Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Sanna Elomaa

Ruokakasvatus

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun muassa lasten innostuksena, parempana ruokahaluna sekä kiinnostuksena kasviksiin.

Vuoden ruokakasvattajaksi valittiin tänä vuonna Lempäälän ruokapalvelut ja ruokapalveluiden ruokakasvatustiimi, johon kuuluvat Liisa Belaid, Taina Keskinen, Reko Sipola, Katja Rautanen ja Christina Mettälä. Tuomaristo näkee Lempäälän ruokapalvelujen ruokakasvatustyön uutta toimintakulttuuria luovana ja systemaattisena koko kunnan tasolla. Ruokakasvatuksessa on panostettu poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ravitsemis-, opetus- ja kasvatushenkilöstön kesken sekä lasten ja nuorten osallistamiseen ja positiiviseen ruokapuheeseen.

Aitoa halua vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin

Lempäälän ruokapalveluissa ruokakasvatus ja sen edistäminen on koettu erittäin tärkeäksi ja siksi sen kehittämiseen ja toteuttamiseen on haluttu panostaa. Ruokapalvelupäällikkö Liisa Belaid kertoo ruokapalveluiden tärkeimmäksi tehtäväksi Lempääläisten lasten hyvinvoinnin. Ruokakasvatukseen panostaminen on nähty keinona hyvinvoinnin lisäämiselle. Taustalla vaikuttavat myös kouluterveyskyselyn tulokset sekä kunnan koulujen omat hyvinvointikyselyt, jotka ovat antaneet vahvistusta kehitystyön tarpeelle.

Uudessa muodossaan ruokakasvatus on Lempäälän ruokapalveluissa nyt käytössä ensimmäistä vuotta ja tänä vuonna on haluttu panostaa tuomalla uusia käytänteitä osaksi arkea erityisesti varhaiskasvatuksessa.

– Halutaan vaikuttaa pienestä pitäen, sillä pohja arjen hyville valinnoille rakennetaan lapsuudessa, Belaid kuvailee.

Avainasemassa yhteistyö eri toimijoiden välillä

Belaidin mukaan ruokakasvatuksen kehittämisessä kaikki lähtee johdon tuesta ja niin sanotusti luvasta tehdä, sekä yhteistyöstä, johon kaikki sitoutuvat.

Ruokapalveluissa ruokakasvatuksen toimeenpanevana voimana ja yksikköjen tukihenkilönä on tehtävään palkattu ruokakasvatusmentori. Tämän lisäksi päiväkodeilla on omat ruokakasvatusvastaavat, joita ruokakasvatuksen mentori säännöllisesti tapaa. Jotta yksiköiden olisi helppo lähteä toteuttamaan ruokakasvatusta arjessa, on tarjolla valmiita materiaaleja, joita on suunniteltu ruokakasvatusmentorin avustuksella. Materiaalit ja mentori auttavat myös siinä, että toiminta olisi yhdenmukaista eri yksiköissä.

Ruokakasvatuksessa usein hyödynnetään pienille lapsille suunniteltuja Sapere -ruokakasvatusmenetelmiä, joiden avulla lapset tutustuvat ruokiin aistimaailmansa avulla. Sapere on kuitenkin vain osa toimintaa.

– Pyrimme puhumaan ruokakasvatuksesta Sapere-toimintaa isommassa mittakaavassa, Belaid tiivistää.

Myös lapset ovat mukana yhteistyössä, sillä ruokakasvatuksen keskeisenä osana on lapsien osallisuuden lisääminen. Esimerkkinä lasten osallisuuden kasvattamisesta on varhaiskasvatuksessa viikolla 21 toteutettu lempiruokaviikko. Lempiruokaviikko toteutettiin lapsilta kerättyjen toiveiden pohjalta, jolloin hekin pääsivät osallistumaan suunnitteluun ja päätöksen tekoon.

Pienillä teoilla on isoja vaikutuksia

Toisinaan saatetaan ajatella, että vaikka kiinnostusta ruokakasvatuksen edistämiseen olisi, ei arjesta löydy aikaa sen toteuttamiselle.

– Itseasiassa ruokakasvatuksen tuominen osaksi arkea ei vie siitä yhtään enempää aikaa. Lapsien kanssa käytävät ruokaan liittyvät keskustelut ovat hyvä esimerkki arkisista ruokakasvatusteoista, jotka eivät vaadi lisää aikaa tai vaivaa. Ruokakasvatusta toteutetaankin sekä sessioina, mutta myös perustoimintojen ohessa. Lisätyöstä ei siis ole kysymys, Belaid vakuuttaa.

Myös mentorin kanssa valmiiksi tuotetut materiaalit helpottavat ruokakasvatuksen tuomista osaksi arkea. Onnistuneita ruokakasvatustekoja varhaiskasvatuksessa ovat olleet lisäksi välipalakioski, jossa lapset ovat päässeet leikkimään kioskin pitämistä ja ostamaan itselleen välipalaa sekä ”ämpäriyllätys”, jolla on pyritty hallitsemaan hävikkiä. Ämpäriyllätyksessä palkittiin se, jolla syntyi vähiten biojätettä.

– Lapset olivat todella viehättyneitä tästä ämpäriyllätykestä, Belaid kertoo.

Pienillä arjessa toteutettavilla teoilla on ollut isoja vaikutuksia, jotka ovat näkyneet muun muassa lasten innostuksena, parempana ruokahaluna sekä kiinnostuksena kasviksia kohtaan.

Ensi vuonna katseet suuntautuvat kouluihin

Vastaanotto tänä vuonna toteutetuille toimille on Lempäälässä ollut hyvää. Nyt ensimmäisen vuoden jälkeen on tehty taas nykytilakartoitusta, jota verrataan alkukartoitukseen, jotta nähdään mitä tämän vuoden toimilla on saavutettu.  Tämän pohjalta lähdetään tekemään toimintasuunnitelmaa siitä, miten toimintaa syksyllä jatketaan. Tarkoituksena syksyllä on lisäksi paneutua erityisesti kouluihin. Myös kodit otetaan osaksi toimintaa tarjoamalla informaatiota ja tukea syksyllä järjestettävässä koko kunnan vanhempainillassa.

Ennen syksyä on luvassa vielä hyvinvoinnin edistämiseksi puistoruokailuja, joissa tarjolla on keitto- tai vuokaruokaa. Puistoruokailut ovat suunnattu alle 16-vuotiaille.

Lempäälän ruokapalveluita voi seurata esimerkiksi Instagramissa @lempaalan_ruokapalvelu ja puistoruokailukokeilua @puistoruokailu_lempaala

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

7.10.2024 Miksi valita suomalaista

10 syytä valita suomalaista ruokaa

Talouden muutokset ja hintojen nousut aiheuttavat monille päänvaivaa ja pakottavat pohtimaan ostopäätöksiä entistä tarkemmin.…

27.8.2024 Ruokaketjun vastuullisuus

Rypsiöljyn puristuksen sivuvirrasta elintarvikkeeksi

Tarve syödä kasviperäisesti kasvaa. Samalla kasvaa myös tarve erilaisille kasvipohjaisille tuotteille. Kasviproteiinien käytön todellinen…

20.8.2024 Ruokakulttuuri

Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien pitkään ketjuun – tilaa on myös uusille toimijoille

On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä…

7.8.2024 Ruokakasvatus

Nuusku-koira johdattaa lapset päiväkodista pelloille

Ruokatieto Yhdistyksen julkaisema uusi varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettu Pellon elämää -oppimateriaali vahvistaa alle kouluikäisten lasten…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

Siirry takaisin sivun alkuun