Suomalainen ruokakulttuuri kukoistaa

Miksi valita suomalaista


Suomalainen ruokakulttuuri elää ja uudistuu. Energiatankkauksen rinnalle ovat nousseet makuelämykset ja halu tietää ruuan alkuperästä. Ruualla on myös yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Ruokakulttuuri ympäröi meitä ja itse kullakin on suomalaiseen ruokakulttuuriin oma näkökulmans

Kun suomalaisilta kysyttiin tutkimuksessa oman ruokakulttuurimme yleisimpiä piirteitä, kärkeen nousivat muutos ja kansainvälisyys. Varsinkin trendit, uudet tuotteet ja ruoka mediassa muodostavat kokonaisuuden, joka liitetään tämän päivän suomalaiseen ruokakulttuuriin entistä vahvemmin.

Suosituimmat ruoat pysyvät samoina

Toisaalta suosituimpien ruokien lista ei juuri vuosien saatossa uudistu. Ehkäpä siinä kiteytyy ruokakulttuurimme toinen peruspilari: perinteet ja paikallisuus. Niille rakentuu turvallisen arjen jatkumo tuttuine mummon makuineen. Muutos toki koskettaa myös perinteitä ja paikallisuutta. Esimerkiksi perinteinen jauhoilla suurustettu jauhelihakastike on muuttunut bolognesekastikkeen kautta härkisbologneseksi.

Ruokakulttuuri kiteytyy yksinkertaisuuteen

Ruuan niukkuus on leimannut suomalaisten syömistä vielä muutama sukupolvi sitten. Ehkä sen vuoksi makuja, herkullisuutta ja sosiaalisuutta korostava ruokakulttuuri on meillä vielä nuorta. Toisaalta pohtimisen arvoinen asia on, olisiko niukkuuden näkökulma se, joka onkin tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnetun suomalaisen ruokakulttuurin syvin idea.

Kuluttaja haluaa tietää miten ruoka on tuotettu

Niin ikään kiinnostus raaka-aineita ja niiden alkuperää kohtaan on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Ruokapiirien ja suoramyynnin suosio on noussut, lähiruuan ja luomun näkyvyys kasvanut ja menekki on kasvanut. Myös yhä useammat ravintolat kertovat mieluusti raaka-aineidensa alkuperästä.

Ruuan sisäiseen laatuun liittyvät asiat muodostavat kolmannen kokonaisuuden suomalaisen ruokakulttuurin sisällössä. Tästä kertoo vilkas keskustelu ruoan tuottamisen tavoista ja pohjoisten luonnonolosuhteiden tuottamista hyödyistä elintarvikkeisiin, ruuan ravitsemuksellisesta laadusta ja puhtaudesta. Ruuan ekologisuus ja eettisyys tuovat oman lisävärinsä laatunäkökulmaan.

Ruoka rakentaa identiteettiä

Suomalainen vaatimattomuus näkyy ruokakulttuurissamme monella tapaa. Esimeriksi tapa, jolla puhumme omasta ruokakulttuuristamme, on usein vähättelevä – tosin onneksi nykyään yhä harvemmin. Ruokakulttuurimme kiteytykseksi nostetaan pääasiassa hyvin yksikertaisia raaka-aineita tai ruokalajeja, kuten kansallisruuaksi julistettu ruisleipä.
Ehkäpä turhan harva suomalainen edes tunnistaa ruokakulttuurin roolin kansallisidentiteettimme muokkaajana, vaan siihen liitetään mieluummin liuta muusikoita, kapellimestareita, rallikuskeja ja peliguruja. Mutta muutosta on ilmassa!

Kohonnut elintaso länsimaissa mahdollistaa sen, että ruoka on kasvavalle joukolle myös henkilökohtaisen vaikuttamisen väline: ruokavalio on paitsi oman hyvinvoinnin lähde, myös kannanotto – ja äärimmillään jopa itsetehostusta. Siis osa oman identiteetin rakentamista.

Kotoisten makujen arvostaminen näkyy mm. kansalais- ja työväenopistojen kotitalouskursseilla. Arkiruoat, leivonta ja makkarakurssit kiinnostavat yhä laajenevaa kansalaisjoukkoa. Myös perustaidot kasvisten, kalan ja lihan käsittelyssä pysyvät kurssilistojen suosiossa.

Kodit ja koulut muokkaavat ruokakakulttuuria

Kotien rooli ruokakulttuurin kasvualustana on tärkeä. Kotien perinteet ja uudemmat tavat vaikuttavat kaikkiin meihin, huomasimme sitä tai emme. Toinen tärkeä ruokakulttuurin muokkaaja on maksuton kouluruoka, tuo yksi suurista suomalaisista innovaatioista. Suomessa koululounaalle istahtaa päivittäin lähes 900.000 lasta ja nuorta. Kouluruoka on paitsi virkistävä tauko, myös sosiaalisen syöminen oppitunti – ja osa jokaisen suomalaisen kasvutarinaa.

Trendiin sopivaa suomalaista

Puhtaat, luonnolliset raaka-aineet, vastuullisuus, eettisyys ja läpinäkyvyys kautta koko ketjun ovat ruoka-alan maailmanlaajuisia trendejä. Näihin teemoihin suomalainen ruoka istuu erityisen hyvin. Suomessa onkin havahduttu siihen, että ruokamme voisi olla nykyistä merkittävämpi vientituote.

Lue lisää ruokakulttuurista Ruokatietoa-osiosta

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

21.3.2023 Puheenvuoro

Ihmisen kädenjälki muovaa tulevaisuuden ruoantuotantoa – eikä tee siitä keinotekoisempaa kuin ennenkään

Ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Ei siksi, että se olisi hajoamassa käsiin, vaan koska sen on…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruoantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Luonnon monimuotoisuus turvaa ruoantuotantoamme

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden ja ruoantuotannon perusta. Eri kasvi- ja eläinlajien muodostamat ekosysteemit ruokkivat…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät,…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Suomessa ruoan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana…

16.2.2023 Miksi valita suomalaista

Yksi taakse, yksi eteen – jäljitettävyys on turvallisten tuotteiden perusta

Vastuullisesta ruoantuotannosta puhuttaessa mainitaan usein jäljitettävyys. Mitä sillä tarkoitetaan ja mitä merkitystä toimivalla jäljitettävyydellä…

Siirry takaisin sivun alkuun