Yrittäjä Heikki Penttilä käsissään Aitoo perunarieskoja

Aitoo perunarieska Euroopan rekisteriin

Hyvän tekijät

Heikki Penttilä on rakentanut yrittäjyytensä eurooppalaisesta maaseutuviisaudesta ja ruokaperinteistä, joista hän on ammentanut inspiraationsa jo vuosikymmenten ajan. Tältä pohjalta on syntynyt myös juuri EU:n nimisuojan saanut Aitoo perunarieska.

Maaliskuun alussa 2026 tuli odotettu päätös: Aitoo perunarieska hyväksyttiin EU:n suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on nimisuoja, joka kertoo tuotteen maineen ja valmistustavan liittyvän tiettyyn alueeseen ja antaa kuluttajalle lupauksen alkuperästä.

Kyseessä on ensimmäinen pirkanmaalainen nimisuojan saanut elintarvike ja Suomen ensimmäinen yrittäjien itsensä käynnistämä ja läpiviemä EU-nimisuojahakemus. Hakijoina olivat Penttilän tila ja Gluteeniton Leipomo ILONA.

”14 vuotta leipomista, kolme vuotta hakuprosessia ja nyt tuote on arvoistensa joukossa”, yrittäjä Heikki Penttilä kuvaa EU:n nimisuojaprosessia. Aitoo perunarieskan nimisuojaa juhlistettiin Helsingissä ravintola Nokassa 25.3.2026. Kuvassa vasemmalta Nokan keittiömestari Ari Ruoho, viljelijä Aku Antila, Gluteeniton Leipomo ILONAn toimitusjohtaja Mira Lindqvist ja Heikki Penttilä. Kuva: Reka Peurala / Three Pod Studio

Penttilän tie nimisuojaan alkoi jo kauan ennen hakemuspapereita. Kiertäessään Euroopan maaseutua – tiloja ja pieniä jalostusverstaita – hän näki, miten paikalliset tuotteet ovat monessa maassa ylpeyden aihe. Irlannissa, Saksassa ja Italiassa erikoisuuksia ostetaan pientuottajilta, ja tarina tuotteen takana kuuluu samaan pakettiin kuin maku.

Matkoilta tarttui mukaan reseptejä ja tekniikoita, joita hän sovelsi kotona perinteitä kunnioittaen – välillä pienellä twistillä. Bratwurstit, perunatortilla, pasta ja Leberkäse syntyivät rinnakkain joululaatikoiden ja mämmin kanssa. ”Jokainen kokeilu opetti jotain siitä, mitä hyvä raaka-aine vaatii ja mitä se antaa”, Penttilä kertoo.

Näistä havainnoista ja kokemuksista muodostui pohja Penttilän omalle yrittäjyydelle ja tekemiselle. Elintarvikkeiden jalostajana ja matkailuyrittäjänä Penttilä halusi olla osa aktiivista suomalaista maaseutuelämää ja rakentaa tuotteen, jolla olisi selkeä juoni ja juuret. ”Halusin löytää tavanomaisesta poikkeavan polun”, hän sanoo.

Aluksi tilan toiminta painottui perunaan ja lampaisiin. ”Toistakymmentä vuotta jalostimme suomalaisia lampaita Tampereen alueen ravintoloille ja kaupoille”, Penttilä muistelee. Vähitellen katse kääntyi kuitenkin siihen, miten perunasta saisi tuotteen, joka olisi sekä arkea että erikoisuus.

Rieska syntyy perunasta – kuorineen

Aitoo perunarieskat tehdään Pälkäneellä Aitoossa, ja Hyvää Suomesta -merkki pakkauksessa kertoo kotimaisesta valmistuksesta ja raaka-aineista. Taikinassa ei käytetä hiivaa, lisättyä vettä, kananmunia tai maitotuotteita, ja tuote voidaan valmistaa myös gluteenittomista raaka-aineista.

Rieskan ydin on kuorineen keitetty peruna, joka tulee Antilan tilalta Sääksmäeltä. Valmistuksessa voidaan hyödyntää eri perunalajikkeita – myös sellaisia, jotka ovat ”väärän” kokoisia tai muotoisia, mutta muuten täysin käyttökelpoisia. Kun peruna päätyy taikinaan kuorineen, raaka-aine- ja kuorimishävikki pienenee ja ravintosisältö säilyy täysiarvoisena.

Ravintola Nokka tarjoili rieskat peura-, rapu- ja vegaanisella täytteellä sekä suklaamoussella. Kuva: Reka Peurala / Three Pod Studio

Kolmen vuoden paperityö – ja yksi selkeä tavoite

Kolme vuotta sitten Penttilä ryhtyi ystävänsä aloitteesta selvittämään, voisiko EU:n nimisuoja sopia aitoolaiselle rieskalle. Taustalla oli ajatus lisäarvosta mutta myös periaate: jos tuote on jo löytänyt paikkansa ruokapöydissä, se ansaitsee tulla tunnustetuksi omana lajinaan. Aitoo perunarieska on palkittu muun muassa Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnolla, ja sitä tarjotaan kauppojen lisäksi esimerkiksi monen hotellin aamupalalla.

