Ruokamaakuvatyön yhteistyökumppaniksi luova toimisto SEK

Ruokamaakuvan päivitystyö on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on ruokaviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Ruokatieto tuo hankkeeseen vientiyritysten näkökulman ja varmistaa, että ne saavat päivitetystä maakuvasta konkreettista tukea vientiin.

”Suomen vahvuudet ruoantuottajamaana ovat merkittäviä, ja ruokamme laatu ja maku ovat huippuluokkaa. Olennaista on löytää ydinviestit, joilla kerromme vahvuuksistamme kiinnostavalla ja erottuvalla tavalla. Ruokamaakuvatyö tukee sekä vientiyritysten että sidosryhmien työtä, ja ne pääsevät osallistumaan maakuvatyön eri vaiheissa sekä tuomaan äänensä kuuluville”, kertoo MMM:n erityisasiantuntija Annaleena Soult.

”Ruokamaakuva on Suomelle yksi kasvun mahdollisuus. Projekti on meille yhteiskunnallisesti ja luovuuden näkökulmasta merkityksellinen: vahvat, kansainvälisesti erottuvat konseptit eivät synny pelkällä markkinoinnilla ja mainonnalla. Ne vaativat luovaa strategista ajattelua”, toteaa SEKin vastaava luova johtaja Suvi Lähde.

Ruokamaakuva on kohdennettu kansainvälisille asiakkaille. Se tukee konkreettisesti ruoka- ja foodtech-vientiä ja on linjassa laajemman maakuvatyön sekä kokonaismaakuvastrategian kanssa. Työssä kehitetään yhtenäinen ja kiinnostava ruokamaakuvan konsepti sekä käytännön työkalut, joilla konseptia toteutetaan. Samalla uudistetaan myös foodfromfinland.fi-sivusto.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Annaleena Soult, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 51 62 092, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Kirsi Viljanen, p. 029 51 62 142, etunimi.sukunimi@gov.fi

Lue lisää maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta.

Lue lisää ruokamaakuvan päivitystyöstä.

RuokavientiUutinen

SuomiAreenassa keskustellaan ruoasta – Ruokatieto mukana Ruokapäivässä 24.6.

Ruokapäivä kokoaa yhteen poliitikot, elintarvikealan yritykset, tutkijat ja asiantuntijat pohtimaan ruokapolitiikan suuntaa ja Suomen ruokastrategiaa. Keskusteluissa pureudutaan muun muassa suomalaisen ruoan kilpailuetuihin, ruokamaakuvan rakentamiseen, ruokapolitiikan roolia arjessa, kulttuurissa ja huoltovarmuudessa sekä kuluttajien ja päättäjien rooliin ruokajärjestelmässä.

Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi osallistuu klo 11 käytävään keskusteluun siitä, miten suomalaisesta ruoasta kerrotaan maailmalle ja millaista ruokamaakuvaa olemme rakentamassa.

SuomiAreena järjestetään Porissa 23.–26.6.2026 ja Ruokapäivä on avoin kaikille.

Lue lisää ohjelmasta

Tavataan Porissa!

Kuva: SuomiAreena

Yleinen

Kuinka tunnistaa suomalainen ruoka? Asiantuntijan vinkit juhannuspöytään

Tutkimuksen mukaan kuluttajille kotimaisuus ei tarkoita mitä tahansa Suomessa myytävää tuotetta. Suomalaisena pidetään elintarviketta, joka on valmistettu Suomessa ja jonka raaka-aineet ovat pääosin kotimaisia. Pelkkä suomalainen brändi, pakkaaminen Suomessa tai ulkomaisista raaka-aineista valmistaminen ei riitä.

Kriteerit ovat tiukat: 87 % suomalaisista arvioi, että jopa noin 75 % raaka-aineista tulisi olla kotimaisia, jotta tuotetta voidaan pitää aidosti suomalaisena.

Tutkimuksen mukaan kotimaisen valitseminen on yleistä kaikissa väestöryhmissä, mutta naiset suosivat kotimaisia tuotteita miehiä useammin.

Asiantuntijan vinkit juhannusostoksille: näin tunnistat suomalaisen ruoan

Kotimaisen ruoan valitseminen on konkreettinen, helppo ja herkullinen tapa vahvistaa suomalaista ruoantuotantoa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kesä ja erityisesti juhannus ovat suomalaisen ruoan kulta-aikaa, kun tuoreiden kasvisten sesonki täydentää ympärivuotista kotimaisen ruoan tarjontaa.

Koska kotimaisen tuotteen tunnistaminen ei aina ole yksinkertaista, Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi vinkkaa, mihin ruokakaupassa kannattaa kiinnittää huomiota:

– Kannattaa tarkistaa onko pakkauksessa luotettavia kolmannen osapuolen valvomia merkkejä kutenHyvää Suomesta -merkki ja Sirkkalehtimerkki. Ne kertovat, että tuote täyttää tiukat kotimaisuuskriteerit ja niiden noudattamista valvotaan. Pelkkään sinivalkoiseen mielikuvaan ei kannata luottaa, mikä tahansa Suomen lippu tai mainoslause ei takaa kotimaisuutta.

Helpointa on rakentaa juhannuspöytä sesongin ympärille.

– Uudet perunat, varhaiskaali ja muut kauden vihannekset, mansikat sekä kotimainen kala tai liha ovat esimerkkejä tuotteista, joissa kotimaisuus on sekä todennäköistä että helposti varmistettavissa. Sesongin kotimaisia tuotteita kannattaa suosia myös siksi, että ne ovat tuoreita ja edullisia. Usein sesonkituotteet myös tulevat kauppoihin läheltä, oman maakunnan tuottajilta, Anni-Mari Syväniemi toteaa.

*Lähde: IROResearch ”Tuhat suomalaista”

Lisätietoja:

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys ry: 050 5118909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Yleinen

Vuoden ruokakasvattaja 2026 on Hanna‑Riikka Lappi, Aila Naalisvaaralle kunniakirja elämäntyöstä

Hanna Riikka Lappi työskentelee Kuvansin päiväkodin laitoshuoltajana ja on esimerkillään osoittanut, että jokainen ammattilainen voi toimia ruokakasvattajana omassa työssään. Hän tekee ruokailuhetkistä elämyksellisiä, osallistavia ja moniaistisia kokemuksia, joissa lapset pääsevät tutkimaan, maistamaan ja oppimaan yhdessä. Lappi panostaa ruokailuympäristöön huomioimalla kattauksen, tilan koristelun ja lisukkeet, ja tuo mukaan vuodenkierron, juhlapyhät ja leikillisyyden. Lapset osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi kattamiseen ja raaka-aineisiin tutustumiseen, mikä vahvistaa positiivista ruokasuhdetta ja rohkaisee kokeilemaan uusia makuja.

Tuomariston mukaan Hanna‑Riikka Lappi on erinomainen esimerkki siitä, että ruokakasvatuksen ei tarvitse olla monimutkaista tai suuria ponnisteluja vaativaa. Pienillä, arjen tasolla toteutettavilla teoilla voidaan saada aikaan suuri vaikutus lasten ruokasuhteeseen ja oppimiseen. Jokainen päiväkodin työntekijä on ruokakasvattaja, ja ruokakasvatus toteutuu parhaiten yhteistyössä eri ammattilaisten kesken.

– Olen erittäin kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Halu kehittyä ja hyödyntää omia vahvuuksiani tuo työhöni merkityksellisyyttä ja innostaa etsimään uusia ideoita. Ruokakasvatuksen kehittäminen on lisännyt positiivista ruokapuhetta ja herättänyt lapsissa kysymyksiä ja oivalluksia. Leikillisyys auttaa tutustumaan uusiin makuihin ja raaka-aineisiin, ja on ilo nähdä lasten innostuvan teemapäivistä ja kattauksista. Tavoitteeni on monipuolistaa ruokakasvatusta ja hyödyntää vasun oppimisalueita laaja-alaisesti. Luonto, ravitsemus ja liikunta ovat minulle tärkeitä arvoja, joita haluan välittää lapsille esimerkiksi pohtimalla ruoan alkuperää ja ohjaamalla terveellisiin valintoihin. Työyhteisö on tässä työssä tärkeä tuki ja voimavara, Hanna-Riikka Lappi iloitsee.

Elämäntyökunniakirja Aila Naalisvaaralle

Tuomaristo myönsi elämäntyökunniakirjan Aila Naalisvaaralle hänen pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen kehittäjänä Suomessa.

Naalisvaara on ollut keskeinen toimija Sapere‑ruokakasvatusmenetelmän tuomisessa ja kehittämisessä varhaiskasvatukseen. Hän on koordinoinut merkittäviä kehittämishankkeita, toiminut kouluttajana ja kehittäjänä sekä vaikuttanut ruokakasvatuksen juurtumiseen osaksi suomalaista varhaiskasvatusta jo yli 20 vuoden ajan. Naalisvaaran työ on ollut uraauurtavaa ja hänen ansiostaan ruokakasvatuksesta on tullut osa yhä useamman lapsen arkea varhaiskasvatuksessa. Tällä hetkellä hän on syventynyt tutkimusluontoisesti ruokakasvatukseen planetaariseen hyvinvoinnin näkökulmasta Jyväskylän yliopistossa.

