Ruokakasvatukseen lisää yhteistyötä, työvälineitä ja aktiivisuutta

Tiedote

Keskiviikkona 24.3.2021 järjestetyssä Ruokakasvatuksen kehittäminen poikkeusoloissa -etätapahtumassa kuultiin konkreettisia esityksiä ruokakasvatuksen kehittämiseksi tulevaisuudessa. Tapahtumassa julkistettiin myös Vuoden ruokakasvattaja 2021 –tunnustuksen saaja. Tunnustus myönnettiin Ruokaneuvolivelle, jota tuottavat Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat Anna Kari ja Janita Kylänpää.

Ruokakasvatus nähdään kestävää hyvinvointia, ruokasuhdetta, vuorovaikutustaitoja ja hyviä tapoja tukevana toimintana, joka auttaa samalla tutustumaan ruokakulttuuriin ja puhumaan ruoasta. Ruokatiedon tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria hahmottamaan ruoan kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia merkityksiä, ruuan reittejä pellolta pöytään sekä käymään keskustelua ruuan eettisistä ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Ruokakasvatuksella autetaan myös ymmärtämään kuluttajuuteen liittyvää vastuuta ja mahdollisuuksia sekä löytämään ruokailon. 

Ruokakasvatuksen asiantuntijat: yhteistyö on avain ruokakasvatukseen 

Tapahtuman paneelikeskusteluun osallistuivat monipuolisesti ruokakasvatuksen toimintoja kehittävät alan huippuasiantuntijat: opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta, tutkijatohtori Kristiina Janhonen Helsingin yliopistosta ja kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitto ry:stä. Vaikka panelistit lähestyvät ruokakasvatusta erilaisista tulokulmista käsin, on keskusteluissa yhteinen konsensus: ruokakasvatus on kaikkien kasvattajien yhteinen asia. 

Ruokakasvatus nähdään monialaisena oppimiskokonaisuutena, jota toteutetaan niin formaalin kuin non-formaalin opetuksenkin keinoin. Koulujen toteuttamaa formaalia ruokakasvatusta ohjaa Opetushallitus, joka kehittää ohjeistuksiaan tutkimustiedon, poliittisten linjausten sekä koulumaailmassa esiintyvien tarpeiden mukaisesti. 

Ruokakasvatuksen tavoitteita ei ole määritelty Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, sillä ruokakasvatuksessa tulee aina huomioida sen henkilökohtainen luonne. Ruokakasvatus on aina kodin ja koulun yhteinen asia, toteaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta. 

Ruokakasvatusta on tutkittu kansallisesti ja kansainvälisesti jo pitkään. Aktiivisen tutkimustyön myötä ruokakasvatusta on pystytty kehittämään kohdistetusti myös Suomen kontekstissa. Meneillään olevassa RUOKATAJU-tutkimushankkeessa tutkitaan ruokaan liittyvää oppimista yhteistyössä ruokapalveluiden ja kotitalousopetuksen kanssa. 

– Ruokataju on tutkimukseen nojaava käsite, jota on kehitetty monitieteisesti. Ruokatajun määritelmä kannustaa sanoista tekoihin ja tekemällä oppimiseen. Ruokataju-malli kuvaa ruokaoppimisen asteittain syvenevää ja monimutkaistuvaa luonnetta, kuvaa RUOKATAJU-hankkeen tutkija Kristiina Janhonen. 

Myös järjestöillä on suuri rooli ruokakasvatuksen kokonaisuudessa. Järjestöt, kuten Marttaliitto, tuottavat materiaalia koko ruokakasvatuskentälle vahvistaen ruokakasvatuksen toteutumista koulujen lisäksi myös kotiympäristössä. Järjestöjen ruokakasvatusmateriaali onkin noussut entistä kysytymmäksi arjen siirryttyä koteihin entistä vahvemmin. 

Tavoite: lisää käytännön työvälineitä ruokakasvatukseen 

Tulevaisuuden ruokakasvatus nähdään entistä vahvemmin kasvattajien välisenä yhteistyönä. Käytännönläheistä ohjeistusta ruokakasvatuksen toteuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa kaivataan niin perheissä kuin kouluissakin. 

