10 syytä valita suomalaista ruokaa

Hinta on usein myös julkisen keskustelun keskipisteessä. Kuitenkin suomalaiseen ruokaan liittyy paljon muitakin näkökulmia. Niistä tärkein on se, että ruoan tuotannon ulkoistaminen muualle ei ole järkevää tai vastuullista toimintaa. Oli kyseessä sitten ruokaturva, eläinten hyvinvointi, ympäristöasiat tai työllisyys, voimme vaikuttaa asioihin, jos meillä säilyy oma elinvoimainen ruokaketju pellolta pöytään. Omissa käsissä olevaa ruoantuotantoa voimme kehittää haluamaamme suuntaan meille parhaiten sopivilla tavoilla.

Meillä on paljon syitä olla ylpeitä oman maan ruoasta, sen tuottajista ja ruokakulttuurista! Tässä 10 hyvää syytä valita suomalaista ruokaa.

Täältä voit lukea mitkä olivat Ruokatiedon syyskuussa 2024 toteuttaman tutkimuksen perusteella suomalaisten tärkeimmät syyt valita suomalaista ruokaa.

1. Luot työtä ja hyvinvointia Suomeen

Parannat alueesi ja koko maan elinvoimaa ja taloutta.

Ruoantuotanto on kansantaloudellisesti merkittävä ala Suomessa. Ruoka-alalla toimii 320 000 henkeä eli 12 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä ja 10 % veroista – mikä ei ole ihan vähän!

Valitsemalla ostoskoriin suomalaista ruokaa verotulot menevät meidän kaikkien hyödyksi ja hyvinvoinniksi. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun valitsee nimenomaan suomalaisia elintarvikkeita. Kotimaisten ja paikallisten toimijoiden valinta tukee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta sekä lähi- ja pientuotantoa. Lisäksi elinvoimainen ruoantuotanto tuo alueille elämää ja yritteliäisyyttä.

2. Tiedät mistä ruokasi tulee

Ruokaketjussa tieto kulkee järjestelmällisesti, joten alkuperä on jäljitettävissä.

Jäljitettävyydestä puhutaan usein ruokaketjun luotettavuuden kivijalkana, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Yksinkertaisesti sanottuna jäljitettävyys on sitä, että elintarvike- ja rehualan toimija pystyy osoittamaan, mistä heille toimitetut raaka-aineet ovat tulleet ja mihin valmiit tuotteet on toimitettu.

Toimiva ja läpinäkyvä ”Yksi taakse, yksi eteen” -jäljitettävyysperiaate on keskeistä tuoteturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi tuotevirhettä epäiltäessä voidaan selvittää nopeasti poikkeaman laajuus, pysäyttää mahdollisesti virheellisen tuotteen eteneminen ja tarvittaessa vetämään tuote takaisin markkinoilta. 

Tieto kulkee ruokaketjussa digitaalisten järjestelmien avulla pellolta pöytään, ja esimerkiksi kotimainen liha ja kanamunat ovat jäljitettävissä tilalle asti. Näin pitkälle viety jäljitettävyys ei ole mikään itsestäänselvyys. Suomalainen ruokaketju on läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden suhteen maailman huippuja.  

3. Lähellä kasvanut ruoka maistuu hyvälle

Lyhyet kuljetusmatkat takaavat tuoreuden.

Hyvä maku on tärkeä ominaisuus ruoassa. Vaikka ruoka olisi ympäristöystävällistä, eettisesti tuotettua tai erityisen terveellistä, on sen myös maistuttava hyvälle. Lähellä kasvanut tuore ruoka maistuu paremmalle kuin pitkissä kuljetuksissa ja varastoinneissa nuupahtanut.

Suomalaista ruokaa ei useinkaan mausteta voimakkaasti, jolloin raaka-aineiden maku pääsee oikeuksiinsa. Siksi laadukkaat ja tuoreet raaka-aineet saavat ruoan maistumaan paremmalta. Myös maamme luonnonolosuhteet, kuten lyhyt mutta valoisa kesä, antavat monille raaka-aineille niiden ainutlaatuisen maun.

4. Puhdasta ja turvallista syödä

Voit nauttia huoletta pohjoisen luonnon ja osaavien ammattilaisten tuottamaa ruokaa.

Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen ruoan puhtaus ja turvallisuus ovat erittäin korkealla tasolla. Ruoan puhtauden perusta ovat maamme puhdas vesi, ilma ja maaperä. Turvallisen ruoan avain on kuitenkin ruokaketjussamme toimivien ammattilaisten osaaminen ja tinkimätön työ. Tästä osoituksena esimerkiksi salmonella ja monet eläinten sairaudet on saatu kitkettyä ruokaketjussamme lähes olemattomiin.

Antibioottien liiallinen käyttö on maailmanlaajuinen uhka. Suomessa eläimiä ei lääkitä varmuuden vuoksi tai kasvun edistämiseksi, ja Suomi onkin vähiten antibiootteja käyttävien EU-maiden joukossa. Euroopassa käytetään eläimille keskimäärin lähes viisinkertainen määrä mikrobilääkkeitä Suomeen verrattuna.

