Yhteistyö nousi avainasemaan Vientipäivässä

Vientipäivä järjestettiin yhteistyössä Tampereen Messujen ja Business Tampereen kanssa syyskuussa Food Industry -messujen yhteydessä.

Tilaisuuden avasivat Tampereen Messujen toimitusjohtaja Tuomas Räsänen, Ruokatieto Yhdistys ry:n kasvujohtaja Marjukka Mattio sekä Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne.

Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen ruokavienti vuoteen 2031 mennessä.

– Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta -hankkeessa Ruokatieto kokoaa parhaillaan ruokaviennin kasvustrategiaa. Strategian visio on kirkas: suomalaiset elintarvikeyritykset saavat tulevaisuudessa merkittävän osan liikevaihdostaan kansainvälisiltä markkinoilta. Nyt selkiytämme ja vahvistamme ruokaviennin julkisia ja yksityisiä palveluita, jotta ne siivittävät yritysten kasvua, Mattio kertoi.

Talasrinne totesi puheenvuorossaan, että Suomen ruokaviennin kärkeä tulisi leventää. Esimerkiksi Virossa pk-yritysten osuus elintarvikeviennistä on 50 prosenttia, kun Suomessa niiden osuus viennistä on vain 8–10 prosenttia. SUVI ry tukee yrityksiä operatiivisella tasolla tarjoamalla palvelukonsepteja, joita kilpailijamaissa ei ole saatavilla.

– Suomella on esimerkiksi Itämeren alueella vasta 0,3 prosentin markkinaosuus 530 miljardin euron ruokamarkkinasta. Sitä osuutta pystymme kasvattamaan nopeimmin. Tärkeintä on toimia hyvässä yhteistyössä ja tehokkaasti, Talasrinne sanoi.

Positiivisia signaaleja näkyvissä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik (ylin kuva) tarkasteli puheenvuorossaan Suomen ruokaviennin tilannetta lukujen valossa.

Jotta ruokavienti kaksinkertaistuisi vuoteen 2031 mennessä, sen pitäisi kasvaa noin 13 prosenttia vuodessa. Tavoitteen mukaisessa kasvuvauhdissa ei vielä olla, mutta Jansik näkee kehityksessä myönteisiä merkkejä: elintarviketeollisuuden investoinnit ovat merkittävässä kasvussa, ja alalla on nähtävissä uudenlaista yhteistyötä.

Paneelissa pureuduttiin potentiaaliin

Vientipotentiaali kaupalliseksi menestykseksi -paneeli kokosi lavalle joukon ruokaviennin asiantuntijoita. Suomalaisen ruoan hyödyntämättömänä potentiaalina paneelissa nousivat esiin muun muassa vientiosaamisen vahvistaminen, brändäys ja asiakasymmärrys. Tärkeänä pidettiin sen tunnistamista, miten kaupalle ja kuluttajille voidaan tuottaa lisäarvoa. Paneelissa tuotiin esiin myös yhteistyön merkitys: yhteistyö parantaa toimintakykyä ja alentaa kustannuksia.

Ruokaviennin kasvustrategia tukee yrityksiä

Marjukka Mattio esitteli puheenvuorossaan ruokaviennin toimintamallia ja kasvustrategiaa. Ne kuvaavat tarjolla olevia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä yhteistyömahdollisuuksia viennin kasvattamiseksi. Samalla vahvistetaan ruoka-alan kansainvälistymisosaamista.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Annaleena Soult kertoi Suomen ruokamaakuvan päivittämisestä. Ruokamaakuva tukee yritysten vientiä ja tarjoaa sille kaupallista tukea. Päivitystyö on käynnissä ja jatkuu elokuuhun 2027 saakka.

Lisäksi Vientipäivässä esiteltiin tulevia vienninedistämistapahtumia.

Päivä huipentui verkostoitumistilaisuuteen.

Teksti: Katri Riihivaara

Ylin kuva: J-P Inkinen / Fennopromo

Katso Vientipäivän tallenne.

Lue lisää ruokamaakuvan päivitystyöstä.