Suomalaisessa RUOKATAJU-tutkimushankkeessa ruokakasvatusta kehitetään yhdessä oppilaiden, kotitalousopettajien sekä ruokapalveluhenkilökunnan kanssa. Tutkimus vastaa tarpeeseen tuottaa välineitä ruokatajua tukevan kouluruokailun kehittämiseksi. 

– Koulujen toimijat, kuten opettajat ja ruokapalveluiden edustajat, tarvitsevat taitoja ja työkaluja ruokakasvatuksen arvioimiseen. Tulevaisuudessa yhteistyötaitoja ja työkaluja kestävään ja osallistavaan ruokakasvatukseen tarvitaan entistä enemmän myös perheissä – niin pandemia-ajassa kuin sen jälkeenkin, pohtii RUOKATAJU-tutkimushankkeen tutkija Kristiina Janhonen.   

Kodin ja koulun välistä ruokakasvatuskumppanuutta voidaan vahvistaa myös lisäämällä ruokapuhetta kodeissa. Jokainen vanhempi voi luoda kodissaan päiväkoti- ja kouluruokailua koskevia puheenaiheita, joista voi keskustella omien lastensa kanssa. 

– Vanhemmat voivat tiedustella lastensa opettajilta käytännönläheisiä esimerkkejä ruokailun toteutumisesta, kuten kysymällä ruokarauhasta tai oman lapsen ruokailujen sujumisesta. Arkisten keskustelunaiheiden esiin nostaminen voi myös innostaa opettajaa tarttumaan ruokakasvatukseen entistä vahvemmin, pohtii kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitosta. 

Vanhempien aktiivinen osallistuminen ruokakasvatuskeskusteluun voi edistää paitsi kodin ja koulun välistä ruokakasvatuskumppanuutta myös oppilaan terveellisten ruokatottumusten kehittymistä.  

Kriisi nosti esiin suomalaisen ruokakasvatuksen helmet 

Poikkeusolot ovat muuttaneet suomalaisten arvoja ja asenteita niin ruokaa kuin ruokakasvatustakin kohtaan. Suomalaisen ruoan kysyntä on kasvanut ja ruokaturvaa koskevat kysymykset on nostettu  näkyvästi esiin myös julkisessa keskustelussa. 

Kriisin myötä on huomattu, kuinka arvokas asia oman maan ruoka onkaan. Samalla se on auttanut näkemään, että suomalainen kouluruoka on yhteiskuntamme helmi, toteaa Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. 

Arvo- ja asennemuutokset ovat paitsi auttaneet huomaamaan suomalaisen ruokakasvatuksen onnistumisia, ne ovat myös auttaneet luomaan hedelmällisen pohjan ruokakasvatuksen kehittämiselle. 

Vuoden ruokakasvattaja 2021 -tunnustus myönnettiin Ruokaneuvolivelle 

Ruokatieto jakaa vuosittaisen Vuoden ruokakasvattaja -tunnustuksen toimijalle, joka on kehittänyt ruokakasvatusta tai siihen liittyvää osa-aluetta aktiivisesti ja toiminut intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa. Tänä vuonna valintamenettelyssä korostui toimijan resilienssi. 

Tunnustus myönnettiin Ruokaneuvolivelle, jota toteuttavat Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat Anna Kari ja Janita Kylänpää. Ruokaneuvolivet ovat sosiaalisen median alustoilla esitettäviä livelähetyksiä, joissa ruoka-asiantuntijat kokkailevat kotoisasti jakaen katsojille vinkkejä ruokaan liittyvissä asioissa. Ruoka-asiantuntijat kehittivät uuden konseptinsa pian poikkeusolojen astuttua voimaan. Ruokaneuvolive tuottajineen palkittiin Ruokatiedon toimesta kunniakirjalla ja 1000 euron huomionosoituksella. 

Vuoden ruokakasvattaja 2021 -tunnustuksen yhteydessä Ruokatieto jakoi myös kolme kunniamainintaa ansiokkaasti toteutetusta ruokakasvatuksesta. Kunniamaininnat saivat Napapiirin yläasteen kotitalousopettajat, Upseerin päiväkoti sekä Virpi Kulomaa. 

Tapahtuman tallenne on katsottavissa Ruokatiedon YouTube-kanavalla.

