Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkki perustettiin Suomen EU-jäsenyyden myötä helpottamaan kuluttajien kotimaisia valintoja kaupassa. EU-jäsenyyden myötä markkinat avautuivat, ja tuontielintarvikkeiden määrä kaupoissa kasvoi nopeasti. Siksi haluttiin luoda merkki, josta kuluttajat helposti ja nopeasti tunnistaisivat kotimaisista raaka-aineista Suomessa valmistetun tuotteen.

Mappipinoista tietojärjestelmiin

Hyvin pian Hyvää Suomesta -merkin perustamisen jälkeen todettiin, että merkin luotettavuuden takaamiseksi tarvitaan kriteereiden valvontaan systemaattinen toimintatapa. Valvonta- eli auditointijärjestelmää perustamaan ja kehittämään kutsuttiin aiemmin monipuolisissa elintarviketeollisuuden tehtävissä toiminut Jorma Kärppä.

Työskentely alkuaikoina 1990-luvulla oli kovin erilaista kuin nykyään. Ensimmäinen versio auditointityökalusta perustui excel -taulukkoon ja auditointikäynneillä yrityksissä nostettiin pöydälle pino mappeja. Vuosien mittaan kriteeristö on kehittynyt ja uusia vaatimuksia on tuullut. Digitalisaation myötä myös työskentelytavat ovat muuttuneet, mutta perusperiaate on koko ajan säilynyt samana. Raaka-aineiden kotimainen alkuperä ja tuotteiden kotimaisuusaste on pystyttävä aukottomasti todistamaan, Jorma Kärppä toteaa.

Kärpän mukaan auditoinneissa on alusta asti ollut voimakkaasti läsnä myös koulutuksellinen ulottuvuus ja yhteistyö yritysten kanssa. Alkuvaiheessa neuvottiin varsinkin pienempiä yrityksiä omavalvonnan kehittämisessä. Tahallisia väärinkäytöksiä tai varsinaisia huijausyrityksiä ei hänen uransa varrelle ole mahtunut.

”Tietoisia huijausyrityksiä ei ole tullut vastaan. Kun yritys liittyy Ruokatiedon jäseneksi ja sitoutuu Hyvää Suomesta -merkin käyttöön, se sitoutuu samalla kriteereihin ja auditointeihin. Inhimillisiä virheitä voi sattua esimerkiksi etikettien kanssa, mutta niihin puututaan ja ne on helppo hoitaa kuntoon. Usein inhimillisten erehdysten taustalla on systeemivirhe tai harhaluulo, että kotimaiselta yritykseltä ostettu raaka-aine on automaattisesti kotimaista. Onneksi myynti- ja ostoasiakirjojen avulla virheiden jäljille päästään helposti”, Kärppä toteaa.

Auditoinnit sinetöivät kuluttajien luottamuksen

Kuluttajat tutkitusti luottavat Hyvää Suomesta -merkkiin ja arvostavat sitä. Luottamus perustuu suomalaisen ruokaketjun dokumentoituun toimintaa ja merkin tiukkoihin raaka-ainekriteereihin. Ulkopuolisen tahon tekemät tarkastukset vahvistavat luottamusta. Auditoijat eivät ole Ruokatiedon työntekijöitä, eikä heillä saa olla suhdetta kohteeseen, jota auditoidaan.
Tarkastusten yhteydessä varmistetaan, että yritykset ovat todentaneet Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden kotimaisten ainesosien alkuperän. Maininta alkuperästä on löydyttävä ostoasiakirjoista, omavalvonta-aineistosta tai muusta aineistosta kirjallisena. Tarkistuskäynneillä varmistetaan myös, että reseptistä laskettava kotimaisuusaste on oikein laskettu ja se täyttää merkin kriteerit.

Suomalainen ruoka sydämen asia

Nyt ansaituille eläkepäiville siirtyvälle Jorma Kärpälle työn suola on ollut auditointien myötä saatu näköalapaikka suomalaiseen elintarvikealaan. Auditointien myötä tutuiksi ovat tulleet yritykset suurimmista kansainvälisistä yrityksistä pienimpiin oman tilan tuotteita jalostaviin artesaaniyrityksiin. Myös laaja Suomen maaseutu ja erilaisten ihmisten tapaaminen ovat tuoneet työhön vaihtelua ja sisältöä. Tärkeänä arvona on aina ollut myös kotimaisen ruoan aseman edistäminen

”Kaikkien Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävien yritysten yhteisenä tavoitteena on nostaa kotimaisen ruoan ja raaka-aineen arvoa. Se on myös itselleni se syy, miksi työ on jaksanut innostaa kaikki nämä vuodet. Toki alussa oli kiinnostus luoda uutta, mutta halu olla kotimaisen ruoan asialla on pitänyt minut mukana vuodesta toiseen.”