Helsingin Myllyn vastuuviljelyohjelma tähtää ympäristökuorman minimointiin

Hyvän tekijät

– Vastaan viljelemästäni viljasta niin kuluttajalle kuin luonnolle. Päätökseni ja toimenpiteeni vaikuttavat satoon, ympäristöön ja tuotteisiin, kiteyttää Helsingin Myllyn vastuullisuusviljelyohjelman kummisetä ja Myllärin 2.0-tuotteiden sopimusviljelijä Kari Alasaari Lapualta.

Härsilänkylässä, Lapualla Kari Alasaarella on runsaan 100 peltohehtaarin monipuolinen kasvinviljelytila, jota suku on viljellyt 1600-luvun lopulta asti. Vuonna 2025 Alasaaren tilalla välkymmin viljelty Kaura 2.0 sai noin neljänneksen peltopinta-alasta. Ohran, rypsin ja kevätvehnän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kuminan siemenviljelyä ja ruisvehnää. Tämän vuoden syyskylvöt on kaavailtu Vehnä 2.0:lle.

– Olen utelias kaikelle uudelle, haluan olla etujoukoissa. Teot puhuvat ja sanojen takana pysytään, esittelee Kari ajatusmaailmansa.

”Haluan haastaa itseäni”

Kari Alasaaressa yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla kokeilija, kehittäjä, yrittäjä ja tekijä. Niin resurssitehokkaassa täsmäviljelyssä kuin maatalouden digitalisaatioissakin Kari on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. 

– Omilla pelloilla tehty, seurantaan perustuva kehitystyö tuottaa selkeästi tulosta. Jo 12. kasvukausi on menossa. Dataa on ja sitä hyödynnän, kertoo Kari, joka on menestyksekkäästi haastanut itseään myös useissa kansainvälisissä satokisoissa.

Pelkällä tekniikalla ei kuitenkaan saada hyvää satoa.

 – Pellon pitää olla hyvässä kasvukunnossa, painottaa Kari.

– Vaikka omat peltoni ovat pääosin kunnossa, mietin koko ajan, miten vielä voisin parantaa. Mitä kasvi tarvitsee, jotta pelto tuottaa hyvää satoa resurssitehokkaasti ja ympäristöä arvostaen. Miten maaperä ja kasvustot kestävät sään ääriolosuhteet. Maataloudessa on paljon muuttujia, joihin emme voi vaikuttaa. Mutta kun pellot ovat hyvässä kasvukunnossa, esimerkiksi Kaura 2.0 kestää paremmin kuumaa, kuivaa ja paahdetta ilman että kasvu nuukahtaa. Ja pelto tuottaa mahdollisimman tasalaatuista satoa haasteellisinakin kasvukausina.

Osa viljelee välkymmin

2020-luvun Kari on tehnyt yhteistyötä Helsingin Myllyn kanssa. Kun viljan ostopäällikkö Pekka Kultti pyysi Karia konsultiksi vastuullisuusviljelyohjelmaan, Kari vastasi kyllä. Olihan ohjelman keskiössä viljelijä.

– Tykkään siitä, että 91-vuotiaalla suomalaisella perheyrityksellä on kasvot. On hienoa, kun voi tehdä yhteistyötä kumppanin kanssa, jolla on samat arvot kuin itsellä, Kari kiteyttää.

Vuonna 2024 Kari aloitti Kaura 2.0 -viljelijänä, kun ilmajokisen kollegan Mikko Mäki-Latvalan ensimmäisestä Kaura 2.0 -sadosta valmistetut kaurahiutaleet olivat herättäneet kuluttajien kiinnostuksen. Samana vuonna Kari kätteli Helsingin Myllyn kanssa sopimuksen Vehnä 2.0:sta. Helmikuussa 2025 kauppoihin saapuneet Myllärin 2.0 Vehnäjauhot ovat välkymmin viljeltyä vehnää Karin ja neljän muun suomalaisen vastuullisuusviljelijän tilalta.

– Jo Kaura 2.0:n pilotointi osoitti, että toimenpiteet ovat oikeat, kun tavoitteena on viljelijää, maatilaa ja luontoa arvostaen tuottaa tasalaatuista satoa.

Vain se mikä on tarpeen

Oikea-aikaiset muokkaukset, kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto ja täsmälannoitukset ovat isossa roolissa, kun Helsingin Myllyn vastuuviljelyohjelmassa tähdätään ympäristökuorman minimointiin.

– Kaura 2.0 ja Vehnä 2.0 sopivat hyvin tilamme toimivaan kokonaisuuteen. Meillä ei kylvetä peräkkäin edes kauraa kauran jälkeen, painottaa Kari, joka vannoo viljelykierron nimiin.

– Esimerkiksi rypsin jälkeen pelto jätetään talven yli muokkaamatta. Muokkaus tehdään lohkoilla juuri ennen kauran kylvöä, jotta ravinteet eivät huuhtoudu vesistöihin ja kosteus säilyy pellossa.

Suomi Syö 2024 -tutkimuksen* mukaan 40 % toivoo enemmän tietoa ympäristöystävällisempien valintojen tekemiseen ruokaostoksilla. Karin mielestä Myllärin 2.0-tuotteet ovat yksi parhaita tapoja tuoda esille ja suomalaisille tunnetuksi välkympää, vastuullisempaa viljelyä. 