– Olen syvästi kiitollinen tästä tunnustuksesta. On ollut ilo nähdä ruokakasvatuksen juurtuvan osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja suunnitelmia. Tämä kunnia kuuluu myös kaikille niille ammattilaisille ja yhteisöille, joiden kanssa olen saanut tehdä tätä työtä – ja ennen kaikkea lapsille, jotka näyttivät meille aikuisille, miten matka ruokamaailmaan syntyy ilon, leikin, uteliaisuuden, tutkimisen ja tekemisen kautta, Aila Naalisvaara toteaa.

Tuomaristo

Vuoden ruokakasvattaja 2026 -valinnan teki asiantuntijatuomaristo, johon kuuluivat

  • Taina Sainio, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija, Neuvokas perhe / Sydänliitto
  • Aliisa Hyvönen, toiminnanjohtaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku
  • Kirsi Pennanen, varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattori, Vantaan kaupunki
  • Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry

Mikä Vuoden ruokakasvattaja?

Vuoden ruokakasvattaja voi olla henkilö, yhteisö, yritys tai yhdistys, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa. Ruokatieto Yhdistys ry myöntää tunnustuksen alan huippuosaajalle, joka on kehittänyt ruokakasvatusta tai siihen liittyvää osa-aluetta aktiivisesti. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja. Vuonna 2026 Vuoden ruokakasvattaja -tunnustuksella halutaan kiinnittää huomiot erityisesti varhaiskasvatuksessa tehtyyn ansiokkaaseen ruokakasvatustyöhön. Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla ruokakasvatuksella on suuri merkitys positiivisen ruokasuhteen syntymisessä. Suhde ruokaan alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa, ja pienenä opitut asenteet, tavat ja taidot ovat tärkeitä ja kantavat pitkälle. Ruokakasvatuksella vaikutetaan lasten terveyteen, oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Myönteiset kokemukset ruoasta ja ruokailutilanteista vahvistavat ruokarohkeutta ja -iloa, ja tutustuminen ruoan alkuperään edistää ruoan arvostusta. Ruokakasvatuksella voidaan vähentää ruokaan liittyvää eriarvoisuutta, tutustua kulttuuriseen moninaisuuteen ja vahvistaa lasten osallisuutta sekä sosiaalisia taitoja.

Voittajat kertovat työstään ja ajatuksistaan Ruokatiedon sivuilla julkaistussa artikkelissa ”Vuoden ruokakasvattaja -palkittujen työssä näkyy arjen oivalluksia ja pitkäjänteistä kehitystyötä”. Se on vapaasti hyödynnettävissä, ja löytyy täältä: Vuoden ruokakasvattaja -palkittujen työssä näkyy arjen oivalluksia ja pitkäjänteistä kehitystyötä – Ruokatieto

Lisätietoja:
Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry, 050 5020531, hanna.larjavaara@ruokatieto.fi

Tiedote

Ruokatiedon kasvujohtajaksi Marjukka Mattio

Mattio on kokenut vaikuttamisen ja sidosryhmäyhteistyön ammattilainen, jolla on pitkä kokemus ruoka-alalta. Hän tuo Ruokatietoon suunnitelmallista verkostotyöosaamista. Toivotamme Marjukka Mattion lämpimästi tervetulleeksi Ruokatieto Yhdistykseen ja Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan johtoon.

”Suomen tavoite elintarvikeviennin kasvattamiselle on haastava. Sen saavuttamiseksi yritysten ja valtionhallinnon pitää tehdä hyvää yhteistyötä. Ruokatieto Yhdistys ry:n rooli Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan johtajana on keskeinen. Kasvujohtajan tehtävä tässä on erittäin tärkeä, ja olemme iloisia saadessamme ruoan ja vaikuttamisen ammattilaisen Marjukka Mattion mukaan tiimiimme”, Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja ja vientivaliokunnan puheenjohtaja Ismo Nikkola kertoo.

”On todella innostavaa viedä ruokaviennin kasvualustaa eteenpäin kohti pysyvää toimintamallia yhdessä elintarvikeyritysten ja valtionhallinnon kanssa. Laadukkaat ja kestävät suomalaiset tuotteet luovat vankan pohjan kasvulle, jota kasvualusta mahdollistaa yritysten tarpeisiin vastaamalla”, Mattio toteaa.

Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta edistää suomalaisen ruoan vientiä ja menestystä maailmalla rakentamalla elintarvikealan kasvua yrityslähtöisesti yhdessä valtion ja alan verkostojen kanssa. Hanketta johtaa Ruokatieto Yhdistys ry, joka edustaa yritysten ääntä ja rakentaa kansallista ruokaviennin strategiaa.

Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.

Lue lisää Ruokaviennin yrityslähtöisestä kasvualustasta.

Lisätietoja:

Ruokatieto Yhdistys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja: Ismo Nikkola, johtaja, Valio, puh. 0405823656, ismo.nikkola(at)valio.fi

Ruokatieto Yhdistys ry:n kasvujohtaja (1.6.2026 alkaen): Marjukka Mattio, puh. 0505338924

RuokavientiTiedote

Suomen ruokamaakuvatyön kilpailutus käynnissä

Ruokaviennin kasvun onnistuminen vaatii tuekseen vahvaa maakuvaa. Suomen ruokamaakuva – eli se, millaisena suomalainen ruoka, ruoantuotanto ja ruokakulttuuri nähdään maailmalla ja kotimaassa – on erittäin tärkeä sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Erottuva ja kiinnostava ruokamaakuva vaikuttaa vientiin, matkailuun, maan imagoon ja suomalaisten ylpeyteen omasta ruoasta.

Käynnistyneen kilpailutuksen tarkoituksena on löytää toimija, joka kykenee kirkastamaan Suomen ruokamaakuvan viestinnälliset kärjet sekä kehittämään nykyaikaiset, toimivat viestintätavat ja työkalut tavoitteena lisätä Suomen tunnettuutta ruokamaana. Tarkoitus on palvella erityisesti suomalaisia elintarvikealan vientiyrityksiä, mukaan lukien tulevaisuuden ruokainnovaatioita luovat foodtech-yritykset.

Tarjouskilpailuun liittyvät asiakirjat on julkaistu julkisten hankintojen palvelussa Hilmassa. Tarjouskilpailuun liittyvät kysymykset tulee esittää viimeistään 20.5. sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä, jossa niihin vastataan viimeistään 25.5. Tarjoukset on jätettävä 5.6.2026 klo 12.00 mennessä.

Ruokamaakuvan päivitystyö on osa ruoka-alan kasvuohjelmaa, ja se toteutetaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön, Ruokatiedon ja muiden sidosryhmien kanssa.

Lue lisää ruokamaakuvan päivitystyöstä.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Annaleena Soult, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 51 62 092, etunimi.sukunimi@gov.fi

RuokavientiUutinen

Kolmannes kotien ruokakassin arvosta Hyvää Suomesta -merkittyä

Valmistettu Suomessa – mutta mistä raaka-aineet tulevat?

Suomalaiset kaupat viestivät vahvasti siitä, että suurin osa myydyistä elintarvikkeista on valmistettu Suomessa. Näin onkin, mutta näissä tuotteissa käytetyt raaka-aineet eivät aina tule Suomesta. Kauppaostoksilla onkin valittavana raaka-ainepohjaltaan neljänlaisia tuotteita:

  • kokonaan suomalaiset raaka-aineet ja niistä valmistetut elintarvikkeet kuten maito tai kaurahiutaleet
  • pääosin suomalaisesta raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet kuten leipä, jossa käytetty suolaa ja siemeniä tai mangolla maustettu jogurtti
  • Suomessa valmistetut tuotteet, joissa käytetty pääosin tai kokonaan tuontiraaka-aineita kuten Suomessa paahdettu kahvi ja monet vegaaniset tuotteet.
  • tuontielintarvikkeet, joissa sekä valmistus että raaka-aineet ovat ulkomaalaisia kuten valtaosa hedelmistä, mausteista, tuoreesta kalasta ja kalatuotteista.

Ruokatiedon arvion mukaan valtaosa kokonaan ja pääosin suomalaisista raaka-aineista Suomessa valmistetuista tuotteista on Hyvää Suomesta -merkittyjä. Jos kuluttaja haluaa suosia kotimaisia raaka-aineita – pelkän valmistusmaan lisäksi – Hyvää Suomesta -merkki on siihen selkein apuväline. Hyvää Suomesta -merkillä elintarvikevalmistaja kertovat sitoutumisestaan suomalaiseen raaka-aineeseen ja työhön sekä siitä, että kotimaisen ruokaketjun elinvoimaisuus on yritykselle arvokas asia.