”Oma käsitykseni oli selvä: tälle pitää saada rekisteröinti. Aitoolainen rieska ansaitsee tulla tunnustetuksi siitä, mitä se oikeasti on”, Penttilä kertoo.

EU-päätös nostaa aitoolaisen rieskan samaan suojattujen tuotteiden joukkoon, johon kuuluvat esimerkiksi parmesaanijuusto, parmankinkku ja Lyypekin marsipaani. Aitoo perunarieska -nimen suojaus perustuu tuotteen erikoislaatuun, valmistuksessa tarvittavaan tietotaitoon ja vakiintuneeseen maineeseen.

Omaleimaisuus nojaa pitkään perinteeseen ja tarkkaan reseptiin. Valmistus vaatii käsityötaitoa ja raaka-aineiden tasapainoa – osaamista, jota ei Penttilän mukaan voi korvata teollisilla oikoteillä.

Penttilän mielestä nimisuoja ei ole pelkkä pakkausmerkintä, vaan lupaus. Tuote maistuu samalta kuin ennenkin, mutta sen tarina on nyt virallisesti kirjattu Euroopan kartalle. ”Kuluttajalle nimisuoja tarkoittaa lupausta siitä, että tuote on tehty täällä, tästä raaka-aineesta ja tällä tavalla. Suomalainen ruokakulttuuri ansaitsee tulla arvostetuksi niin kotimaassa kuin Euroopassa”, hän sanoo.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit
Yrittäjä Heikki Penttilä käsissään Aitoo perunarieskoja

9.4.2026 Hyvän tekijät

Aitoo perunarieska Euroopan rekisteriin

Heikki Penttilä on rakentanut yrittäjyytensä eurooppalaisesta maaseutuviisaudesta ja ruokaperinteistä, joista hän on ammentanut inspiraationsa…

25.2.2026

Kotikeittiöstä kakkubisnekseen – hyvän tekemistä jo 10 vuotta

Leipurin luovuus ja kädenjälki näkyvät ja maistuvat 10-vuotiaan kakkuketju Mammun Hyväkakun tuotteissa. Ne valmistetaan…

13.10.2025 Hyvän tekijät

Marjayritys, jolla on puhtaat marjat pussissa

Suonenjoki on lähes kaikille tuttu mansikoistaan. Kuuluisa mansikkapitäjä on myös perinteiseen osaamiseen ja moderniin…

5.8.2025 Hyvän tekijät

Helsingin Myllyn vastuuviljelyohjelma tähtää ympäristökuorman minimointiin

- Vastaan viljelemästäni viljasta niin kuluttajalle kuin luonnolle. Päätökseni ja toimenpiteeni vaikuttavat satoon, ympäristöön…

11.6.2025 Hyvän tekijät

Bisan tila panostaa maidontuotantoon Uudellamaalla – keskiössä eläinten hyvinvointi ja vakaa talous

Eva-Linn ja Rasmus Sahl kuuluvat harvoihin tuottajiin, jotka ovat uskaltaneet panostaa maidontuotantoon Uudellamaalla. Kun…

11.6.2025 Hyvän tekijät

Bisa gård satsar på mjölkproduktion i Nyland – fokus på djurens välmående och en stabil ekonomi

Eva-Linn och Rasmus Sahl är några av de få producenter som vågat satsa på…

6.5.2025 Puheenvuoro

Hyvinvointia vai laihdutuskulttuuria?

Tänään 6.5. vietetään kansainvälistä Älä laihduta -päivää. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä laihdutuskulttuurin vahingollisuudesta…

2.5.2025 Hyvän tekijät

Viskaalin tila on ruoantuotannon kiertotalouden edelläkävijä

Viskaalin tilan kiertotaloudessa kaikki ruuantuotannon materiaali kiertää. Tuloksena syntyy ilmastoystävällisempää punaista lihaa, lannoitteita ja…

15.4.2025 Miksi valita suomalaista

Kotimainen ruoka luo työtä ja turvaa – mitä jos kasvattaisimme sen osuutta ostoskoreissamme?

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas inspiroivat suosimaan kotimaista ruokaa ja kasvattamaan sen osuutta…

11.4.2025 Ruokakasvatus

Maatilavierailuja virtuaalisesti ja livenä – Vuoden ruokakasvattajat avaavat tilojensa ovet lapsille ja nuorille

Ruokatieto Yhdistys palkitsi kolme maatilaa ja ruoan tuottajaa Vuoden ruokakasvattaja -tittelillä. Yleisön jättämistä ehdotuksista…

7.3.2025 Hyvän tekijät

Kinnarin tila tuo kaurakansan lautasille uusia tuulia

Suomalaiset ovat perinteisesti tottuneet syömään kauransa puurona ja leipänä. Kinnarin tilalla kaurasta on nyt…

5.2.2025 Hyvän tekijät

Täysjyvä – avain parempaan hyvinvointiin ja kestävämpään ruokailuun

Täysjyvä on yksi ravitsemuksen kulmakivistä, mutta sen terveys- ja ympäristöhyödyt jäävät monelle vielä tuntemattomiksi.…

Siirry takaisin sivun alkuun