Pääsiäispöydässä kotimainen ruoka pääsee valloilleen!

Tiedote

Kotimaisen ruoan kattaminen pääsiäispöytään on helppo tapa tehdä kevään ruokajuhlasta juhlava. Kotimaisen ruoan monipuolisuudessa ja jäljitettävyydessä on monta hyvää syytä valita pöytään suomalaisista raaka-aineista suomalaisella työllä valmistettua ruokaa. Herkullinen ja helposti juhlava pääsiäinen syntyy kokkaamalla kotimaista!

Ruokatieto ja MTK laativat yhdessä kotimaisista raaka-aineista valmistettavan pääsiäismenun – katso reseptit!

Kevään ruokajuhlan pääosassa ovat tänä vuonna lammas, kalkkuna ja ruokaisat kasvissalaatit. Löytyipä pöydästä mitä tahansa, suomalaista laadukkaasti tuotettua, puhdasta ruokaa on helppo valita ilolla ja turvallisin mielin. Kotimaista valitsemalla olet osa suomalaista ruokaketjua, jonka toiminta tuottaa runsaasti yhteistä hyvää, kuten ruokaturvaa, työllisyyttä ja vastuullisuuden edistystä. Valintaa helpottaa suomalaisen raaka-aineen ja työn takaava Hyvää Suomesta -merkki, joka on valvottu ruoan alkuperän ilmoittamisen väline.

Lammas, kalkkuna, kasvis – kotimaisena kiitos!

Lampaasta teet moneen makuun sopivat pääsiäisruoat, olipa käytössä potkaa, paistia, fileetä tai perinteisempää karetta. Suomessa tuotetaan vuodessa noin 1,4 miljoonaa kiloa laadukasta lampaanlihaa. Maukasta pääsiäislammasta maistellessa on hyvä pohtia voisiko kotimaista lampaanlihaa käyttää aterioissa muulloinkin – lihaa kun on saatavilla ympäri vuoden.

Kalkkuna on vaaleaa ja vähärasvaista lihaa suosivan valinta. Kalkkunanfilee on lampaanpaistin veroinen niin näyttävyydeltään kuin maukkaudeltaankin. Kotimaista kalkkunaa voi myös syödä turvallisin mielin. Suomessa kasvavat maailman terveimmät kalkkunat, joiden sopimustuotanto takaa erinomaisen jäljitettävyyden ja laadun.

Härkäpapu sopii niin kasvis- kuin sekasyöjänkin pääsiäispöytään pääruokana tai lisäkkeenäkin. Tuotanto on kasvanut useita vuosia ja kotimainen härkäpapu löytää tiensä ostoskoriin kuiva-ainehyllystä sekä moneen muotoon jalostettuna.

Lihojen ja lihavalmisteiden kotimaisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Suomalaiset syövät vain vähän lampaanlihaa, mutta siitä suuri osa on tuontilihaa: noin 60 %. Silloin kun siis syöt lammasta– valitse kotimaista! Kalkkunaa tuotetaan Suomessa rutkasti lampaanlihaa enemmän, mutta senkin hankinnassa on hyvä kiinnittää huomio kotimaisuuteen: suomalaisten syömästä 10 miljoonasta kalkkunakilosta tuontilihaa on noin 30 %.

 

Miksi valita kotimaista ruokaa pääsiäispöytään?

Jäljitettävä, puhdas ja vastuullinen ruokaketju – tiedä mistä ruokasi tulee
Tuet kotimaista ruokaketjua – työllisyys ja talous kiittävät
Valitseminen on helppoa Hyvää Suomesta -merkin avulla
Osoita luottamusta kotimaisen ruokaketjun toimijoille – rakkautta oman maan ruokaan!

 

Kun valitset Hyvää Suomesta -tuotteen, tiedät, että tuote on valmistettu suomalaisista raaka-aineista Suomessa!