Suomessa on Ravintotaseen mukaan hyvä omavaraisuus lihassa, maidossa, munissa ja viljassa, mutta myös näitä tuodaan Suomeen. Meiltä myös viedään ruokaa ja viennin osuutta on vara kasvattaa.

– Tällä hetkellä suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta käydään paljon keskustelua. Näitä lukuja katsellessa voisi haastaa kuluttajia pohtimaan, kuinka paljon suomalaisissa ruokapöydissä voisi olla nykyistä enemmän kotimaista Hyvää Suomesta -merkittyä rypsiöljyä, kalaa, juustoa, sokeria, hunajaa tai vaikkapa juomia, pohtii Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Hyvää Suomesta -tuotteiden prosenttiosuuksia eräiden tuotekokonaisuuksien arvosta

*Lähde: NielsenIQ Homescan, koko Suomi, Hyvää Suomesta merkin elintarvikkeet, osuus arvossa, 52 viikkoa päättyen 28.12.2025 (Copyright © Nielsen IQ, Ref.No: 06973393, 5.3.2026)

Tutkimusanalytiikkaan tulleiden muutosten takia vertailua edellisvuoteen ei voi tehdä.

Lisätietoja:

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, 050 5118909, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi

Yleinen

Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan johdossa muutoksia – Jyrki Karlsson siirtyy Osuuskunta Maitokolmion toimitusjohtajaksi

Jyrki Karlsson on rakentanut menestyksellisesti ruokaviennin kansallista strategiaa ja pysyvää johtamismallia.

– Kiitämme Jyrkiä hänen arvokkaasta työstään suomalaisen ruokaviennin ja Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan kehittämiseksi ja toivotamme onnea uuteen tehtävään, Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jyrki Wallin sanoo.

– Ruokavienti on Suomelle valtava mahdollisuus ja on arvioitu, että viennin kaksinkertaistaminen tuo Suomeen 15 000 uutta työpaikkaa. Tätä tavoitetta Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta on systemaattisesti edistänyt. Ruokaviennille on laaja tuki alan yrityksiltä, viranomaisilta ja alan toimijoilta, ja uskon että vahvalla yhteistyöllä päästään tavoitteeseen. Tällä on huomattava vaikutus Suomen talouteen. Haluan kiittää puolestani yhteistyökumppaneita. Vienti tulee olemaan lähellä sydäntäni myös tulevaisuudessa”, Karlsson kertoo.

Ruokatieto Yhdistyksen johtama Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta rakentaa elintarvikealan kasvua yrityslähtöisesti yhdessä valtion ja alan verkostojen kanssa. Kasvualusta on osa maa- ja metsätalousministeriön Ruoka-alan kasvuohjelmaa.

– Ruokaviennin kasvualusta on suomalaisille yrityksille erittäin tärkeä hanke, jotta kova tavoite ruokaviennin kaksinkertaistamiseksi voidaan saavuttaa. Jyrki sai erikokoisten yritysten tarpeita hyvin kartoitettua ja niiden avulla vietyä strategiaa eteenpäin. Haluan toivottaa Jyrkille onnea uudessa tehtävässä. Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta jatkaa tästä eteenpäin suunnitellusti”, Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja ja vientivaliokunnan puheenjohtaja Ismo Nikkola toteaa.

Lisätietoja:

Ruokatieto Yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja: Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, puh. 0505225207, jyrki.wallin(at)mtk.fi
Ruokatieto Yhdistys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja: Ismo Nikkola, johtaja, Valio, puh. 0405823656, ismo.nikkola(at)valio.fi

Ruokatieto Yhdistys ry – rakkaudesta oman maan ruokaan

Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Ruokakasvatus lapsille ja nuorille tekee tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään, opettaa kuluttajuustaitoja sekä vahvistaa rakentavaa ruokapuhetta. Suomalaisen ruoan vientiä ja menestystä maailmalla edistämme rakentamalla elintarvikealan kasvua yrityslähtöisesti yhdessä valtion ja alan verkostojen kanssa.

Yleinen

Nuoret näyttivät esimerkkiä kasvisruoissa – Ruokavisan voiton vei Kuulammen koulu Tyrnävältä

Ruokavisan voiton vei Kuulammen koulu, jonka kasvispainotteinen menu hurmasi tuomariston niin maullaan kuin kokonaisuudellaan. Ruokavisan 2026 finaalissa kisasivat lisäksi Elisenvaaran yhtenäiskoulu Pöytyältä ja Turun normaalikoulu Turusta.

Keskiössä kasvikset

Kouluissa ympäri Suomen on alkuvuonna opiskeltu kasviksiin liittyvän oppimateriaalin avulla kasvisten tuotannosta ja reiteistä tiloilta lautasille sekä sesongeista ja kasvisten terveyshyödyistä. Oppilaiden osaamista testasi valtakunnallinen nettivisa, jonka perusteella kolme parasta ryhmää valikoitui finaaliin.

Kuulammen koulua edustivat Saaga Kokkonen ja Saaga Haho ja Alma Kämäräinen

Tämän vuoden finaalia varten tehty ennakkotehtävä haastoi oppilaat suunnittelemaan pääruoan ja jälkiruoan sisältävän menun, jossa annokset valmistetaan pääosin tai kokonaan kasviksista. Kasviksia tuli käyttää mahdollisimman monipuolisesti, hyödyntää yrttejä ja pakastekasviksia sekä valmistaa jokin aterian osa leipomalla. Lisäksi oppilaiden tuli perustella valintansa ravitsemussuositusten sekä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Elisenvaaran koulun joukkueessa kilpailivat Suvi Salmi, Olivia Viherlaakso ja Juho Torkki

Finaalissa suunnitelmat muuttuivat teoiksi: joukkueet valmistivat menunsa kahden ja puolen tunnin aikana tuomariston arvioitavaksi. Arvioinnissa ratkaisevaa olivat maun ja teknisen osaamisen lisäksi yhteistyö ja ideointi, ravitsemuksellinen laatu, sesonkien huomioiminen sekä hävikin minimointi.

Turun normaalikoulun joukkueessa kokkasivat Lumi Linja-aho, Arbana Salihu ja Solin Taheri.

– Finalistit tarjosivat tuomaristolle tiukan ja tasokkaan kilpailun. Kaikki joukkueet osoittivat erinomaista ruoanvalmistustaitoa ja syvällistä ymmärrystä siitä, miten kasvikset voivat olla kouluruoan ja arjen pääroolissa. Voittajajoukkueen työskentely oli saumatonta ja menukokonaisuus oli tasapainoinen ja herkullinen. Erityistä kiitosta joukkue sai myös siitä, miten ryhmän yhteinen ideointi ja yhteistyö näkyi lopullisessa kokonaisuudessa, totesi tuomariston puheenjohtaja opetusneuvos Marjaana Manninen.

Voittoisa Kuulammen joukkue oli suunnitellut menun koko ryhmän yhteistyönä, ja finaalikolmikko oli harjoitellut ruokien valmistusta pääsiäisestä asti yhdessä. Heidän menunsa sisälsi herne- porkkanapihvejä, pähkinä-yrttiperunoita, salviajuureksia, raita-kastiketta, puolukkamajoneesi ja lime-sitruunamelissavettä. Jälkiruoaksi oli punajuurileivoksia ja inkivääri-yrttiteetä.

Ruokavisa tekee ruokakasvatuksesta konkreettista

Ruokavisa on osa Ruokatiedon tekemää ruokakasvatustyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa ruoan arvostusta ja innostaa nuoria pohtimaan ruoan alkuperää ja vastuullisia valintoja käytännön tekemisen kautta.

– Ruokavisa osoittaa, että kun nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja tekemään, kasvisruoka ei ole pakkopullaa vaan innostava mahdollisuus. Kasvisruoka ei ole erikoisruokaa, vaan ruokaa siinä missä muutkin ateriat. Kouluissa kasvisruokaa on syöty aina – ilman, että on erikseen korostettu kasvisruokapäivää. Turhat vastakkainasettelut ja ennakkoluulot syntyvät usein puheissa, eivät lautasella, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen ruokakasvatuksen asiantuntija Hanna Larjavaara.

Kaikki finalistijoukkueet palkittiin ja palkitsemisen mahdollistavat Read Me, Järvikylä Oy, Apetit Oy ja Ruokatieto Yhdistys ry. Ruokavisan tuomaristoon kuului tänä vuonna Marjaana Mannisen lisäksi kotitalousopettaja Minttu Virkki Kotitalousopettajien liitosta, kategoriapäällikkö Henna Vainio-Roodt Järvikylästä, brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Wilhelmiina Ritala Apetit Oy:stä ja viestintäpäällikkö Minna Rantala Kauppapuutarhaliitosta.


Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry, hanna.larjavaara@ruokatieto.fi, p. +358 50 502 0531

Marja-Kaisa Varonen, kotitalousopettaja, Kuulammen koulu, puh. 040 523 4996, marja-kaisa.varonen@tyrnava.fi

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus – materiaalit vapaasti käytettävissä

Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä arvostusta ruuantekijöitä kohtaan sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina. Visaan voivat osallistua kaikki Suomen yläkoulun opettajat opetusryhmiensä kanssa oppiaineeseen katsomatta. Ruokavisa on vakiinnuttanut asemaansa osana koulujen ruokakasvatusta, ja se käytiin tänä lukuvuonna jo 14. kertaa.

Ruokavisan opetusmateriaalit ja visat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä myös visa-ajan jälkeen. Opetuskokonaisuuksiin kuuluvat diasarjat tehtävineen löytyvät Ruokavisan sivuilta ja visoja pääsee pelaamaan Ruokavisan sivustolla: https://ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa/ .

Yleinen

Mielikuvilla on merkitystä ─ Suomen ruokamaakuvaan uutta nostetta

Päivitystyö käynnistyi 14.4. järjestetyssä työpajassa, johon osallistui laajasti ruoka-alan yrityksiä ja sidosryhmiä. Työpajan veti Inspirans Oy maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja sen sisältö toteutettiin yhteistyössä ulkoministeriön, Ruokatieto Yhdistys ry:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

”Yhteistyö on avainasemassa vahvan ruokamaakuvan rakentamisessa ja sitä kautta myös ruokaviennin kasvussa”, korosti tilaisuuden avannut valtiosihteeri Päivi Nerg.

Työpajassa Suomen ruokamaakuvaa tarkasteltiin erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia ruokamaakuvia verrokkimailla on ja miten Suomi voisi erottua tässä joukossa. Päivän aikana osallistujat pääsivät ryhmissä miettimään Suomen ruokamaakuvan vahvuuksia ja haasteita.

Suomen ruokamaakuvatyötä on tehty aiemminkin, mutta materiaalit ovat eri toimijoiden alustoilla ja vaikeasti löydettävissä. On tarpeellista päivittää niitä vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Ruokamaakuva auttaa yrityksiä vientitoimissa ja houkuttaa matkailijoita. Ruokamaakuvan kirkastaminen onkin tärkeää ruokaviennin kaksinkertaistamisen tavoittelussa.

Nyt järjestetty työpaja oli osa laajempaa kokonaisuutta. Seuraava askel on strategisen kumppanin etsiminen ja kilpailuttaminen kevään 2026 aikana. Strategisen kumppanin tehtävänä on kirkastaa Suomen ruokamaakuvan viestinnän kärjet ja löytää toimivat viestintätavat, jotta Suomi ruokamaana tulee tunnetuksi ja erottautuu kansainvälisesti kiinnostavalla tavalla. Tavoitteena on koota päivitetyt materiaalit saman alustan alle yhdessä muun Suomen ruokavientiä tukevan aineiston kanssa.

Maakuvan päivitystyö on osa maa- ja metsätalousministeriön ruoka-alan kasvuohjelmaa, ja se toteutetaan yhteistyössä Ruokatiedon, ulkoministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kuva: Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi kertoi työpajassa, miten Suomen ruokamaakuvasta viestitään.

Lisätietoja: Annaleena Soult, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2092, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

RuokavientiUutinen

Suomalainen raaka-aine on ravintolalle kilpailuetu

Asiakkaat ovat tämän ymmärtäneet. Yhä useampi suomalainen asiakas haluaa tietää, mistä ruoka tulee ja miten se on tehty. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 74 prosentille suomalaisista ruoan kotimaisuus on tärkeää (Taloustutkimus: Suomi syö 2025). Siksi raaka-aineiden alkuperä ei ole ravintoloille sivuseikka, vaan kilpailuetu.

Ravintoloitsijat Ilkka Lääveri ja Sari Helin Le Ankasta ja Metsästä ovat tehneet tästä ajattelusta konkreettista arkea – sekä keittiössä että liiketoiminnassa. Heidän tunnustusta saaneissa ravintoloissaan yhdistyvät suomalaiset raaka-aineet, ranskalainen gastronomia ja kotoisa tunnelma.

Hyvä kasvaa lähellä

Suomalaisten raaka-aineiden maku puhuu puolestaan, ja lyhyet kuljetusmatkat takaavat tuoreuden, mikä näkyy ja maistuu lautasella. Moni keittiömestari tunnistaa tämän: kun raaka-aine on laadukas, yksinkertainenkin annos toimii. Hyvä peruna, kala tai liha kantaa pitkälle.

Myös Helin ja Lääveri haluavat käyttää mahdollisimman tuoreita ja lähellä kasvaneita raaka-aineita. Sesonki määrittää raaka-aineiden saatavuuden.

Hyvät kumppanit ja verkostot ovat raaka-aineiden hankinnassa keskeisiä. Le Ankka ja Metsä ovat toivottuja yhteistyökumppaneita, joiden maine suomalaisten raaka-aineiden käyttäjinä on kiirinyt. Siksi heille tullaan tarjoamaan raaka-aineita ja tuottajien verkostoa on alkanut kertyä. Toki ravintoloitsijan on oltava myös itse aktiivinen.

Paikallisuus ja tuoreus korostuvat Punkaharjulla, jossa ravintola Metsään saatetaan tulla tarjoamaan vaikkapa kaksi tuntia sitten poimittuja sieniä.

– Pientuottajat arvostavat Ilkkaa, koska hän puhuu kotimaisen puolesta, Helin kertoo. Lääveri puhuu pientuottajien ja ravintoloitsijoiden yhteisestä arvostuksen kehästä.

Ammattikeittiöillä on merkittävä rooli suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudessa. Ruoka-ala työllistää Suomessa satojatuhansia ihmisiä, ja kotimaisen raaka-aineen valinta tukee maataloutta, elintarviketeollisuutta ja paikallisia tuottajia. Samalla vahvistamme omavaraisuutta ja huoltovarmuutta – asioita, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Kerro asiakkaalle, mitä keittiössäsi arvostetaan

Suomalaisten raaka-aineiden käytöstä kannattaa kertoa ääneen. Asiakkaat haluavat kuulla tarinoita: mistä kala tulee, kuka viljeli perunan, miksi juuri tämä juusto on valittu. Hyvää Suomesta -merkki on helppo ja tunnistettava tapa viestiä kotimaisesta raaka-aineesta ja työstä, ja se löytyy jo tuhansista ammattikeittiötuotteista. Asiakkaalle sinivalkoinen joutsen on tae alkuperästä, kokille raaka-aineista joihin voi luottaa.

Moni asiakas odottaa avoimuutta ruoan alkuperästä. Lääverin ja Helinin konsepti nojaa siihen, että alkuperä tiedetään ja siitä kerrotaan avoimesti.

Helin ei väsy kertomaan ravintoloissa käytettyjen raaka-aineiden tarinaa. – Raaka-aineiden alkuperästä kertominen alkaa olla itseisarvo. Vain tarinoiden kautta mielikuvat elävät ja arvostuksen kehä jatkuu, hän uskoo.

Kustannukset kotimaiseen raaka-aineeseen muuttuvat investoinneiksi juuri silloin, kun niistä osataan viestiä ja asiakkaat kuulevat viestin. – Asiakkaat valitsevat meidät, koska tietävät saavansa suomalaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, Lääveri ja Helin sanovat.

Myös suunnittelu on tärkeässä roolissa. – Suomalainen raaka-aine ei välttämättä ole kalliimpaa, pitää vain osata laskea ja hyödyntää myös edullisia raaka-aineita kuten juureksia, he toteavat.

Kaksikon työnjako on selvä: Lääveri kokkaa ja laskee, Helin kertoo tarinoita. Siitä syntyvät ravintolan kannattavuus ja kilpailuetu.

Kuva: Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi haastatteli Sari Heliniä (kuvassa oikealla) ja Ilkka Lääveriä Gastro-messuilla 11.3.2026.

Yleinen

Kansallisylpeyden tulevaisuus huolestutti kansanedustajia: Minne menet kouluruoka?

– Kouluruokailu on kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestelmä, mutta sen tulevaisuutta kansanterveyden pohjan luojana ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. THL:n tilastojen mukaan 44 prosenttia koululaisista ei syö kouluruokaa päivittäin ja 72 prosentissa kouluista ruokailuaika on liian lyhyt, kertoo Ruokakasvastusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Aliisa Hyvönen.

Kouluruuan tulevaisuuden näkymät olivat lähtökohtana eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä keskustelussa. Tilaisuuden järjestivät osana Ruokakasvatuksen viikkoa Ruokakasvatusyhdistys Ruukku, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Ruokatieto Yhdistys sekä Pro Vege.

