Vertaisoppiminen siivittää ruokavientiä kasvuun

Vertaisyhteisöpilotin avajaiset ja aloitusleiri kokosivat Mäntsälään ruokaviennin edelläkävijöitä vientivetoisista elintarvikeyrityksistä, joiden liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa: Apetit, Atria, Fazer, Finnamyl, Foodin, Helsingin Mylly, Juustoportti, Kalaneuvos, Leipomo Rosten, Nordic Caraway, Olvi, Raisio, Snellman ja Valio. Yrityksille kansainvälinen kasvu on strateginen prioriteetti, ja niillä on tahtoa panostaa vientiin määrätietoisesti. Haku ohjelmaan oli auki marras–joulukuussa 2025.

Puheenvuorot inspiroivat

Avajaisissa painotettiin yhteistyön ja toisilta oppimisen merkitystä kasvun saavuttamisessa. Valtiosihteeri Päivi Nerg korosti pioneerien asemaa muutoksessa ja kannusti yrityksiä rohkeaan ajatteluun ja yhteistyöhön. Reima Groupin hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund kertoi Reiman kansainvälistymisestä. Hän rohkaisi osallistujia ottamaan hyödyn irti yhteistyömahdollisuudesta ja asettamaan tavoitteet korkealle. Epäonnistumista ei pidä pelätä.

Toimitusjohtaja Heli Paatelan mukaan Kasvuryhmän vertaissparrauksen ydinajatus on, että kokemuksia jakamalla ja keskustelemalla laitetaan hyvä kiertämään, opitaan toisilta ja synnytetään oivalluksia. Kasvu tehdään itse mutta ei yksin.

Tilaisuuden päätteeksi johtajat Kirsi Räikkönen (Lignell & Piispanen), Arja Kastarinen (Pakkasmarja) ja Marko Hammar (Moilas) keskustelivat Aslak de Silvan johdolla siitä, miten viennin menestys syntyy yrityksen eri roolien yhteispelistä. Kansainvälistymisprosessia verrattiin pitkän matkan suunnistukseen. Keskustelijat painottivat kansainvälistymisessä kulttuurin ja paikallisen lainsäädännön tuntemusta ja ihmisten välisiä suhteita. Lisäksi koko organisaatio kaikkine toimintoineen on saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Toimialalla on opittava tekemään yhteistyötä, ettei samoja virheitä tule toistettua.

Kasvu syntyy yhteistyöstä

Vertaisyhteisöpilotti antaa vahvan signaalin koko toimialalle: ruokaviennin kasvu ei synny yksin vaan yhteistyöllä, investoinneilla ja strategisella sitoutumisella. Alan yrityksille tämä tarkoittaa kasvun nostamista aidosti agendalle, rohkeaa resursointia, vertaisverkostojen hyödyntämistä ja pitkäjänteistä sitoutumista vientilupaukseen.

Apetitista pilottiin osallistuu kaksi henkilöä. Yhtiössä eletään kasvun kautta, ja vienti on siinä keskeisessä roolissa. Vertaisyhteisön toimintaan osallistuminen tukee osaltaan tätä strategiaa.

Avajaisissa oli paikalla myös toimitusjohtaja Esa Mäki. Hänen mukaansa pienen kansakunnan osana suomalaisten yritysten on tehtävä yhdessä työtä maakuvan ja kansainvälistymisen edistämiseksi. ”Vaikka kotimaassa kilpaillaan, meillä on yhdessä Suomena voitettavaa”, hän uskoo.

Vertaisyhteisötyöskentelystä voidaan Mäen mukaan saada uusia työkaluja, ideoita ja oppeja, kun sparraillaan, jaetaan ajatuksia ja haetaan yhteistä ponnahduslautaa. ”Avajaistilaisuudessa oli positiivinen vire, jonka päälle on hyvä rakentaa.”

Leipomo Rostenin markkinointi- ja vientijohtaja Veera Meltovaara näkee, että vertaisyhteisö tarjoaa kollegiaalista tukea ja sparrausapua monesti yksinäisen työn vastapainoksi. ”Haasteet ovat kaikilla samoja. Vientitehtävissä työskentelevät ovat myös usein samantyyppisiä, pioneerihenkisiä ja periksiantamattomia ihmisiä. Tämä on hullunrohkeaa yrittämistä”, hän kuvaa.

Mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön ja sen myötä kustannussäästöihin löytyisi esimerkiksi markkinoinnista ja logistiikasta. ”Yhteistyömahdollisuuksia on olemassa, tarvitaan vain luovaa ajattelua ja vanhojen toimintamallien rikkomista. On osattava ajatella yhteisöllisemmin!”, Meltovaara uskoo. Hän peräänkuuluttaa myös valtiolta tukea.

Aloitusleirin jälkeen Meltovaaran olo on inspiroitunut ja odottava. ”Yhteinen tahtotila on nyt olemassa.”

Vientilupaus haastaa

Vertaisyhteisö kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Tapaamisissa pureudutaan viennin kasvun esteisiin vertais­sparrauksen kautta. Tavoitteena on vahvistaa alan verkostoitumista ja rakentaa käytännön ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat ottaa kasvuloikan kansainvälisillä markkinoilla.

Ohjelman keskeinen työkalu on vientilupaus eli johdon tekemä kunnianhimoinen sitoumus kansainvälisen kasvun vauhdittamiseksi. Lupaus haastaa rohkeampaan ajatteluun ja edellyttää valmiutta muutokseen.

Osa ruoka-alan kasvuohjelmaa

Vertaisyhteisöpilotti perustuu maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan selvitykseen ja kansainvälistymisvalmennuksen konseptiin. Pilotin aikana selvitetään mahdollisuuksia jatkoon. Tavoitteena on löytää oikea nimittäjä ja toimijat sekä luoda vertaisyhteisölle toimintamalli, joka jatkuu myös tulevaisuudessa.

Pilottia koordinoi Ruokatieto Yhdistyksen Mikaela Sohlberg. ”Luomme uudenlaista, yrityslähtöistä tapaa kehittää ruokavientiä. Hyödynnämme kokeneiden vientiyritysten osaamista ja vertaisten kokemuksia entistä rohkeamman ja selkeämmän päätöksenteon tueksi”, Sohlberg kertoo.

Pilotin toteutuksesta vastaa Kasvuryhmä, joka on erikoistunut keskisuurten yritysten vertaissparraukseen ja kasvun vauhdittamiseen.

Vertaisyhteisöpilotti sekä Ruokatieto Yhdistyksen johtama Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta ovat osa hallitusohjelman mukaista, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ruoka-alan kasvuohjelmaa. Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta luo mahdollisuuksia viennin kasvulle yhdistämällä kansalliset palvelut ja kaupallisen tekemisen.

Lisätiedot: Mikaela Sohlberg, ruokaviennin vertaisyhteisöpilotin koordinaattori, Ruokatieto Yhdistys
p. +358407792208, sähköposti: mikaela.sohlberg(at)ruokatieto.fi