 

LISÄTIETOJA  
Noora Laukkanen  
noora.laukkanen(at)ruokatieto.fi  
p. +358 44 236 0039  

Anni-Mari Syväniemi  
anni-mari.syvaniemi(at)ruokatieto.fi  
p. +358 50 511 8909 

 

Ruokatieto Yhdistys ry:n missio on ”rakkaudesta oman maan ruokaan”. Tehtävänämme on edistää suomalaisen ruokaketjun menestystä ja ruokakulttuuria tekemällä tunnetuksi osaamista ja työtä pellolta pöytään. Ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat alan toimijoita monipuolisesti.

www.hyvaasuomesta.fi , www.ruokatieto.fiwww.ruokavisa.fiwww.arcticfoodfromfinland.fi

Facebook: https://www.facebook.com/Ruokatieto.fi
Twitter: https://twitter.com/Ruokatieto

Muut ajankohtaiset

Kaikki ajankohtaiset

17.11.2023 Tiedote

Hyvää Suomesta -tuotteissa raaka-aineiden kotimaisuusaste pysynyt korkeana – kasvispainotteista kasvua uutuuksissa 

Viime vuodesta Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden määrän kasvua vauhdittivat mm. leipomo- ja kasvistuotteet sekä…

9.10.2023 Tiedote

Hävikki-battle opettaa nuoria ruokahävikin vähentämiseen – kilpailun voittajat Helsingistä ja Maalahdesta

Hävikki-battlessa tehtiin tänäkin vuonna satoja upeita annoksia ja opittiin torjumaan hävikkiä. Lähes 7600 yläkoulun…

6.10.2023 Tiedote

Elli Siltala jatkaa Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana

Ruokatieto Yhdistys ry:n vuosikokous 4.10. valitsi hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Elli Siltalan Valio Oy:stä ja…

11.9.2023 Uutinen

Tietohaarukka 2023 on julkaistu

Kuinka suuri viljasato oli vuonna 2022? Paljonko suomalaiset kuluttavat lihatuotteita? Mihin suuntaan tuottajahinnat ovat…

1.9.2023 Tiedote

Hyvää Suomesta jälleen arvostetuin alkuperämerkki

Hyvää Suomesta –merkki on arvostetuin tuotteen alkuperästä kertova merkki ja Suomen viidenneksi arvostetuin brändi…

31.8.2023 Tiedote

4.9. koko Suomi juhlii kotimaista ruokaa

Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4.9. viidettä kertaa. Päivä on omistettu suomalaisen ruoan tuottajille ja…

9.5.2023 Tiedote

Ruokavisa vie ruokakasvatusta yläkouluihin: voitto oivaltavalle Nöykkiön koulun joukkueelle

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jossa opitaan ruoan reiteistä pellolta pöytään sekä fiksua…

30.3.2023 Tiedote

Rakentavaa ruokapuhetta edistäneet Sanna Talvia ja Juuso Joona palkittiin Vuoden ruokakasvattajina

Vuoden ruokakasvattaja 2023 -huomionosoituksen ovat saaneet yliopistonlehtori Sanna Talvia Itä-Suomen yliopistosta Joensuun kampukselta sekä…

25.3.2023 Tiedote

Ruokavisan finaaliin joukkueet Nöykkiön koulusta ja Jyväskylän normaalikoulusta

Ruokavisan alkukarsinnat on nyt käyty. Kiitos kaikille osallistuneille opettajille ja oppilaille! Kilpailuun osallistuneista oppilasryhmistä…

6.2.2023 Tiedote

Ruokavisa 2023 on käynnistynyt!

Ruokavisan valtakunnallinen osaamiskilpailu on nyt käynnissä! Osaamiskilpailuun voivat osallistua yläkoulun oppilaat opettajansa johdolla. Oppilaiden…

3.2.2023 Tiedote

Merkinnät elintarvikepakkauksissa eivät saa johtaa kuluttajia harhaan

Kuluttajat ovat tällä hetkellä erittäin kiinnostuneita ruoan alkuperästä. Siksi on tärkeätä, että pakkausten tarjoama…

25.1.2023 Tiedote

Ehdota Vuoden ruokakasvattajaa!

Ruokatieto myöntää Vuoden ruokakasvattaja –huomionosoituksen tänä keväänä ruokakasvatuksen saralla ansioituneelle toimijalle, joka on toiminnallaan…

Siirry takaisin sivun alkuun