Ruuan prosessointikeskustelu on rantautunut Suomeen

Tilaisuudessa kuultiin käytännön kokemuksia kouluista. Turun kaupungin aluerehtori Miina Orellin, ruokapalveluiden edustaja Compass Groupin liiketoimintapäällikkö Satu Puustisen ja Helsingin nuorisoneuvoston Oliver Arhion keskustelussa merkittävimpinä ratkaistavina ongelmina nähtiin polarisoitunut ruokapuhe ja oppilaiden osallisuuden puute. Juurisyyksi todettiin kuitenkin se, että usein kouluruuan hankintoja määrittää ainoastaan alhaisin hinta. Näiden pohjalta järjestäjät usuttivat paneeliin osallistuneita kansanedustajia Anne Kalmaria (kesk.), Mari Niemistä (ps.) ja Tiina Eloa (vihr.) linjaamaan keinoja, joilla kouluruokailun laatu ja arvostus saadaan vahvistumaan. Kansanedustajat mainitsivat keinoina oppilaiden kuulemisen ja osallistamisen sekä hankintalain uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa kouluruuan ravitsemuslaatuun ja kotimaisuuteen.

Keskustelussa puitiin lisäksi eduskunnan käsiteltäväksi tulevaa ultraprosessoidun ruuan kieltämiseen kouluruuassa tähtäävää kansalaisaloitetta. Ruokakasvatusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Hyvönen näkee aloitteen vievän päättäjäkeskustelua väärille raiteille:

– Prosessointikeskustelu osoittaa kansalaisten vahvan huolen lasten ja etenkin kouluruuan ravitsevuudesta, mutta se ei johda toivottuun lopputulokseen virheellisten olettamien vuoksi – prosessointi ei kerro ravitsevuudesta.

Kouluruokailu vahvistamaan kestävää ruuantuotantoa

Kouluruokailulla on suuri merkitys lasten ja nuorten ravitsemukselle, hyvinvoinnille sekä ruokataidoille. Edustajat olivat paneelissa yksimielisiä siitä, että ravitsemussuositusten mukaisen kasvipohjaisen ruuantuotannon edellytyksiä tulee vahvistaa Suomessa. Työt ja eurot pysyisivät Suomessa, kun suositusten mukainen ruoka olisi jatkossa yhä kotimaisempaa. Julkiset ruokapalvelut voivat vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon kysyntää ja tukea kestävää ruokajärjestelmää.

– Kasvisruuan osuus tulee väistämättä lisääntymään, kun ravitsemussuosituksista toivottavasti tehdään jatkossa velvoittavampia. Meidän täytyy varmistaa ruuan laatu vahvistamalla keittiöiden ammattilaisten osaamista sekä huolehtia, että paikallinen ruuantuotanto pysyy muutoksen perässä, Tiina Elo sanoi.

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat pääsivät kokemaan kouluruokailun haasteita käytännössä. Viidentoista minuutin ruokailuaika tuntui riittämättömältä kouluruokalounaan nauttimiseen rauhassa keskustellen.

Lisätietoja
Aliisa Hyvönen
toiminnanjohtaja
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
puh. 044 339 9344
aliisa@ruokakasvatus.fi

Järjestäjistä:
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, monipuolisia ruokatottumuksia ja tasapainoista ruokasuhdetta. Yhdistys vahvistaa viestinnällään ja koulutuksillaan ammattilaisten ja vanhempien osaamista ruokakasvatuksesta.
Aliisa Hyvönen, toiminnanjohtaja, 044 339 9344, aliisa@ruokakasvatus.fi

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää kestävää ruokakulttuuria, kotitalousosaamista ja maaseudun elinvoimaa. Järjestö vahvistaa kotimaisen ruuan arvostusta ja ruokakasvatusta yhteistyössä MKN piirikeskusten kanssa eri puolilla Suomea.
Marita af Klercker, kehityspäällikkö, 040 526 4619, marita.afklercker@mkn.fi

Ruokatieto Yhdistys tekee tunnetuksi ruuan reittiä pellolta pöytään sekä toteuttaa ruokaan liittyvää viestintää ja oppimateriaaleja. Tavoitteena on edistää kotimaisen ruuan arvostusta sekä vahvistaa rakentavaa ruokapuhetta.
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi@anni-mari-syvaniemi

Pro Vege ry
Pro Vege on toimialayhdistys, joka edistää kasvipohjaisen ruuan tuotantoa ja kulutusta sekä alan markkinoiden kehitystä. Yhdistys kokoaa yhteen elintarvikeyritysten lisäksi mm. vähittäiskauppoja, tutkimusta ja koulutusta vauhdittamaan siirtymää kohti kestävää ruokajärjestelmää.
Jukka Kajan, toiminnanjohtaja, puh. 050 467 4740, jukka.kajan@provege.fi

Yleinen

Rakennetaan yhdessä eurooppalaisen kauran kansainvälinen menestystarina

Ruokatieto toteuttaa kauran EU-menekinedistämishankkeen Euroopan markkinoille yhdessä Lantbrukarnas Riksförbundin (LRF) kanssa. Kampanjan tavoitteena on vahvistaa Suomessa ja Ruotsissa kestävästi tuotettujen kauraraaka-aineiden ja -tuotteiden markkina-asemaa keskeisillä EU-markkinoilla Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa sekä lisätä tietoisuutta kestävän kehityksen mukaisesta ja terveellisestä eurooppalaisesta kaurantuotannosta.

Kyseessä on kunnianhimoinen ja monivuotinen EU-menekinedistämishanke, jossa yhdistyvät strateginen viestintä, markkinointi ja kansainvälinen yhteistyö.

Kenelle kilpailutus on tarkoitettu?

Kilpailutus on suunnattu palveluntuottajille, joilla on

  • vahvaa osaamista kansainvälisestä viestinnästä ja markkinoinnista
  • kokemusta vaativista, laajoista ja tuloksellisista hankekokonaisuuksista
  • kykyä toimia EU-rahoitteisessa toimintaympäristössä tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti.

Etsimme kumppania, joka pystyy tarjoamaan strategista ajattelua, vahvaa toimeenpanokykyä ja ymmärrystä siitä, miten vaikuttavuutta rakennetaan pitkäjänteisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Kilpailutukseen osallistuminen

Kilpailutus toteutetaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Hankintailmoitus ja kaikki tarjouspyyntöön liittyvät asiakirjat on julkaistu sekä HILMAssa että EU:n virallisessa TED-tietokannassa, mikä takaa kilpailutuksen avoimuuden ja laajan eurooppalaisen näkyvyyden.

Ruokatieto kutsuu kiinnostuneita ja osaavia toimijoita tutustumaan hankinta-asiakirjoihin ja osallistumaan kilpailutukseen. Tämä on mahdollisuus päästä mukaan rakentamaan eurooppalaisen kauran kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta EU:n tukemassa vaativassa ja merkityksellisessä kokonaisuudessa.

Huom. Tämä tiedote on luonteeltaan informatiivinen. Kilpailutuksen ehdot, vaatimukset ja menettely määräytyvät yksinomaan virallisessa hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti.

In English

På svenska

Call for tenders: Building the next international success story for European oats

The Ruokatieto Association (Finfood – Finnish Food Information) is launching a tendering process for the selection of a service provider for an EU co-funded promotion programme. We are seeking an experienced and strategically strong partner to deliver an impactful promotion programme aimed at strengthening the international visibility, demand and market position of European oats and oat-based products.

Ruokatieto is implementing an EU-funded promotion programme for oats in the European market together with the Federation of Swedish Farmers (LRF). The campaign aims to strengthen the market position of sustainable oat ingredients and oat-based products from Finland and Sweden in key EU markets, including France, Germany and the Netherlands. At the same time, the programme seeks to increase awareness of the sustainability and health benefits of European oat production.

This is an ambitious, multiannual EU-funded promotion project combining strategic communication, marketing and international cooperation. The programme offers a unique opportunity to work at the forefront of high-quality and sustainable raw materials and the strengths of the European food system with strong visibility and impact at EU level.

Who is the tender intended for?

The tender is addressed to service providers with

  • proven expertise in international communication and marketing
  • experience in managing demanding, large-scale and results-driven projects
  • the capability to operate effectively in an EU-funded project environment.

We are looking for a partner who brings strategic insight, strong implementation capacity and a clear understanding of how long-term impact is built in international markets.

How to participate?

The procurement is conducted in accordance with public procurement legislation. The contract notice and all procurement documents have been published in HILMA and in the EU’s official TED database, ensuring transparency and wide visibility across Europe.

Contract notice in TED (Tenders Electronic Daily)

Ruokatieto invites qualified and motivated service providers to review the procurement documents and participate in the tender. This is an opportunity to contribute to the international promotion and success of European oats through an EU-supported, high-level and meaningful programme.

Note: This announcement is for informational purposes only. The terms, requirements and procedures of the procurement are governed exclusively by the official contract notice and the procurement documents.

