8788, tytti.takanen@neufrau.fi

Alavuden Öljynpuristamo:
Hanna Yli-Kuha, puh. 040 189 5530, hanna.yli-kuha@alavuden.fi

Hyvää Suomesta

Hyvää Suomesta -merkistä tunnistat helposti taatusti kotimaisen ruoan, joka on valmistettu Suomessa kotimaisista raaka-aineista. Merkki ansaitaan täyttämällä tiukat kriteerit ja sen käyttöä valvotaan. Noin 12 000 tuotteen valikoimasta löytyy tuotteita kaikkiin ruokavalioihin ja kaikille kukkaroille. Merkkiä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. 

Tietohaarukka toimii tiedonlähteenä niin opiskelijoille, ammattilaisille, päättäjille, medialle kuin suomalaisesta ruokaketjusta kiinnostuneille. Se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi netissä pdf-versiona sekä tilattavissa painettuna taskukokoisena julkaisuna. Nettiversio tietohaarukasta toimii kätevästi myös puhelimella ja siinä on nyt mahdollisuus siirtyä sisällysluettelosta suoraan haluttuun taulukkoon!

Tilastopaketin lisäksi on koottu Koostetut herkut -diapaketti, jota voi hyödyntää sellaisenaan omissa esityksissä tai poimia siitä haluamiaan osia.

Vuoden 2024 Tietohaarukka on julkaisun 59. painos ja sen tuottaa vuosittain Ruokatieto Yhdistys yhteistyössä Agronomiliiton, Luonnonvarakeskus Luken, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Svenska lantbrukscenternas centralförbund SLC:n ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa.

Tietohaarukan nettiversion, Koostetut herkut -diakoosteen sekä painetun lehtisen tilausohjeet löydät osoitteesta ruokatieto.fi/tietohaarukka.

Suomalaisella ruoalla halutaan ravita koko Suomi kukkaron kokoon, ruokavalioon tai makumieltymyksiin katsomatta. Ruokaketjun ammattilaiset yhteisesti varmistavat, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia laadukkaasta oman maan ruoasta, kaikissa tilanteissa.

Juhlapäivää on edeltänyt kampanja, jonka pohja rakentuu Ruokatiedon konseptiin, jonka ytimessä on Hyvää Suomesta -merkki. Laajan medianäkyvyyden ulko-, ääni- ja somemainonnassa mahdollistavat kampanjan kumppaniorganisaatiot Atria, HKFoods, Vaasan, Valio, Kesko, Lidl, SOK, MTK ja SLC. Mukana Suomalaisen ruoan päivässä ovat myös muut Ruokatiedon jäsenet ja Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävät yritykset. Tämä on ainutlaatuinen kilpa- ja keskustelukumppaneiden yhteistyö, jossa yhteinen nimittäjä on suomalainen ruoka.

Koko Suomi on kutsuttu mukaan! Edellisvuosien kokemuksesta odotamme mukaan erilaisia organisaatioita ja yksityishenkilöitä kaikkialla Suomessa, kukin omalla tavallaan. Vaikuttajat Nata Salmela ja Hermanni läheisineen siivittävät kampanjaa.

Huomaa myös nämä

Webinaari 4.9. Tiede ja teknologia – ratkaisuja kestävään ruoan tuotantoon Suomessa 

Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. klo 9–10 Elintarviketieteiden Seura järjestää yhdessä Ruokatieto Yhdistyksen kanssa kaikille avoimen webinaarin. Webinaarissa käsitellään kestävän ruokatuotannon tekoja tieteellisestä näkökulmasta ja sitä millaisia haasteita teollisuudessa ratkotaan. Webinaari on kaikille avoin ja ilmainen 

Liity mukaan webinaariin Suomalaisen ruoan päivän sivuilta

Striimaus kanalasta 4.9. ja Suomalaisen ruoan viikko kouluissa

Viikolla 36 vietetään kouluissa ja varhaiskasvatuksessa Suomalaisen ruoan viikkoa! Ruokatieto ja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku tarjoavat jälleen ruoka-aiheista oppimateriaalia, jota riittää vaikka koko viikoksi. Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. pääsemme striimauksen välityksellä kurkistamaan mitä tapahtuu kanalassa. Materiaalit ja linkki ilmoittautumiseen löytyvät Suomalaisen ruoan viikko kouluissa -sivuilta.

Lisää vinkkejä juhlapäivän viettoon löydät Suomalaisen ruoan päivän sivuilta

Maukasta suomalaisen ruoan päivää!

• Ruokatieto Yhdistys ry tulee toimimaan koko ruokaketjun kattavana edustajana ruokaviennin strategisissa prosesseissa, strategisten puitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kasvuohjelman tavoitteiden seurannassa. Tällä toiminnalla varmistamme yritysten ja valtion jatkuvan vuoropuhelun kasvuohjelman toteuttamiseksi. Ruokatieto tahollaan tulee vahvistamaan organisaatiotaan erillisresurssein, kertoo Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n keskeinen rooli on jäsenyritystensä yhteisten operatiivisten vientitoimien toteuttamisessa.