– Viljelytavoissa on eroja ja haluan erottua positiivisesti. Vastuu on minulla: päätökseni ja toimenpiteeni vaikuttavat sekä 2.0-tuotteisiin että ympäristöön, toteaa Kari Alasaari.

*Suomi Syö, Taloustutkimus 8/2024. Nettikysely yli 6000:lle 16–79-vuotiaalle suomalaiselle.

Välkymmin viljeltyä ja Hyvää Suomesta

Yli 90-vuotiaana suomalaisena perheyrityksenä Helsingin Mylly liputtaa suomalaisen ruoan puolesta. Myllärin-tuotteissa Hyvää Suomesta -merkki on tae siitä, että raaka-aine tulee omasta maasta, suomalaiselta maanviljelijältä ja tuote on sekä valmistettu että pakattu Helsingin Myllyn tehtailla Järvenpäässä, Vaasassa tai Närpiössä. 

Myös Myllärin 2.0-tuotteissa on Hyvää Suomesta -merkki. Kaurahiutaleiden alkuperä voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaalle: Lapualle Alasaaren tilalle ja Ilmajoelle Mäki-Latvalan tilalle.

Myllärin 2.0 Vehnäjauhoon raaka-aineen kasvattavat Toni Lindqvist Myrskylästä, Jussi Myyrinmaa Nurmijärveltä, Mikko Peuranpää Tuusulasta, Elina Valkeinen Elimäeltä sekä Kari Alasaari Lapualta.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

13.10.2025 Hyvän tekijät

Marjayritys, jolla on puhtaat marjat pussissa

Suonenjoki on lähes kaikille tuttu mansikoistaan. Kuuluisa mansikkapitäjä on myös perinteiseen osaamiseen ja moderniin…

5.8.2025 Hyvän tekijät

Helsingin Myllyn vastuuviljelyohjelma tähtää ympäristökuorman minimointiin

- Vastaan viljelemästäni viljasta niin kuluttajalle kuin luonnolle. Päätökseni ja toimenpiteeni vaikuttavat satoon, ympäristöön…

11.6.2025 Hyvän tekijät

Bisan tila panostaa maidontuotantoon Uudellamaalla – keskiössä eläinten hyvinvointi ja vakaa talous

Eva-Linn ja Rasmus Sahl kuuluvat harvoihin tuottajiin, jotka ovat uskaltaneet panostaa maidontuotantoon Uudellamaalla. Kun…

11.6.2025 Hyvän tekijät

Bisa gård satsar på mjölkproduktion i Nyland – fokus på djurens välmående och en stabil ekonomi

Eva-Linn och Rasmus Sahl är några av de få producenter som vågat satsa på…

6.5.2025 Puheenvuoro

Hyvinvointia vai laihdutuskulttuuria?

Tänään 6.5. vietetään kansainvälistä Älä laihduta -päivää. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä laihdutuskulttuurin vahingollisuudesta…

2.5.2025 Hyvän tekijät

Viskaalin tila on ruoantuotannon kiertotalouden edelläkävijä

Viskaalin tilan kiertotaloudessa kaikki ruuantuotannon materiaali kiertää. Tuloksena syntyy ilmastoystävällisempää punaista lihaa, lannoitteita ja…

15.4.2025 Miksi valita suomalaista

Kotimainen ruoka luo työtä ja turvaa – mitä jos kasvattaisimme sen osuutta ostoskoreissamme?

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas inspiroivat suosimaan kotimaista ruokaa ja kasvattamaan sen osuutta…

11.4.2025 Ruokakasvatus

Maatilavierailuja virtuaalisesti ja livenä – Vuoden ruokakasvattajat avaavat tilojensa ovet lapsille ja nuorille

Ruokatieto Yhdistys palkitsi kolme maatilaa ja ruoan tuottajaa Vuoden ruokakasvattaja -tittelillä. Yleisön jättämistä ehdotuksista…

7.3.2025 Hyvän tekijät

Kinnarin tila tuo kaurakansan lautasille uusia tuulia

Suomalaiset ovat perinteisesti tottuneet syömään kauransa puurona ja leipänä. Kinnarin tilalla kaurasta on nyt…

5.2.2025 Hyvän tekijät

Täysjyvä – avain parempaan hyvinvointiin ja kestävämpään ruokailuun

Täysjyvä on yksi ravitsemuksen kulmakivistä, mutta sen terveys- ja ympäristöhyödyt jäävät monelle vielä tuntemattomiksi.…

27.11.2024 Ruokakasvatus

Ravitsemussuositukset tuuppaavat kohti terveyttä edistäviä valintoja

Uudet ravitsemussuositukset julkaistiin 27.11.2024. Niiden tavoite on säilynyt samana: ohjata suomalaisia kohti terveellisiä valintoja.…

7.10.2024 Miksi valita suomalaista

10 syytä valita suomalaista ruokaa

Talouden muutokset ja hintojen nousut aiheuttavat monille päänvaivaa ja pakottavat pohtimaan ostopäätöksiä entistä tarkemmin.…

Siirry takaisin sivun alkuun