Europeisk havre på internationella marknader – upphandling av tjänsteleverantör

Föreningen Ruokatieto (Finfood – Finnish Food Information) inleder en upphandling av en tjänsteleverantör för ett EU-medfinansierat främjandeprogram. Vi söker en erfaren och strategiskt stark partner för att genomföra en slagkraftig kommunikationshelhet med målet att stärka kännedomen om, efterfrågan på och marknadspositionen för europeisk havre och havrebaserade produkter internationellt.

Ruokatieto genomför ett EU-finansierat främjandeprogram för havre på den europeiska marknaden tillsammans med Lantbrukarnas Riksförbund (LRF). Kampanjen syftar till att stärka marknadspositionen för hållbart producerade havreråvaror och havrebaserade produkter från Finland och Sverige på viktiga EU-marknader, däribland Frankrike, Tyskland och Nederländerna. Samtidigt ska programmet öka medvetenheten om hållbarheten och hälsofördelarna med europeisk havreproduktion. Detta är ett ambitiöst och flerårigt EU-finansierat främjandeprojekt som kombinerar strategisk kommunikation, marknadsföring och internationellt samarbete. Projektet erbjuder en möjlighet att arbeta med högkvalitativa råvaror, hållbarhet och styrkorna i det europeiska livsmedelssystemet med tydlig synlighet och genomslag på EU-nivå.

Vem riktar sig upphandlingen till?

Upphandlingen riktar sig till tjänsteleverantörer som har

  • stark kompetens inom internationell kommunikation och marknadsföring
  • erfarenhet av krävande, omfattande och resultatinriktade projekthelheter
  • förmåga att arbeta målinriktat och systematiskt i en EU-finansierad verksamhetsmiljö.

Vi söker en partner som bidrar med strategiskt tänkande, tydlig genomförandekapacitet och en förståelse för hur långsiktig genomslagskraft byggs på internationella marknader.

Deltagande i upphandlingen

Upphandlingen genomförs i enlighet med lagstiftningen om offentlig upphandling. Upphandlingsannonsen och samtliga upphandlingsdokument har publicerats både i HILMA och i EU:s officiella TED-databas, vilket säkerställer öppenhet och bred europeisk synlighet.

Upphandlingsannons i TED (Tenders Electronic Daily)

Ruokatieto välkomnar kompetenta och engagerade aktörer att ta del av upphandlingsdokumenten och delta i upphandlingen. Detta är en möjlighet att vara med och bygga europeisk havres internationella synlighet och genomslag inom ett krävande, meningsfullt och EU-stött sammanhang.

Obs. Detta meddelande är av informativ karaktär. Upphandlingens villkor, krav och förfarande regleras uteslutande av den officiella upphandlingsannonsen och upphandlingsdokumenten.

RuokavientiTiedote

Vertaisoppiminen siivittää ruokavientiä kasvuun

Vertaisyhteisöpilotin avajaiset ja aloitusleiri kokosivat Mäntsälään ruokaviennin edelläkävijöitä vientivetoisista elintarvikeyrityksistä, joiden liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa: Apetit, Atria, Fazer, Finnamyl, Foodin, Helsingin Mylly, Juustoportti, Kalaneuvos, Leipomo Rosten, Nordic Caraway, Olvi, Raisio, Snellman ja Valio. Yrityksille kansainvälinen kasvu on strateginen prioriteetti, ja niillä on tahtoa panostaa vientiin määrätietoisesti. Haku ohjelmaan oli auki marras–joulukuussa 2025.

Puheenvuorot inspiroivat

Avajaisissa painotettiin yhteistyön ja toisilta oppimisen merkitystä kasvun saavuttamisessa. Valtiosihteeri Päivi Nerg korosti pioneerien asemaa muutoksessa ja kannusti yrityksiä rohkeaan ajatteluun ja yhteistyöhön. Reima Groupin hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund kertoi Reiman kansainvälistymisestä. Hän rohkaisi osallistujia ottamaan hyödyn irti yhteistyömahdollisuudesta ja asettamaan tavoitteet korkealle. Epäonnistumista ei pidä pelätä.

Toimitusjohtaja Heli Paatelan mukaan Kasvuryhmän vertaissparrauksen ydinajatus on, että kokemuksia jakamalla ja keskustelemalla laitetaan hyvä kiertämään, opitaan toisilta ja synnytetään oivalluksia. Kasvu tehdään itse mutta ei yksin.

Tilaisuuden päätteeksi johtajat Kirsi Räikkönen (Lignell & Piispanen), Arja Kastarinen (Pakkasmarja) ja Marko Hammar (Moilas) keskustelivat Aslak de Silvan johdolla siitä, miten viennin menestys syntyy yrityksen eri roolien yhteispelistä. Kansainvälistymisprosessia verrattiin pitkän matkan suunnistukseen. Keskustelijat painottivat kansainvälistymisessä kulttuurin ja paikallisen lainsäädännön tuntemusta ja ihmisten välisiä suhteita. Lisäksi koko organisaatio kaikkine toimintoineen on saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Toimialalla on opittava tekemään yhteistyötä, ettei samoja virheitä tule toistettua.

Ruokaviennin vertaisyhteisö iloisissa tunnelmissa aloitusleirillä

Kasvu syntyy yhteistyöstä

Vertaisyhteisöpilotti antaa vahvan signaalin koko toimialalle: ruokaviennin kasvu ei synny yksin vaan yhteistyöllä, investoinneilla ja strategisella sitoutumisella. Alan yrityksille tämä tarkoittaa kasvun nostamista aidosti agendalle, rohkeaa resursointia, vertaisverkostojen hyödyntämistä ja pitkäjänteistä sitoutumista vientilupaukseen.

Apetitista pilottiin osallistuu kaksi henkilöä. Yhtiössä eletään kasvun kautta, ja vienti on siinä keskeisessä roolissa. Vertaisyhteisön toimintaan osallistuminen tukee osaltaan tätä strategiaa.

Avajaisissa oli paikalla myös toimitusjohtaja Esa Mäki. Hänen mukaansa pienen kansakunnan osana suomalaisten yritysten on tehtävä yhdessä työtä maakuvan ja kansainvälistymisen edistämiseksi. ”Vaikka kotimaassa kilpaillaan, meillä on yhdessä Suomena voitettavaa”, hän uskoo.

Vertaisyhteisötyöskentelystä voidaan Mäen mukaan saada uusia työkaluja, ideoita ja oppeja, kun sparraillaan, jaetaan ajatuksia ja haetaan yhteistä ponnahduslautaa. ”Avajaistilaisuudessa oli positiivinen vire, jonka päälle on hyvä rakentaa.”

Leipomo Rostenin markkinointi- ja vientijohtaja Veera Meltovaara näkee, että vertaisyhteisö tarjoaa kollegiaalista tukea ja sparrausapua monesti yksinäisen työn vastapainoksi. ”Haasteet ovat kaikilla samoja. Vientitehtävissä työskentelevät ovat myös usein samantyyppisiä, pioneerihenkisiä ja periksiantamattomia ihmisiä. Tämä on hullunrohkeaa yrittämistä”, hän kuvaa.

Mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön ja sen myötä kustannussäästöihin löytyisi esimerkiksi markkinoinnista ja logistiikasta. ”Yhteistyömahdollisuuksia on olemassa, tarvitaan vain luovaa ajattelua ja vanhojen toimintamallien rikkomista. On osattava ajatella yhteisöllisemmin!”, Meltovaara uskoo. Hän peräänkuuluttaa myös valtiolta tukea.

Aloitusleirin jälkeen Meltovaaran olo on inspiroitunut ja odottava. ”Yhteinen tahtotila on nyt olemassa.”

Vientilupaus haastaa

Vertaisyhteisö kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Tapaamisissa pureudutaan viennin kasvun esteisiin vertais­sparrauksen kautta. Tavoitteena on vahvistaa alan verkostoitumista ja rakentaa käytännön ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat ottaa kasvuloikan kansainvälisillä markkinoilla.

Ohjelman keskeinen työkalu on vientilupaus eli johdon tekemä kunnianhimoinen sitoumus kansainvälisen kasvun vauhdittamiseksi. Lupaus haastaa rohkeampaan ajatteluun ja edellyttää valmiutta muutokseen.

Osa ruoka-alan kasvuohjelmaa

Vertaisyhteisöpilotti perustuu maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan selvitykseen ja kansainvälistymisvalmennuksen konseptiin. Pilotin aikana selvitetään mahdollisuuksia jatkoon. Tavoitteena on löytää oikea nimittäjä ja toimijat sekä luoda vertaisyhteisölle toimintamalli, joka jatkuu myös tulevaisuudessa.

Pilottia koordinoi Ruokatieto Yhdistyksen Mikaela Sohlberg. ”Luomme uudenlaista, yrityslähtöistä tapaa kehittää ruokavientiä. Hyödynnämme kokeneiden vientiyritysten osaamista ja vertaisten kokemuksia entistä rohkeamman ja selkeämmän päätöksenteon tueksi”, Sohlberg kertoo.

