Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Puheenvuoro

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan suomalaisella laadulla ja ammattitaidolla. Tattari ja kaura ovat suomalaista superruokaa, joita syömällä voimme tukea niin terveyttä ja hyvinvointia kuin myös gluteenittomien viljojen omavaraisuutta.

Gluteenittomuus yhdistetään usein keliakiaan. Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka laukaisee vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini: gluteeni. Sairauden ainoa hoito on ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaa Suomessa kuitenkin 40 000 keliaakikon ohella 100 000 muuta ihmistä.

Kansallisruoakseen ruisleivän nimenneessä Suomessa maatalous ja ruokakulttuuri ovat olleet haaste gluteenittoman ruokavalion toteuttamiselle. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja Suomi tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä on mahdollista tuottaa varmuudella gluteenittomia ja laadukkaita elintarvikkeita.

Suomen kasvuolosuhteet ovat haastavat, eivätkä mahdollista kaikkien gluteenittomien viljojen viljelyä. Suomalaisuutta tulisi kuitenkin suosia, sillä vain näin voidaan taata kotimaisten tuotteiden tarjonta. Mitä siis valita?

Gluteenittomat tattari ja kaura ovat suomalaista superruokaa

Vaikka kaikki kasvit eivät maassamme menesty, menestyy meillä kuitenkin lukuisista terveysvaikutuksistaan tunnettu kaura. Kaura on useimmille tuttu, miellyttävän makuinen viljakasvi. Kauran lisäksi Suomessa menestyy monipuolinen, mutta osalle hieman tuntemattomampi tattari sekä proteiinipitoinen kvinoa. Suomalaiset gluteenittoman viljan tuottajat muistuttavat kotimaisen valinnan tuovan monia hyötyjä.

”Kysynnän kasvaessa voidaan tuotantoakin kasvattaa. Tämä on tärkeää gluteenittomasti syövän näkökulmasta, sillä se mahdollistaa omavaraisuuden”, Virtasalmen Viljatuotteen toimitusjohtaja Matti Toivanen sanoo. ”Suomalainen tattari ja kaura ovat ravintoarvojensa puolesta superruokaa”, hän lisää.

Suomessa viljellään gluteenitonta huolellisesti

Gluteenittoman viljan kasvattaminen ei ole yksinkertaista, sillä viljelyalue on tarkistettava säännöllisesti ja vieraslajit kerättävä pois. Tämä lisää viljelijän työmäärää. Samoin viljan niittäminen ja kuljetus tehdään omalla gluteenittomalle raaka-aineelle varatulla laitteistolla.
Suomessa gluteeniton viljely toteutetaankin erityisellä huolellisuudella, mikä ei päde kaikkialla maailmassa. Kotimaista valitessaan gluteenitonta ruokavaliota noudattava voi luottaa siihen, että tuotteessa on huomioitu gluteenittomuus pellosta pöytään. Luotettavuuden lisäksi on hyvä muistaa, että Suomessa on poikkeuksellisen puhdas vesi ja maaperä, mitkä usein otetaan itsestäänselvyytenä.

Laadukkaat ja gluteenittomat raaka-aineet mahdollistavat uudet innovaatiot ja gluteenittoman tuotevalikoiman laajentamisen vastaaman gluteenittoman ruokavalion haasteita, kuten kuidun saantia. Vaikka tattaria ei aina tule miellettyä hyväksi kuidun lähteeksi, on esimerkiksi tattarileseessä 10 prosenttia kuitua ja huimat 40 prosenttia proteiinia.

”Nyt ovat tekemässä nousuaan myös esimerkiksi kotimainen hamppu ja härkäpapu, jotka ovat hyviä kuidun ja kasviproteiinin lähteitä”, Matti Toivanen kertoo.

Omavaraisuuden tukeminen, luotettavuus ja ruoan laatu ovatkin esimerkkejä syistä suosia kotimaisia gluteenittomia elintarvikkeita. Markkinoilla on kestosuosikkeja, kuten kauraa, mutta myös vaihtuvia uutuuksia.

Keliakialiitto kannustaakin kokeilemaan esimerkiksi kotimaista tattaria tai jotakin itselle entuudestaan tuntematonta kotimaista gluteenitonta jauhoseosta. Tuotteita voi hyödyntää esimerkiksi 4.–10. syyskuuta olevan keliakiaviikon teeman: ”Syksyn satoa gluteenittomasti” mukaisesti.
Vinkkejä kotimaisten marjojen, juuresten ja sienien käyttöön löydät Keliakialiiton seitsemästä varta vasten Keliakiaviikolle suunnitellusta reseptistä: keliakialiitto.fi/keliakiaviikko

Miika Wynne-Ellis

Ravitsemusasiantuntija

Kirjoittaja on liikunta- terveys- ja ympäristötieteiden maisteri ja toimii Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija, toivoen, että jokainen pystyisi toteuttamaan henkilökohtaista terveyttään parhaiten tukevaa ravitsemusta, joutumatta eriarvoiseen asemaan sen takia.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

15.4.2025 Miksi valita suomalaista

Kotimainen ruoka luo työtä ja turvaa – mitä jos kasvattaisimme sen osuutta ostoskoreissamme?

Ruokavaikuttajat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas inspiroivat suosimaan kotimaista ruokaa ja kasvattamaan sen osuutta…

11.4.2025

Maatilavierailuja virtuaalisesti ja livenä – Vuoden ruokakasvattajat avaavat tilojensa ovet lapsille ja nuorille

Ruokatieto Yhdistys palkitsi kolme maatilaa ja ruoan tuottajaa Vuoden ruokakasvattaja -tittelillä. Yleisön jättämistä ehdotuksista…

7.3.2025 Hyvän tekijät

Kinnarin tila tuo kaurakansan lautasille uusia tuulia

Suomalaiset ovat perinteisesti tottuneet syömään kauransa puurona ja leipänä. Kinnarin tilalla kaurasta on nyt…

5.2.2025 Hyvän tekijät

Täysjyvä – avain parempaan hyvinvointiin ja kestävämpään ruokailuun

Täysjyvä on yksi ravitsemuksen kulmakivistä, mutta sen terveys- ja ympäristöhyödyt jäävät monelle vielä tuntemattomiksi.…

27.11.2024 Ruokakasvatus

Ravitsemussuositukset tuuppaavat kohti terveyttä edistäviä valintoja

Uudet ravitsemussuositukset julkaistiin 27.11.2024. Niiden tavoite on säilynyt samana: ohjata suomalaisia kohti terveellisiä valintoja.…

7.10.2024 Miksi valita suomalaista

10 syytä valita suomalaista ruokaa

Talouden muutokset ja hintojen nousut aiheuttavat monille päänvaivaa ja pakottavat pohtimaan ostopäätöksiä entistä tarkemmin.…

27.8.2024 Ruokaketjun vastuullisuus

Rypsiöljyn puristuksen sivuvirrasta elintarvikkeeksi

Tarve syödä kasviperäisesti kasvaa. Samalla kasvaa myös tarve erilaisille kasvipohjaisille tuotteille. Kasviproteiinien käytön todellinen…

20.8.2024 Ruokakulttuuri

Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien pitkään ketjuun – tilaa on myös uusille toimijoille

On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä…

7.8.2024 Ruokakasvatus

Nuusku-koira johdattaa lapset päiväkodista pelloille

Ruokatieto Yhdistyksen julkaisema uusi varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettu Pellon elämää -oppimateriaali vahvistaa alle kouluikäisten lasten…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

Siirry takaisin sivun alkuun