• SUVI ry parantaa yritysten kaupallista onnistumista kansainvälisillä markkinoilla ja ratkaisee yritysten mm. kokoluokasta, resursseista tai osaamistarpeista johtuvia haasteita. SUVI ry:n toiminnan merkitys korostuu, koska alalla on hyvin paljon pieniä kasvua hakevia vientiyrityksiä, kertoo SUVI ry:n hallituksen jäsen Jarmo Talasrinne. Ja jatkaa, että yhteisiä vientitoimia tulevat varmasti toteuttamaan myös muut yritysryhmät.

Ruokaketjussa pidetään tärkeänä, että alan sitoutumisen lisäksi myös valtio sitoutuu pitkäaikaisesti ruoka-alan kasvuohjelmaan, sekä rahoittajana että pysyvillä rakenteilla. Vienninedistämispalveluita tuottava Osuuskunta Viexpo muodostaa ruokaviennin palveluorganisaation ja ottaa vastuuta yritysten saattamisesta markkinoille päättyneen Food from Finland –ohjelman tilalla. Ruoka-alalla odotetaan, että Maa- ja metsätalousministeriö varmistaa, että Viexpon omistuspohja sekä edellä kuvattujen viennin avaintoimintojen rahoitusmalli mahdollistavat toiminnan ja rahoituksen yli hallituskausien.

• Ruoka-alalla odotamme kovasti, että ulkoministeriöön siirtyvä Business Finlandin ulkomaanverkosto palvelee ruokavientiä. Tavoite on, että ruokavienti huomioidaan ulkoministeriön valmistelussa niin, että se saa ulkomaanverkostosta riittävät resurssit ja että ulkomaanverkosto tuottaa jatkossa kaupallistamisen tukipalveluja myös elintarvikeyrityksille, sanoo Anni-Mari Syväniemi.

Yritysten hyvä yhteistyö ja järjestäytyminen on edellytyksenä sille, että kansallisella tasolla pystytään määrittelemään ruokaviennin kehitystarpeet mm. koulutuksen, tutkimuksen tai kohdennettujen kehityshankkeiden osalta ja vientitavoitteet saavutetaan. Kun yrityslähtöisesti on selvitetty, mitä tarpeita kehitystoimille kasvutavoitteen saavuttamiseksi on, voi valtio tehokkaasti ohjata hankkeita ja resursseja ja kehitystoiminta tukee aidosti ja kokonaisvaltaisesti yritystoimintaa.

Lisätietoja:

Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi; gsm. 050 511 8909; anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Yli puolet suomalaisista kertoo ostavansa jo paljon suomalaista ruokaa, osa jopa kaiken, minkä suomalaisena saa. Tässä joukossa on myös paljon heitä, jotka aikovat lähitulevaisuudessa ostaa enemmän suomalaista ruokaa.

”Suomalaisen ja suomalaisena pidetyn ruoan tarjonta on kaupoissa hyvä, mutta silti tulosten näinkin suuri joukko suomalaisen ruoan tosiystäviä yllätti myönteisesti”, sanoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Suomalaisen ruoan ostoaktiivisuus on vahvimmillaan varttuneiden naisten keskuudessa ja lähempänä ruoan tuotantoa, eli maaseutukunnissa. Maataloustuottajien tai tuottajaperheessä kasvaneiden keskuudessa on huomattavan monia, jotka ostavat suomalaisena kaiken mahdollisen. Myös oma puutarhaharrastus näyttää aktivoivan suomalaisen ruoan ostamista, samoin työskenteleminen ruoka-alalla.

Suomalaisella ruoalla vankka kannattajakunta

Suurin osa suomalaisista aikoo ostaa suomalaista ruokaa saman verran kuin ennenkin (73 %). Nykyistä enemmän suomalaista ruokaa aikoo ostaa joka viides (20 %) aikuisista suomalaisista. Lisää suomalaista ruokaa syödään lähitulevaisuudessa todennäköisimmin lapsiperheissä sekä ruoka-alalla työskentelevien keskuudessa, maataloustuottajien tuttavapiirissä ja maatilojen suoramyynnin asiakkaissa.

”On hienoa, että ruoka-alalla työskentelevien keskuudessa suomalaisen ruoan ostaminen ja ostamisen lisääminen on korkealla. Tämä kertoo luottamauksesta oman maan ruokaketjun tekemiseen”, Syväniemi toteaa.

Tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Tiedot kerättiin internetpaneelissa 11 – 18.6.2024. Vastaajina oli 1000 täysi-ikäistä suomalaista valtakunnallisesti edustettuna.

Lisätietoja:

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, 050 511 8909

Minna Asunmaa, kehityspäällikkö, 040 410 5270