Pilotin toteutuksesta vastaa Kasvuryhmä, joka on erikoistunut keskisuurten yritysten vertaissparraukseen ja kasvun vauhdittamiseen.

Vertaisyhteisöpilotti sekä Ruokatieto Yhdistyksen johtama Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta ovat osa hallitusohjelman mukaista, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa. Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta luo mahdollisuuksia viennin kasvulle yhdistämällä kansalliset palvelut ja kaupallisen tekemisen.

Lisätiedot: Mikaela Sohlberg, ruokaviennin vertaisyhteisöpilotin koordinaattori, Ruokatieto Yhdistys
p. +358407792208, sähköposti: mikaela.sohlberg(at)ruokatieto.fi

RuokavientiYleinen

Kenestä Vuoden ruokakasvattaja?

Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla ruokakasvatuksella on suuri merkitys positiivisen ruokasuhteen syntymisessä. Ruokakasvatuksella vaikutetaan lasten terveyteen, oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Myönteiset kokemukset ruoasta ja ruokailutilanteista vahvistavat ruokarohkeutta ja -iloa, ja tutustuminen ruoan alkuperään edistää ruoan arvostusta. Ruokakasvatuksella voidaan vähentää ruokaan liittyvää eriarvoisuutta, tutustua kulttuuriseen moninaisuuteen ja vahvistaa lasten osallisuutta sekä sosiaalisia taitoja.

Ehdota nyt!

Vuoden ruokakasvattaja voi olla henkilö, yhteisö, yritys tai yhdistys, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen parissa. Tunnustus myönnetään alan huippuosaajalle, joka on kehittänyt ruokakasvatusta tai siihen liittyvää osa-aluetta aktiivisesti. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja. Tunnustus jaetaan nyt seitsemättä kertaa.

Esityksen Vuoden ruokakasvattajaksi voi tehdä sekä yksityinen henkilö että yritys, yhteisö, koulu, muu työyhteisö tai työnantaja. Vuoden ruokakasvattajaa voi ehdottaa Ruokatiedolle vuosittain ennalta määriteltynä ajankohtana. Tänä vuonna ehdotuksia voi jättää 29.1.2026 – 15.3.2026. Lomake löytyy: https://link.webropolsurveys.com/S/F7A959D1B2E9891D

Palkinnon saajan valitsee ruoka- ja kasvatusalan asiantuntijoista koottu raati. Ruokatieto palkitsee voittajan 500 euron arvoisella huomionosoituksella Ruokamessuilla 24.4. Helsingissä.

Tutustu aiempien vuosien voittajiin täällä

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, hanna.larjavaara@ruokatieto.fi, 050 502 0531

Yleinen

Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta auttaa kaksinkertaistamaan ruokaviennin

Ruokatieto Yhdistyksen ja Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvin muodostama Kasvualusta yhdistää yritykset ja julkisen sektorin palvelut luoden mahdollisuuksia viennin kasvulle. Päämääränä on Suomen ruokaviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä hallituksen tahtotilan mukaisesti. Pitkällä tähtäimellä tuetaan myös huoltovarmuutta.

Vientivuosi 2026 polkaistiin vauhtiin Säätytalolla 27.1.2026. Maa- ja metsätalousministeriön tapahtumassa kerrottiin yrityksille hallitusohjelman mukaisen ruoka-alan kasvuohjelman toimenpiteistä ja vienninedistämispalveluista.

Ruokavientiin investointi kannattaa

Ruokaviennissä on merkittävää kasvupotentiaalia: Suomen ruokavienti on vain 2,4 miljardia euroa, kun ruokavienti koko Pohjois-Euroopasta on yli 110 miljardia euroa. Viime vuonna Suomen ruokavienti kasvoi viisi prosenttia eli 117 miljoonaa euroa.

Ruokaviennillä on merkittävä vaikutus kansantalouteen, elintarviketeollisuuteen ja alkutuotantoon sekä välillisesti tukipalveluihin. Ruokaviennin kasvu parantaa kotimaisen tuotannon kannattavuutta, vahvistaa maamme kauppatasetta ja lisää työpaikkoja Suomeen.

– Ruokavientiin investoitu miljardi tuottaa 10 000 uutta työpaikkaa suoraan elintarvikeketjuun. Välillisesti työpaikkoja syntyy monin verroin enemmän, toteaa ruokaviennin kasvujohtaja Jyrki Karlsson Ruokatiedosta.

Suomella on keskeisiä kilpailuetujaelintarviketuotannossa, kuten puhdas luonto ja turvallinen, korkean teknologian yhteiskunta. Ruoantuotanto on Suomessa kestävällä pohjalla, ja elintarviketeollisuudessa on paljon innovointikykyä ja -halukkuutta. Tämä luo pitkän tähtäimen kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.

Kasvualusta luo pysyvää ruokaviennin mallia

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta on osa hallitusohjelmaan kuuluvaa ruoka-alan kasvuohjelmaa. Osana Kasvualustaa Ruokatieto Yhdistys rakentaa ja johtaa kansallista ruokaviennin strategiaa ja toimii ruoka-alan äänenä. Suvi ry kehittää vientipalveluja, jotka mahdollistavat viennin toteuttamisen tehokkaasti. Esimerkiksi uusi Runway-palvelu tarjoaa yrityksille sparrausta kansainvälisille markkinoille suunnattujen tuotekonseptien kehittämisessä.

Helmikuun lopulla käynnistyy ruoka-alan kasvuohjelmaan kuuluva vertaisoppimisen pilotti ruokaviennin edelläkävijöille. Pilotissa kansainvälisen kaupan asiantuntijat jakavat kokemuksiaan ja sparraavat toisiaan. Vertaistapaamisia ohjaa ja pilotin toteuttaa Kasvuryhmä.

Kuva: Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan toimintaa esittelivät Vientivuosi vauhtiin -tapahtumassa Ruokatieto Yhdistyksen Jyrki Karlsson ja Suvi ry:n Horst Neumann. Kuva: Suvi Palletvuori.

Lisätietoja:

Jyrki Karlsson, ruokaviennin kasvujohtaja, Ruokatieto Yhdistys ry
jyrki.karlsson@ruokatieto.fi, 050 357 4155

Mikaela Sohlberg, ruokaviennin valmennuskoordinaattori, Ruokatieto Yhdistys ry
mikaela.sohlberg@ruokatieto.fi, 040 7792208

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys ry
anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi, 050 5118909

RuokavientiYleinen

Ruokavisa käynnistyy

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä arvostusta ruoantekijöitä ja ruokaa kohtaan sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina.

Ruokavisan opetuskokonaisuus koostuu oppimateriaalista ja osaamiskilpailusta, jonka oppilaat tekevät verkossa osoitteessa https://ruokavisa.fi/. Samassa osoitteessa opettajat voivat rekisteröityä ja ilmoittaa ryhmänsä mukaan visaan.

Kolme parhaiten visassa menestynyttä oppilasryhmää pääsee kilpailemaan pääpalkinnosta 24.4. Helsingissä Ruokamessujen kisalavalle.

Oppimateriaali koostuu kahdesta oppitunnista ja opettajan oppaasta

Oppimateriaali koostuu kahdesta ppt-diasarjasta, joihin on sisällytetty tehtäviä ja videomateriaalia. Videomateriaalissa tutustutaan tarkemmin pakastevihannesten tuotantoon ja kasvihuoneviljelyyn. Opettajan työn tueksi on koostettu taustamateriaali, joka koostuu yksityiskohtaisemmasta taustatiedosta. Lisäksi siitä löytyy vinkkejä aiheiden käsittelyyn oppitunneilla. Diasarjoja saa muokata omaan käyttöön sopivaksi.

Ensimmäisellä oppitunnilla käydään läpi, mitä kasvikset ovat ja tutustutaan siihen, mitä kasviksia Suomessa kasvaa. Lisäksi opitaan tunnistamaan erilaisia marjoja ja hedelmiä, ja mitä ovat jokaisenoikeudet. Ensimmäisellä oppitunnilla käydään myös läpi sesonkeja ja niiden merkitystä kasviksia valitessa. Toisella oppitunnilla tarkastellaan avomaa- ja kasvihuoneviljelyn eroja, pohditaan ympäristönäkökulmia ja tutustutaan kasvisten reittiin pellolta pöytään. Lisäksi tunnilla opitaan alkuperämerkeistä.

Aiheiden opetukseen kannattaa varata 2 x 45 minuuttia, jonka lisäksi aikaa tulee varata visan täyttämiseen. Kilpailuun voi osallistua suorittamalla Ruokavisan nettipelin 26.1.-13.3.2026 välisenä aikana. Opettajat voivat ilmoittaa oppilasryhmänsä Ruokavisaan 12.1.2026 lähtien osoitteessa ruokavisa.fi. Ruokavisan oppimateriaali ja osaamiskilpailu ovat avoimesti kaikkien Suomen yläkoulujen käytettävissä oppiaineeseen katsomatta.

