Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Gluteenittomuus yhdistetään usein keliakiaan. Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka laukaisee vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini: gluteeni. Sairauden ainoa hoito on ehdottoman tarkka gluteeniton ruokavalio. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaa Suomessa kuitenkin 40 000 keliaakikon ohella 100 000 muuta ihmistä.

Kansallisruoakseen ruisleivän nimenneessä Suomessa maatalous ja ruokakulttuuri ovat olleet haaste gluteenittoman ruokavalion toteuttamiselle. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja Suomi tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä on mahdollista tuottaa varmuudella gluteenittomia ja laadukkaita elintarvikkeita.

Suomen kasvuolosuhteet ovat haastavat, eivätkä mahdollista kaikkien gluteenittomien viljojen viljelyä. Suomalaisuutta tulisi kuitenkin suosia, sillä vain näin voidaan taata kotimaisten tuotteiden tarjonta. Mitä siis valita?

Gluteenittomat tattari ja kaura ovat suomalaista superruokaa

Vaikka kaikki kasvit eivät maassamme menesty, menestyy meillä kuitenkin lukuisista terveysvaikutuksistaan tunnettu kaura. Kaura on useimmille tuttu, miellyttävän makuinen viljakasvi. Kauran lisäksi Suomessa menestyy monipuolinen, mutta osalle hieman tuntemattomampi tattari sekä proteiinipitoinen kvinoa. Suomalaiset gluteenittoman viljan tuottajat muistuttavat kotimaisen valinnan tuovan monia hyötyjä.

”Kysynnän kasvaessa voidaan tuotantoakin kasvattaa. Tämä on tärkeää gluteenittomasti syövän näkökulmasta, sillä se mahdollistaa omavaraisuuden”, Virtasalmen Viljatuotteen toimitusjohtaja Matti Toivanen sanoo. ”Suomalainen tattari ja kaura ovat ravintoarvojensa puolesta superruokaa”, hän lisää.

Suomessa viljellään gluteenitonta huolellisesti

Gluteenittoman viljan kasvattaminen ei ole yksinkertaista, sillä viljelyalue on tarkistettava säännöllisesti ja vieraslajit kerättävä pois. Tämä lisää viljelijän työmäärää. Samoin viljan niittäminen ja kuljetus tehdään omalla gluteenittomalle raaka-aineelle varatulla laitteistolla.
Suomessa gluteeniton viljely toteutetaankin erityisellä huolellisuudella, mikä ei päde kaikkialla maailmassa. Kotimaista valitessaan gluteenitonta ruokavaliota noudattava voi luottaa siihen, että tuotteessa on huomioitu gluteenittomuus pellosta pöytään. Luotettavuuden lisäksi on hyvä muistaa, että Suomessa on poikkeuksellisen puhdas vesi ja maaperä, mitkä usein otetaan itsestäänselvyytenä.

Laadukkaat ja gluteenittomat raaka-aineet mahdollistavat uudet innovaatiot ja gluteenittoman tuotevalikoiman laajentamisen vastaaman gluteenittoman ruokavalion haasteita, kuten kuidun saantia. Vaikka tattaria ei aina tule miellettyä hyväksi kuidun lähteeksi, on esimerkiksi tattarileseessä 10 prosenttia kuitua ja huimat 40 prosenttia proteiinia.

”Nyt ovat tekemässä nousuaan myös esimerkiksi kotimainen hamppu ja härkäpapu, jotka ovat hyviä kuidun ja kasviproteiinin lähteitä”, Matti Toivanen kertoo.

Omavaraisuuden tukeminen, luotettavuus ja ruoan laatu ovatkin esimerkkejä syistä suosia kotimaisia gluteenittomia elintarvikkeita. Markkinoilla on kestosuosikkeja, kuten kauraa, mutta myös vaihtuvia uutuuksia.

Keliakialiitto kannustaakin kokeilemaan esimerkiksi kotimaista tattaria tai jotakin itselle entuudestaan tuntematonta kotimaista gluteenitonta jauhoseosta. Tuotteita voi hyödyntää esimerkiksi 4.–10. syyskuuta olevan keliakiaviikon teeman: ”Syksyn satoa gluteenittomasti” mukaisesti.
Vinkkejä kotimaisten marjojen, juuresten ja sienien käyttöön löydät Keliakialiiton seitsemästä varta vasten Keliakiaviikolle suunnitellusta reseptistä: keliakialiitto.fi/keliakiaviikko

Miika Wynne-Ellis

Ravitsemusasiantuntija

Kirjoittaja on liikunta- terveys- ja ympäristötieteiden maisteri ja toimii Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija, toivoen, että jokainen pystyisi toteuttamaan henkilökohtaista terveyttään parhaiten tukevaa ravitsemusta, joutumatta eriarvoiseen asemaan sen takia.