Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruokatietoa -osio kertoo ruokaketjun toiminnasta, avaa kotimaisen ruoan tuotantoa, kokoaa ruoka-alan tilastot yhteen ja kuvaa ruokakulttuurimme kehitystä ja ominaispiirteitä. Artikkelit tarjoavat kiinnostavia ja ajankohtaisia näkökumia ruokaan, sen tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen.
Hyvää Suomesta -järjestelmä on laaja toiminnallinen kokonaisuus käyttökriteereistä, tarkastuksista, tietojen ylläpidosta ja viestinnästä, sekä ennen kaikkea merkkiä käyttävien yritysten reseptiikasta ja tuotannosta.
Ruokakasvatus auttaa hahmottamaan ruuan kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia merkityksiä, ymmärtämään ruuan reittejä pellolta pöytään sekä herättämään keskustelua ruuan eettisistä ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon.
Ruoka on kiinnostava ja herkullinen pedagoginen työkalu. Se on yhtä aikaa henkilökohtainen ja globaali asia, jota voi tarkastella lukuisista näkökulmista.
Ruokakasvatuksen tavoitteita voivat olla mm:
RUOKAILO – Hyvä mieli, joka tulee ruoasta, sen tekemisestä ja syömisestä.
Koulukontekstissa ruokakasvatus voi tuoda uusia näkökulmia koulun opetustyöhön ja ruokailoa kouluarkeen. Sen tarkoitus on herättää uteliaisuutta ja kiinnostusta tarkastella ruokaa erilaisista näkökulmista ja erilaisissa tilanteissa. Eri oppiaineet ja kouluruokailu tuovat jokainen oman näkökulmansa ruuan eri merkityksille. Jokainen koulu on erilainen. Muilta voi saada hyviä ideoita ruokakasvatuksen toteuttamiseen, mutta usein parhaimmat ja toimivimmat ideat nousevat oman koulun sisältä.
