Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruoantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja työlleen omistautuneet ammattilaiset varmistavat, että kuluttajan tehtävä on mahdollisimman helppo: valitsemalla suomalaista ruokaa tekee vastuullisen ruokavalinnan.

Ruokaketjun vastuullisuuteen kuuluu monta ulottuvuutta: ympäristö, eläinten hyvinvointi, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu, tuoteturvallisuus ja paikallisuus. Vastuullisuuden nimissä ei voi kehittää yhtä ulottuvuutta ottamatta huomioon myös muita: vastuullisuus edellyttää tasapainoilua eri ulottuvuuksien kesken.

Esimerkiksi maamme runsaat ja laadukkaat vesivarat ovat tärkeä perusta kestävälle ruoantuotannolle, sillä emme kuluta vesivaroja siellä, missä niistä on huutava pula. Suomessa on huipputasoista osaamista vesivarojen kestävään käyttöön.

Kohti yhä parempia toimintatapoja

Ruokaketjun ammattilaiset tutkivat ja kehittävät aktiivisesti tapoja toimia paremmin. Vastuullisuuteen kuuluu, että jos huomataan jokin epäkohta, se korjataan. Me suomalaiset voimme helpoiten korjata omaa toimintaamme.

Elintarviketeollisuudessa käytetyt ympäristöjärjestelmät sekä tuotanto- ja logistiikkaprosessien optimointi mahdollistavat esimerkiksi jätteiden määrän vähentämisen ja niiden kierrättämisen sekä hyötykäytön vaikkapa lämpöenergian tuottoon. Yhä enemmän ruoantuotannon sivuvirtoja voidaan hyödyntää ruokaketjun muissa osissa tai muilla teollisuudenaloilla.

Myös ruoka-alaa palvelevien muiden toimialojen kehitys tukee ruokaketjun vastuullisuutta. Esimerkiksi pakkausteknologian kehittämisen myötä muovin turhaa käyttöä pakkauksissa on saatu pienennettyä. Erilaiset ja tarkoituksenmukaiset pakkaukset ovat keskeisiä ruokahävikin vähentämisessä.

Turvallista ruokaa osaavilta tuottajilta

Suomalaiset maataloustuottajat ovat koulutettuja ammattilaisia, joille eläinten hyvinvointi on paitsi sydämen asia myös toimeentulon edellytys. Elinkeinon itsensä määrittelemät hyvät toimintatavat sekä lakisääteisen tason osin ylittävät tuotantoeläinten terveyttä edistävät järjestelmät tukevat tiloilla tehtävää päivittäistä työtä.

Suomessa eläimiä ei lääkitä antibiooteilla varmuuden vuoksi tai kasvun edistämiseksi, ja Suomi onkin vähiten antibioottia käyttävien maiden joukossa. Tuottajien ja elintarviketeollisuuden vastuullisten toimintatapojen vuoksi antibioottijäämiä ei päädy kotimaisia tuotteita valitsevien kuluttajien lautasille.

Myöskään torjunta-ainejäämiä ei tarvitse pelätä suomalaisissa kasviksissa ja viljatuotteissa. Arktisten olosuhteiden vuoksi kasvinsuojeluaineita käytetään verrattain vähän, ja niinpä Suomessa tuotetut vihannekset ovat maailman puhtaimpien joukossa.

Lähteitä ja lisätietoja:

Ruokatieto: https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/tietohaarukka/
Luonnonvarakeskus: Ruokafakta
Eläinten terveys ETT ry
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA: The 2017 European Union report on pesticide residues in food
Euroopan lääkeviraston raportti: Sales of veterinary antimicrobial agents in 30 European countries in 2016