Vuoden 2026 Ruokavisan yhteistyökumppaneina toimivat Apetit Ruoka Oy ja Famifarm Oy/Järvikylä. Oppimateriaalin tuottamiseen ovat osallistuneet Helsingin yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat Joona Mäkelä, Marika Mäkinen ja Emmi Lantee osana Ruokakasvatus-opintojaksoa.

Lisätietoja:
Hanna Larjavaara
hanna.larjavaara@ruokatieto.fi

Yleinen

Ruokaviennin yrityslähtöistä kasvualustaa vahvistetaan: Ruokatieto Yhdistyksen uudeksi kasvujohtajaksi Jyrki Karlsson 

Ruokatieto Yhdistys ry kiittää lämpimästi tehtävän jättävää Jukka Vainionpäätä vahvasta panoksesta Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan toimintaan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Hänen työnsä on ollut merkittävä suomalaisen ruokaviennin edistämisessä ja verkoston rakentamisessa. Jukka Vainionpää siirtyy kohti uusia haasteita, ja toivotamme hänelle kaikkea hyvää jatkoon.

Ruokatieto Yhdistys ry:n ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n muodostama Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta edistää suomalaisen ruoan vientiä ja menestystä maailmalla rakentamalla elintarvikealan kasvua yrityslähtöisesti yhdessä valtion ja alan verkostojen kanssa. Kasvualusta on osa maa- ja metsätalousministeriön Ruoka-alan kasvuohjelmaa. Kasvualustan työ käynnistyi vuoden 2025 alussa vahvasti yritysten tarpeiden ja kasvun pullonkaulojen selvittämisellä. Yhteistyössä yritysten ja valtionhallinnon, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ulkoministeriön, kanssa on saatu aikaiseksi ruokaviennin kasvua mahdollistavia lisäresursointeja ja investointeja. Kasvualusta kiittää koko verkostoa yhteistyöstä ensimmäisen toimintavuoden aikana – jatketaan yhdessä suomalaisen ruoan viennin vahvistamista!

RuokavientiTiedote

Maistuvat ammatit Educassa pe 23.1.2026– Tervetuloa tutustumaan ruoka-alan koulutus- ja työpolkuihin!

Maistuva ammatti- verkosto koostuu järjestöistä maistuvien ammattien ja ammattilaisten taustalla. Kutsumme sinut tapaamaan meitä, verkostoitumaan ja kuulemaan lisää mielenkiintoisista ruoka-alan koulutuspoluista, työllistymisnäkymistä ja työtehtävistä Educa-päivän päätteeksi perjantaina 23.1.2026 alkaen klo 16:30.

Tilaisuudessa on tarjolla verkostoitumisen ja kepeän tutustumisen lisäksi kuohuvaa ja pientä naposteltavaa. Ilmoittauduthan etukäteen, jotta osaamme varata sopivan määrän tarjottavaa ja vältämme ruokahävikkiä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta rajattu määrä paikkoja.

Mitä & Missä
perjantaina 23.1.2026 klo 16:30 -18:30, ohjelma alkaa klo 17
Ammattiliitto Pron koulutustila, Asemamiehenkatu 2, HKI, aivan Messukeskuksen vieressä, kts. saapumisohje.

Illan pääpuhuja Kaisa Somerpalo on elintarviketieteiden opiskelija, tuotekehitykseen erikoistunut yrittäjä ja monelle tuttu myös Suomalainen menestysresepti -ohjelmasta.

Kaisa aloitti elintarviketieteiden opinnot vuonna 2016 pääaineenaan elintarvikekemia ja palaa nyt viimeistelemään gradunsa työelämässä karttuneen kokemuksen pohjalta. Työurallaan Kaisa on toiminut erityisesti laadun ja tuotekehityksen parissa, joista tuotekehitys vei lopulta voiton.

Nykyisin Kaisa toimii Puolet Parempi Oy:n yrittäjänä ja kehittää reseptiikkaa asiakkaille sekä omalle Sopu-brändilleen.

Kaisan puheenvuorossa kuullaan hänen opinto- ja urapolustaan innostavalla ruoka-alalla!

👉 Tutustu Kaisaan Instagramissa: @elintarvikemuija. Paikalla myös Maistuva ammatti- verkoston asiantuntijat kaikista ruokaketjun lenkeistä.

Tarjolla on kuohuvaa ja pientä naposteltavaa.

Miten mukaan?

Ilmoittaudu ke 21.1.2026 mennessä: https://www.lyyti.fi/reg/Maistuvat_ammatit_Educassa_4928
Lisätietoja: Maistuva ammatti- verkoston jäsenet, käyntiohjeet tilaan: Ville Varila, p. 050 351 8383, ville.varila@proliitto.fi

Kenelle
Opot ja uraohjauksesta kiinnostuneet opettajat

Mitä maksaa?
Tilaisuus on maksuton, ilmoittauduthan etukäteen!

Lisätietoja maistuvista ammateista
www.maistuvaammatti.fi

Maistuva ammatti- verkosto:

  • Elintarviketeollisuusliitto ry, johtava asiantuntija Maiju Korhonen, maiju.korhonen@etl.fi
  • Ammattiliitto Pro, sopimusalavastaava Ville Varila, ville.varila@proliitto.fi
  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen, heidi.siivonen@mtk.fi
  • Meijerialan Ammattilaiset MVL ry, järjestöpäällikkö Ilona Snellman, ilona.snellman@mvl.fi
  • Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, koulutussihteeri Jaana Saaranen, jaana.saaranen@selry.fi
  • Ruokatieto Yhdistys, ruokakasvatuksen ja -viestinnän asiantuntija Hanna Larjavaara, hanna.larjavaara@ruokatieto.fi

Yleinen

Ruokavisa 2026 -oppimateriaali on julkaistu: pääosassa kasvikset

Väriä, voimaa ja viisaita valintoja

Ruokavisassa tutustutaan tällä kertaa jokaisen aterian väripilkkuihin ja terveyden tukipilareihin, kasviksiin. Visan aikana opitaan, mitä kasviksia suomessa kasvaa, mitä eroa on avomaa- ja kasvihuoneviljelyllä ja millainen on kasvisten reitti pellolta ruokapöytään. Lisäksi opitaan ymmärtämään kasvisten merkitys osana terveyttä edistävää ja ympäristöystävällistä ruokavaliota, tunnistamaan erilaisia hedelmiä ja marjoja sekä pohditaan sesonkien merkitystä.

Ruokavisan tavoitteena on tutustuttaa oppilaat kasviksiin monipuolisesti eri näkökulmista. Kasviksiin tutustutaan oppitunneilla muun muassa niiden reitin, ravitsemuksellisten ominaisuuksien sekä sesonkien kautta.

Oppimateriaali koostuu kahdesta oppitunnista ja opettajan oppaasta

Oppimateriaali koostuu kahdesta diasarjasta, joihin on sisällytetty tehtäviä ja videomateriaalia. Opettajan työn tueksi on koostettu taustamateriaali, joka koostuu yksityiskohtaisemmasta taustatiedosta. Lisäksi siitä löytyy vinkkejä aiheiden käsittelyyn oppitunneilla.

Ensimmäisellä oppitunnilla käydään läpi, mitä kasvikset ovat ja tutustutaan siihen, mitä kasviksia suomessa kasvaa. Lisäksi opitaan, mitä ovat jokaisenoikeudet sekä tunnistamaan erilaisia marjoja ja hedelmiä. Ensimmäisellä oppitunnilla käydään myös läpi sesonkeja ja niiden merkitystä kasviksia valitessa. Toisella oppitunnilla tarkastellaan avomaa- ja kasvihuoneviljelyn eroja, pohditaan ympäristönäkökulmia ja tutustutaan kasvisten reittiin pellolta pöytään. Lisäksi tunnilla opitaan alkuperämerkeistä.

Aiheiden opetukseen kannattaa varata 2 x 45 minuuttia, jonka lisäksi aikaa tulee varata visan täyttämiseen. Kilpailuun voi osallistua suorittamalla Ruokavisan nettipelin 26.1.-13.3.2026 välisenä aikana. Kolme visassa parhaiten menestynyttä joukkuetta pääsee loppukilpailuun Ruoka 2026 -messuille Helsinkiin. Opettajat voivat ilmoittaa oppilasryhmänsä Ruokavisaan 12.1.2026 lähtien osoitteessa ruokavisa.fi.

Oppimateriaali löytyy täältä

Tarkemmat ohjeet osallistumiseen löytyvät täältä

Vuoden 2026 Ruokavisan yhteistyökumppaneina toimivat Apetit ja Järvikylä. Oppimateriaalin tuottamiseen ovat osallistuneet Helsingin yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat Joona Mäkelä, Marika Mäkinen ja Emmi Lantee osana Ruokakasvatus-opintojaksoa.

Lisätietoja:

Hanna Larjavaara, hanna.larjavaara@ruokatieto.fi, 050 502 0531

Uutinen