Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat verotuloja. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun valitsee nimenomaan suomalaisia elintarvikkeita.

Ruoka-ala on kansantaloudellisesti merkittävä Suomessa. Ruoka-alalla toimii 12 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä, 10 % veroista ja 4 % investoinneista – mikä ei ole ihan vähän!

Työpaikkoja 320 000

Maatalous- ja elintarvikeala työllistää Suomessa lähes 320 000 henkeä, mikä on 12 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-alalla työskentelee 238 000 henkeä, minkä lisäksi 82 000 henkeä työllistyy välillisesti mm. työn välityksessä ja kuljetuksissa.

Työllisyyden kasvua ruoka-alan palveluissa

Maanviljelijöiden osuus ruoka-alan työllisistä on viime vuosina ollut laskussa johtuen tilojen vähentymisestä ja tilakokojen kasvusta. Maataloudessa tapahtunutta työllisten vähentymistä on kompensoinut työllisten kasvu palvelualoilla. Vaikka Covid-19-pandemia kuritti ravitsemistoimintaa, se on edelleen suurin työllistäjä ruoka-alalla. Ruoka-ala työllistää myös välillisesti esimerkiksi palvelualojen erilaisissa tuotannon ja liikkeenjohdon tukitoimissa, liikenteessä, kaupassa ja rakentamisessa. 

Eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla ruoka-alan työpaikkoja on teollisuuden lisäksi erityisesti kaupan alalla ja ravintoloissa.  Varsinais-Suomessa taas on paljon maataloutta ja alan teollisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ruoka-alan osuus maakunnan työllisistä on suurin, yli 18 %. Siellä ruoka-ala työllistää erityisesti maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa.

Ruoka-alalta arvonlisää kansantaloudelle

Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä runsaat 19 miljardia euroa vuodessa. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Elintarvikekaupassa muodostuu eniten arvonlisää, 3,8 miljardia euroa. Maataloudessa arvolisää muodostuu 3,4 miljardia euroa, tuet mukaan lukien. Elintarviketeollisuudessa arvonlisäystä syntyy 2,9 miljardia euroa ja ravitsemistoiminnassa 2,4 miljardia euroa. Yli kolmannes ruoka-alan arvonlisäyksestä muodostuu välillisistä vaikutuksista tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka ovat suuria erityisesti teollisuudessa ja maataloudessa.

Suurin aluetaloudellinen merkitys alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, joka kutsuu itseään Ruokaprovinssiksi. Myös Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen luomiseen on suuri.

Valtion kassakin saa osansa

Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain 11 miljardia euroa, noin 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Tuoteverojen, eli valmisteverojen ja arvonlisäverojen, määrä on yhteensä noin kuusi miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen osuus on kolme miljardia euroa, minkä lisäksi mukaan on luettu sosiaaliturvamaksut.

Veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Suurin osa palkansaajien tuloveroista jää maakuntiin kunnallisverona, myös osa yritysveroista ohjautuu aluetalouteen.

Investointien määrällä mitattuna ruoka-alan viime vuodet ovat olleet maltillisen kehityksen aikaa. Alan välittömät investoinnit ovat olleet 2,4 miljardia vuodessa, nelisen prosenttia kaikista investoinneista Suomessa. Lähes puolet tästä on maatalouden investointeja.

Vienti avaa kasvunäkymät

Ruokaan ja juomaan käytetään Suomessa noin 30 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta kotiin ostettavien ruokien ja alkoholittomien juomien osuus on noin 15,8 miljardia euroa, eli noin 12 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Tämä on suunnilleen saman verran kuin muissa vanhoissa EU-maissa.

Ruoantuotannon osuus BKT:stä supistuu länsimaissa, kun maatalouden kasvuvauhti jää jälkeen kansantalouksien kasvusta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 1,9 prosenttia vuonna 2022, kun vielä 2005 vastaava luku oli 2,6 prosenttia.

Suomesta ruokaa maailmalle

Vuonna 2022 Suomesta vietiin elintarvikkeita maailmalle yhteensä 2,2 miljardin arvosta tuonnin ollessa noin 5,6 miljardia euroa. Suomen elintarvikekaupan taseen alijäämä on perinteisesti johtunut siitä, että Suomeen tuodaan paljon hedelmiä, vihanneksia, raakakahvia, alkoholijuomia ja tupakkaa. Viime vuosina Suomen elintarviketuotanto on joutunut kilpailemaan tuontituotteiden kanssa myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa, kuten meijeri-, liha- ja kalatuotteissa.

Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat tällä hetkellä meijerituotteet, vilja, liha, alkoholijuomat sekä sokeri- ja makeisteollisuuden tuotteet. Tavoitteena on vähentää raaka-aineviennin osuutta ja viedä ennen kaikkea korkealaatuisia kuluttajabrändättyjä tuotteita myös EU-maiden ulkopuolelle.

Viennillä kasvumahdollisuuksia

Suomesta on viety elintarvikkeita perinteisesti erityisesti naapurimaihin. Vuonna 2022 Suomen elintarvikeviennin kärkimaa olikin Ruotsi 17,8 prosentilla ja toisena Viro 8,6 prosentin osuudella. Venäjän asettamat pakotteet koettelivat Suomen elintarvikevientiä jo 2010-luvulla ja vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäysota Ukrainaan vähensi vientiä edelleen. Venäjän osuus Suomen elintarvikeviennistä on pudonnut huippuvuosien 26-28 prosenteista vuoden 2022 4,1 prosenttiin.

Venäjän osuuden hiipuminen on pakottanut Suomen etsimään uusia kauppakumppaneita ja etsimään kasvumahdollisuuksia uusilta alueilta. Vuonna 2017 vienti kasvoi erityisesti Saksaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Tanskaan. Kasvua on haettu myös EU:n ulkopuolelta, vuonna 2018 saavutettiin 15 prosentin kasvu Kiinan markkinoilla, jonne vietiin elintarvikkeita jo yli 50 miljoonan euron arvosta.

Ruoantuotannon ja -valmistuksen BKT-osuutta nostaisi elintarvikeviennin reipas lisääntyminen ja jalostusasteen kohoaminen. Kasvumahdollisuuksia on, sillä ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja ihmisten ruokavaliot erilaistuvat.

Lähteet ja lisätietoja:

Tietohaarukka 2023
Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2023
Suomen maa- ja elintarviketalous 2019