Kylmän talven pakkaset heikentävät kasvitautien ja kasvituhoojien elinvoimaa ja määrää. Siksi Suomessa tarve kasvinsuojeluaineiden ja kasvitautien torjunta-aineiden käytölle on globaaliin tasoon verrattuna vähäinen. Samalla torjunta-ainejäämien riski pienenee.

5. Vahvistat omavaraisuutta ja huoltovarmuutta

Suosimalla suomalaista ruokaa ylläpidät kotimaista ruoantuotantoa. Silloin sitä riittää tiukankin paikan tullen.

Suomi sijoittui uusimmassa Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis maailman huippua! Ruokaturva tarkoittaa, että ruokaa on riittävästi kaikille kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa.

Huoltovarmuus kertoo siitä, millainen kyky valtiolla on varmistaa yhteiskunnan välttämättömät toiminnot vakavissa häiriöissä sekä poikkeusoloissa. Suomessa maitoa, munia, lihaa ja viljaa tuotetaan kutakuinkin kulutusta vastaavasti, ja näiden tuotteiden osalta olemme siis tällä hetkellä omavaraisia. Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista suurin osa on kotimaisia, joten suomalaisen ruokaketjun kriisinkestävyys on koko ruokaturvan perusta. Vain sitä mitä tuotetaan nyt, voidaan tuottaa pahan päivän sattuessa.

Kriiseihin varaudutaan myös varmuusvarastoilla, joita ylläpidetään osana päivittäisiä rutiineja. Maatilojen, kaupan, elintarviketeollisuuden ja valtion varastoissa ruokaa riittää koko kansalle arviolta puoleksi vuodeksi kriisin sattuessa.

6. Eläinten hyvinvointiin panostetaan

Suomessa eläimet voivat hyvin monella mittarilla mitattuna.

Suomalaiset maataloustuottajat ovat koulutettuja ammattilaisia, joille eläinten hyvinvointi on paitsi sydämen asia myös toimeentulon edellytys. Iso osa kotieläintiloista saa hyvinvointikorvausta. Sitä maksetaan eläinten hyvinvointia parantavista toimenpiteistä, jotka ylittävät lakisääteiset vaatimukset.

97 % Suomessa tuotetusta maidosta, naudanlihasta ja sianlihasta tuotetaan tiloilla, jotka kuuluvat vapaaehtoiseen hyvinvointijärjestelmä Nasevaan tai Sikavaan. Elinkeinon itsensä määrittelemät hyvät toimintatavat sekä lakisääteisen tason osin ylittävät tuotantoeläinten terveyttä edistävät järjestelmät tukevat tilojen päivittäistä työtä.

Tuottajat laativat yhdessä eläinlääkärin kanssa eläinten hyvinvointisuunnitelman, jonka toteutumista valvotaan eläinlääkäreiden tekemillä säännöllisillä tarkastuskäynneillä.

Esimerkiksi sikojen hyvinvoinnista kertovat terveet saparot. Häntien typistäminen on EU-alueella kielletty. Kieltoa noudatetaan kuitenkin vain Suomessa ja Ruotsissa. Sikojen saparoita typistetään estämään huonosti voivien eläinten stressikäytöksestä johtuvaa hännän purentaa. Suomessa broilereiden ja kanojen nokkia ei myöskään typistetä, mitä joissakin maissa käytetään estämään huonoista kasvatusolosuhteista johtuvia ongelmia, kuten lajitoverien nokkimista. Suomalaisista lehmistä 75 % elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat liikkua vapaasti, sekä seurustella, syödä ja käydä lypsyllä halutessaan.

7. Vahvistat ruoka-alan kehittymistä

Suomessa tehdään innovaatioita ja korkeatasoista tuotekehitystä – myös vientiin.

Suomessa arktisten olojen haasteita on ratkottu sukupolvesta toiseen niin maataloudessa kuin teollisuudessa, kuljetuksessa ja kaupassakin. Työpaikoilla, korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa hankittu osaaminen maankäytössä, eläinten hoidossa, teknologiassa ja ravitsemuksessa on meillä kansainvälistä huippua.

Osaamista halutaan meillä myös vaalia, ja vanhojen hyviksi havaittujen käytäntöjen lisäksi tulee jatkuvasti uutta tutkimustietoa ja uusia käytäntöjä. Suomessa panostetaan tuotekehitykseen: elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2022 olivat 0,58 % tuotannon bruttoarvosta. EU:n vastaava luku vuosina 2018–2020 oli 0,22 %.

Valitsemalla suomalaista ruokaa varmistetaan alan osaamisen pysymisen kotimaassa myös jatkossa.

8. Ympäristöongelmiin löydetään ratkaisuja

Yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyössä tuottajien kanssa tutkimustyötä mm. ilmaston ja monimuotoisuuden eteen.

