Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Miksi valita suomalaista

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat verotuloja. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun valitsee nimenomaan suomalaisia elintarvikkeita.

Ruoka-ala on kansantaloudellisesti merkittävä Suomessa. Ruoka-alalla toimii 12 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä, 10 % veroista ja 4 % investoinneista – mikä ei ole ihan vähän!

Työpaikkoja 320 000

Maatalous- ja elintarvikeala työllistää Suomessa lähes 320 000 henkeä, mikä on 12 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-alalla työskentelee 238 000 henkeä, minkä lisäksi 82 000 henkeä työllistyy välillisesti mm. työn välityksessä ja kuljetuksissa.

Työllisyyden kasvua ruoka-alan palveluissa

Maanviljelijöiden osuus ruoka-alan työllisistä on viime vuosina ollut laskussa johtuen tilojen vähentymisestä ja tilakokojen kasvusta. Maataloudessa tapahtunutta työllisten vähentymistä on kompensoinut työllisten kasvu palvelualoilla. Vaikka Covid-19-pandemia kuritti ravitsemistoimintaa, se on edelleen suurin työllistäjä ruoka-alalla. Ruoka-ala työllistää myös välillisesti esimerkiksi palvelualojen erilaisissa tuotannon ja liikkeenjohdon tukitoimissa, liikenteessä, kaupassa ja rakentamisessa. 

Eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla ruoka-alan työpaikkoja on teollisuuden lisäksi erityisesti kaupan alalla ja ravintoloissa.  Varsinais-Suomessa taas on paljon maataloutta ja alan teollisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ruoka-alan osuus maakunnan työllisistä on suurin, yli 18 %. Siellä ruoka-ala työllistää erityisesti maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa.

Ruoka-alalta arvonlisää kansantaloudelle

Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä runsaat 19 miljardia euroa vuodessa. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Elintarvikekaupassa muodostuu eniten arvonlisää, 3,8 miljardia euroa. Maataloudessa arvolisää muodostuu 3,4 miljardia euroa, tuet mukaan lukien. Elintarviketeollisuudessa arvonlisäystä syntyy 2,9 miljardia euroa ja ravitsemistoiminnassa 2,4 miljardia euroa. Yli kolmannes ruoka-alan arvonlisäyksestä muodostuu välillisistä vaikutuksista tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka ovat suuria erityisesti teollisuudessa ja maataloudessa.

Suurin aluetaloudellinen merkitys alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, joka kutsuu itseään Ruokaprovinssiksi. Myös Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen luomiseen on suuri.

Valtion kassakin saa osansa

Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain 11 miljardia euroa, noin 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Tuoteverojen, eli valmisteverojen ja arvonlisäverojen, määrä on yhteensä noin kuusi miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen osuus on kolme miljardia euroa, minkä lisäksi mukaan on luettu sosiaaliturvamaksut.

Veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Suurin osa palkansaajien tuloveroista jää maakuntiin kunnallisverona, myös osa yritysveroista ohjautuu aluetalouteen.

Investointien määrällä mitattuna ruoka-alan viime vuodet ovat olleet maltillisen kehityksen aikaa. Alan välittömät investoinnit ovat olleet 2,4 miljardia vuodessa, nelisen prosenttia kaikista investoinneista Suomessa. Lähes puolet tästä on maatalouden investointeja.

Vienti avaa kasvunäkymät

Ruokaan ja juomaan käytetään Suomessa noin 30 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta kotiin ostettavien ruokien ja alkoholittomien juomien osuus on noin 15,8 miljardia euroa, eli noin 12 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Tämä on suunnilleen saman verran kuin muissa vanhoissa EU-maissa.

Ruoantuotannon osuus BKT:stä supistuu länsimaissa, kun maatalouden kasvuvauhti jää jälkeen kansantalouksien kasvusta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 1,9 prosenttia vuonna 2022, kun vielä 2005 vastaava luku oli 2,6 prosenttia.

Suomesta ruokaa maailmalle

Vuonna 2022 Suomesta vietiin elintarvikkeita maailmalle yhteensä 2,2 miljardin arvosta tuonnin ollessa noin 5,6 miljardia euroa. Suomen elintarvikekaupan taseen alijäämä on perinteisesti johtunut siitä, että Suomeen tuodaan paljon hedelmiä, vihanneksia, raakakahvia, alkoholijuomia ja tupakkaa. Viime vuosina Suomen elintarviketuotanto on joutunut kilpailemaan tuontituotteiden kanssa myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa, kuten meijeri-, liha- ja kalatuotteissa.

Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat tällä hetkellä meijerituotteet, vilja, liha, alkoholijuomat sekä sokeri- ja makeisteollisuuden tuotteet. Tavoitteena on vähentää raaka-aineviennin osuutta ja viedä ennen kaikkea korkealaatuisia kuluttajabrändättyjä tuotteita myös EU-maiden ulkopuolelle.

Viennillä kasvumahdollisuuksia

Suomesta on viety elintarvikkeita perinteisesti erityisesti naapurimaihin. Vuonna 2022 Suomen elintarvikeviennin kärkimaa olikin Ruotsi 17,8 prosentilla ja toisena Viro 8,6 prosentin osuudella. Venäjän asettamat pakotteet koettelivat Suomen elintarvikevientiä jo 2010-luvulla ja vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäysota Ukrainaan vähensi vientiä edelleen. Venäjän osuus Suomen elintarvikeviennistä on pudonnut huippuvuosien 26-28 prosenteista vuoden 2022 4,1 prosenttiin.

Venäjän osuuden hiipuminen on pakottanut Suomen etsimään uusia kauppakumppaneita ja etsimään kasvumahdollisuuksia uusilta alueilta. Vuonna 2017 vienti kasvoi erityisesti Saksaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Tanskaan. Kasvua on haettu myös EU:n ulkopuolelta, vuonna 2018 saavutettiin 15 prosentin kasvu Kiinan markkinoilla, jonne vietiin elintarvikkeita jo yli 50 miljoonan euron arvosta.

Ruoantuotannon ja -valmistuksen BKT-osuutta nostaisi elintarvikeviennin reipas lisääntyminen ja jalostusasteen kohoaminen. Kasvumahdollisuuksia on, sillä ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja ihmisten ruokavaliot erilaistuvat.

Lähteet ja lisätietoja:

Tietohaarukka 2023
Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2023
Suomen maa- ja elintarviketalous 2019

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

7.10.2024 Miksi valita suomalaista

10 syytä valita suomalaista ruokaa

Talouden muutokset ja hintojen nousut aiheuttavat monille päänvaivaa ja pakottavat pohtimaan ostopäätöksiä entistä tarkemmin.…

27.8.2024 Ruokaketjun vastuullisuus

Rypsiöljyn puristuksen sivuvirrasta elintarvikkeeksi

Tarve syödä kasviperäisesti kasvaa. Samalla kasvaa myös tarve erilaisille kasvipohjaisille tuotteille. Kasviproteiinien käytön todellinen…

20.8.2024 Ruokakulttuuri

Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien pitkään ketjuun – tilaa on myös uusille toimijoille

On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä…

7.8.2024 Ruokakasvatus

Nuusku-koira johdattaa lapset päiväkodista pelloille

Ruokatieto Yhdistyksen julkaisema uusi varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettu Pellon elämää -oppimateriaali vahvistaa alle kouluikäisten lasten…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

Siirry takaisin sivun alkuun