Kaikki Hyvää Suomesta -merkityt yhden ainesosan tuotteet, kuten maito, rypsiöljy tai vehnäjauho, ovat 100 % suomalaisia.
Kaikki Hyvää Suomesta -tuotteissa käytetty liha, kala, muna ja maito ovat myös aina 100 % suomalaisia.
Monen ainesosan tuotteissa – vaikkapa kalakeitossa – on käytettyjen raaka-aineiden yhteenlasketun kotimaisuusaste aina vähintään 75 %.
Hyvää Suomesta -tuotteet ovat kaikilta prosessin osiltaan valmistettu ja pakattu Suomessa.

 

#valitsehyvääsuomesta

 

Kulutus- ja tuotantolukuja:

Luonnonvarakeskuksen ravintotase

Länsi-Kalkkuna

 

Lisätiedot:

Anni-Mari Syväniemi
toiminnanjohtaja
anni-mari.syvaniemi(at)ruokatieto.fi
+358 50 5118909

 

Toimitamme aiheeseen liittyviä kuvia pyydettäessä.

Muut ajankohtaiset

Kaikki ajankohtaiset

20.12.2024 Tiedote

Joulukinkun ostoa suunnittelevien määrä kasvanut

Joulukinkku on suomalaisten joulupöytien kestosuosikki. Neljä viidestä kuluttajasta aikoo valita jouluherkuksi kinkkua. Suurimmalle osalle…

19.12.2024 Uutinen

Ruokakasvatus esillä Educassa tammikuussa, tervetuloa osastollemme!

Tervetuloa Ruokatiedon, Maistuvan koulun ja Ruokatutkan yhteiselle osastolle 6t29 hakemaan vinkkejä, ideoita ja materiaaleja…

5.12.2024 Tiedote

Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Elli Siltala

Ruokatieto Yhdistys ry:n vuosikokous 4.12. valitsi hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Elli Siltalan Valio Oy:stä ja…

5.12.2024 Uutinen

Ruokavisa 2025 -oppimateriaali on julkaistu

Ruokavisassa tutustutaan tänä vuonna ruoan valintaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin niin yksilön kuin yhteiskunnan…

3.12.2024 Uutinen

Ruokaviennin kasvujohtajaksi Ruokatieto Yhdistykseen on valittu ETM Jukka Vainionpää

Ruokatieto Yhdistys ry on valinnut elintarviketieteiden maisteri Jukka Vainionpään ruokaviennin kasvujohtajaksi vahvistamaan elintarvikeviennin kasvua…

3.12.2024 Uutinen

Ruokatieto Yhdistys ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan kehittäjäksi

Ruokaviraston päätöksen mukaan Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry muodostavat yhdessä ruokaviennin…

1.11.2024 Yleinen

Hyvää Suomesta -merkittyjen elintarvikkeiden kotimaisuus yhä korkea

Reilulla kolmasosalla Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista raaka-aineiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Lisäksi kolmannes tuotteista…

30.10.2024 Tiedote

Hävikki-battlen voittajat taituroivat hävikistä herkkuja

Hävikki-battlessa valmistettiin jälleen satoja upeita annoksia ja opittiin torjumaan hävikkiä. Tänä vuonna voittajat tulevat…

7.10.2024 Tiedote

Huoltovarmuus ja omavaraisuus tärkeimmät syyt valita suomalaista ruokaa

Ruokaan liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävät syyt nousivat Ruokatieto Yhdistyksen teettämässä kuluttajakyselyssä tärkeimmiksi syiksi valita suomalaista…

4.10.2024 Tiedote

Hyvää Suomesta -merkki löytyy nyt myös kotimaisesta eläintenruoasta

Suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä kertovaa Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä voi käyttää nyt myös eläintenruoissa. Merkin…

6.9.2024 Uutinen

Ruokatieto mukaan elintarvikeviennin kehittämiseen – tule johtamaan suomalaisen ruokaviennin kasvua

Suomen elintarvikeviennin kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa viennin arvo eli saavuttaa neljän miljardin euron vuosittainen…

5.9.2024 Tiedote

Uusi Tietohaarukka on julkaistu

Millaiset sääolosuhteet olivat vuonna 2023 ja kuinka suuri sato saatiin? Millaiset on ruoka-alan työllisyysvaikutukset…

Siirry takaisin sivun alkuun