Ruoantuotannolla on tärkeä rooli Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi. Myös luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähdätään monin keinoin. Työtä ja tutkimusta ympäristön eteen tehdään ruokaketjun joka osassa. Suomalaiset maanviljelijät ovat sitoutuneita kestävään kehitykseen. Ympäristökorvausta saadakseen maatilojen on sitouduttava ympäristösitoumukseen. 2024 sitoumuksessa mukana oli 78 % maatiloista ja 91 % peltoalasta.

Uudistava viljely, peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys, ratkaisut biokaasun tuotantoon tai nautojen ruokinnan kehittäminen metaanipäästöjen vähentämiseksi ovat esimerkkejä keinoista, joilla ruoan tuotannon päästöjä voidaan vähentää tai hiilen sitoutumista maaperään lisätä. Suomalainen kasvihuoneviljely toimii myös hyvänä esimerkkinä, se on pudottanut hiilijalanjälkeään peräti 60 prosenttia vuosien 2004 ja 2021 välisenä aikana.

Monimuotoisuutta Suomessa tuetaan muun muassa monipuolisella vuoroviljelyllä sekä erikoiskasvien ja pölyttäjien ravintokasvien viljelyllä, kukka- ja monimuotoisuuskaistoilla sekä erityisesti perinnebiotooppien laidunnuksella. Monimuotoinen peltoympäristö tarjoaa elintilaa ja parempia ruokailumahdollisuuksia monille hyönteis-, lintu- ja nisäkäslajeille.

9. Emme ulkoista ympäristövaikutuksia muualle

Huolehtimalla ruoantuotannon vaikutuksista Suomessa, emme käytä hyväksi muiden maiden luonnonvaroja.

Kun ruoantuotanto on omissa käsissämme, kannamme vastuun sen mahdollisista haitoista, emmekä ulkoista ongelmia muualle, missä niitä ei välttämättä pystytä, osata tai haluta hoitaa.

Ruoantuotanto vaatii paljon vettä ja maapinta-alaa, joita kumpaakin löytyy Suomesta runsaasti. Meillä on erinomaiset vesivarat, ja valitsemalla suomalaisia elintarvikkeita emme pahenna vesipulaa niissä maissa, joissa tilanne puhtaan veden suhteen on kriittinen. Esimerkiksi espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki 91-kertainen Suomeen verrattuna.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaa metsäkato ja erityisesti trooppisten metsien hakkaaminen maanviljelyskäyttöön. Valtaosa ruuan luonnon monimuotoisuutta heikentävistä vaikutuksista kohdistuu Suomen ulkopuolelle, sillä monet ruokaketjussa käytetyt tuotteet tuodaan muualta. 

10. Ruokakulttuuri elää ja uudistuu

Perinteet ja paikallisuus pysyvät, mutta uudet maut ja vaikutteet muokkaavat ruokakulttuuria.

Se, mitä ja miten Suomessa syömme, kertoo suomalaisesta luonnosta, yhteiskunnasta, historiasta, identiteetistä ja kulttuurista. Joka päivä muokkaamme ruokakulttuuria valinnoillamme. Ruokakulttuuri onkin alati muuttuvaa ja kehittyvää. Sijaintimme Pohjolan perukoilla, idän ja lännen välissä, on vaikuttanut voimakkaasti suomalaisen ruokakulttuurin syntyyn ja kehitykseen. Suomessa on paljon paikallisia erikoisuuksia, joita vaalimme, mutta toisaalta omaksumme innokkaasti uusia makuja maailmalta.  

Suomalainen ruoka-ala pitää huolta siitä, että ruokaa löytyy uutuuksista nauttivalle ja perinteiden kunnioittajalle, ja tietenkin kaikille siltä väliltä. Suomalaisista raaka-aineista valmistuu niin rössypottu kuin pizzakin.

Lähteet ja lisätietoa:

Baltic Sea Action Group: Carbon Action

Economist Impact: Food Security Index

Fazer: Kestävän viljelyn periaatteet

Helsingin yliopisto: Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa

Lantmännen: Ilmasto ja luonto -viljelyohjelma

Luonnonvarakeskus: Ruoka-alan taloudellinen ja alueellinen merkitys Suomessa, Ruokafakta, Ruokaturva kaiken perustana, Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi, Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta ja vesijalanjäljestä

Maa- ja metsätalousministeriö: Hiilestä Kiinni

Ruokatieto: Tietohaarukka 2024, Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia, Yksi taakse, yksi eteen – jäljitettävyys on turvallisten tuotteiden perusta, Suomi on vesirikas maa, Ruokakulttuuri

Ruokavirasto: Jäljitettävyys on osa elintarviketoimintaa, Eläinten hyvinvointikorvaus, Ympäristökorvauksen sitoumusehdot, Luonnon monimuotoisuus maatilalla

World Resource Institute: Vesistressi-indeksi

WWF: Ruoan ympäristövaikutukset