Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Miksi valita suomalaista

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat verotuloja. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun valitsee nimenomaan suomalaisia elintarvikkeita.

Ruoka-ala on kansantaloudellisesti merkittävä Suomessa. Ruoka-alalla toimii 13 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä, 10 % veroista ja 5 % investoinneista – mikä ei ole ihan vähän!

Työpaikkoja 340 000

Maatalous- ja elintarvikeala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä. Alan tuotannossa työskentelee 250 000 henkeä, minkä lisäksi 86 000 henkeä työllistyy välillisesti mm. kaupassa ja kuljetuksissa.

Työllisyyden kasvua ruoka-alan palveluissa

Maanviljelijöiden osuus ruoka-alan työllisistä on viime vuosina ollut laskussa johtuen tilojen vähentymisestä ja tilakokojen kasvusta. Maataloudessa tapahtunutta työllisten vähentymistä on kompensoinut työllisten kasvu palvelualoilla. Ruoka-ala työllistää myös välillisesti esimerkiksi palvelualojen erilaisissa tuotannon ja liikkeenjohdon tukitoimissa, liikenteessä, kaupassa ja rakentamisessa. 

Eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla ruoka-alan työpaikkoja on teollisuuden lisäksi erityisesti kaupan alalla ja ravintoloissa.  Varsinais-Suomessa taas on paljon maataloutta ja alan teollisuutta.

Ruoka-alalta arvonlisää kansantaloudelle

Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä runsaat 15 miljardia euroa vuodessa. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Maataloudessa arvolisää muodostuu 1,2 miljardia euroa. Eniten arvonlisäystä, 3 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa. Siitä tukkukaupan osuus on kolmannes ja vähittäiskaupan osuus kaksi kolmannesta. Elintarviketeollisuudessa arvonlisäystä syntyy 2,6 miljardia euroa. Ravitsemispalvelut on kasvattanut arvonlisäystään viime vuosina 2,7 miljardiin euroon.

Suhteellisesti eniten ruoka-ala luo arvonlisäystä Pohjanmaan, Hämeen ja Savon maakunnissa. Suurin aluetaloudellinen merkitys alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, joka kutsuu itseään Ruokaprovinssiksi.

Valtion kassakin saa osansa

Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain yhdeksän miljardia euroa, noin 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Palkka- ja yritysveroja on summasta karkeasti puolet, lisäksi mukaan on luettu valmisteverot ja kulutuksen arvonlisäverot.

Veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Suurin osa palkansaajien tuloveroista jää maakuntiin kunnallisverona, myös osa yritysveroista ohjautuu aluetalouteen.

Investointien määrällä mitattuna ruoka-alan viime vuodet ovat olleet maltillisen kehityksen aikaa. Alan välittömät investoinnit ovat olleet 2,3 miljardia vuodessa, viitisen prosenttia kaikista investoinneista Suomessa. Lähes puolet tästä on maatalouden investointeja.

Vienti avaa kasvunäkymät

Ruokaan ja juomaan käytetään Suomessa noin 24 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta kotiin ostettavien ruokien ja alkoholittomien juomien osuus on noin 13,5 miljardia euroa, eli noin 12 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Tämä on suunnilleen saman verran kuin muissa vanhoissa EU-maissa.

Ruoantuotannon osuus BKT:stä supistuu länsimaissa, kun maatalouden kasvuvauhti jää jälkeen kansantalouksien kasvusta. Maa- ja elintarviketeollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli kaksi prosenttia vuonna 2017, kun vielä 2005 vastaava luku oli 2,6 prosenttia.

Suomesta ruokaa maailmalle

Vuonna 2018 Suomesta vietiin elintarvikkeita maailmalle yhteensä 1,2 miljardin arvosta tuonnin ollessa noin 5,2 miljardia euroa. Suomen elintarvikekaupan taseen alijäämä on perinteisesti johtunut siitä, että Suomeen tuodaan paljon hedelmiä, vihanneksia, raakakahvia, alkoholijuomia ja tupakkaa. Viime vuosina Suomen elintarviketuotanto on joutunut kilpailemaan tuontituotteiden kanssa myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa, kuten meijeri-, liha- ja kalatuotteissa.

Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat tällä hetkellä meijerituotteet, vilja, liha, alkoholijuomat sekä sokeri- ja makeisteollisuuden tuotteet. Tavoitteena on vähentää raaka-aineviennin osuutta ja viedä ennen kaikkea korkealaatuisia kuluttajabrändättyjä tuotteita myös EU-maiden ulkopuolelle.

Viennillä kasvumahdollisuuksia

Suomesta on viety elintarvikkeita perinteisesti erityisesti naapurimaihin. Vuonna 2018 Suomen elintarvikeviennin kärkimaa olikin Ruotsi 18,6 prosentilla ja toisena Viro 8,1 prosentin osuudella. Venäjän asettamat pakotteet koettelivat Suomen elintarvikevientiä 2010-luvulla ja Venäjän osuus Suomen elintarvikeviennistä on pudonnut huippuvuosien 26-28 prosenteista vuoden 2018 5,6 prosenttiin.

Venäjän osuuden hiipuminen on pakottanut Suomen etsimään uusia kauppakumppaneita ja etsimään kasvumahdollisuuksia uusilta alueilta. Vuonna 2017 vienti kasvoi erityisesti Saksaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Tanskaan. Kasvua on haettu myös EU:n ulkopuolelta, vuonna 2018 saavutettiin 15 prosentin kasvu Kiinan markkinoilla, jonne vietiin elintarvikkeita jo yli 50 miljoonan euron arvosta.

Ruoantuotannon ja -valmistuksen BKT-osuutta nostaisi elintarvikeviennin reipas lisääntyminen ja jalostusasteen kohoaminen. Kasvumahdollisuuksia on, sillä ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja ihmisten ruokavaliot erilaistuvat.

Lähteet ja lisätietoja:

Suomen maa- ja elintarviketalous 2019
Tietohaarukka 2019

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

Siirry takaisin sivun alkuun