Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Emmi-Elina Heikura

Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

Ravitsemuksella on suuri rooli ihmisen hyvinvoinnissa.

“Hyvä ravitsemus edistää yhteiskuntaa monella tavalla. Se esimerkiksi ylläpitää terveyttä, lisää työssä jaksamista ja ehkäisee ennenaikaista eläköitymistä”, kertoo johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta.

Tätä kaikkea tukemaan syntyi ravitsemussitoumus. Vuonna 2016 EU:n terveysneuvosto laati yhdessä EU:n jäsenmaiden kanssa suunnitelman ruokien ravitsemuslaadun parantamiseksi, jonka yhdeksi keinoksi Suomessa ravitsemussitoumusta esitettiin.

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoille suunnattu toimintamalli, jonka tarkoituksena on kannustaa niitä kehittämään tuotteidensa ravitsemuslaatua ja edistämään ravitsemusvastuullista toimintaa. Sitoumuksen perimmäisenä tavoitteena on parantaa kansanterveyttä.

Tanhuanpään mukaan sitoumus toimii yhtenä työkaluna yrityksen ravitsemusvastuullisuuden kehittämisessä:

“Ravitsemussitoumus perustuu vapaaehtoisuuteen. Sen ajatuksena on kannustaa toimijoita parantamaan ruokien ravitsemuslaatua konkreettisilla toimenpiteillä ilman lainsäädäntöä tai pakottavia toimia.”

Jokaiselle toimijalle oma tapa tehdä vastuullisuustekoja

Elintarvikealan toimijoiden joukko on laaja ja toimijoilla on erilaisia elintarvikkeita vihanneksista makeisiin.

“Sitoumuksessa ajatuksena on, että jokainen yritys voisi löytää sitoumusmallista erilaisia elementtejä, miten sitä voi toteuttaa. Pienistä puroista syntyy iso virta. Kun kaikki tekevät jotain, niin se on yhteensä jo paljon”, Tanhuanpää summaa.

Sitoumuksen sisältöalueita ovat suola, rasvan laatu, sokeri, kasvikset, tuotteet lapsille, annos- ja pakkauskoot, lounaat (ateriat ja välipalat) ja ruokaohjeet. Sisältöalueet ovat tärkeitä tuote- tai palvelumuotoilun kohteita, joiden avulla ravitsemuslaatua parannetaan.

Tuotemuotoilu on pitkäjänteistä työtä. Tuotekehitys voi viedä aikaa jopa kaksi vuotta, vaikka tuotteessa päätettäisiin muuttaa vain jokin pienempi asia.

Kun tuotteesta otetaan jotain pois, on tilalle laitettava jotain muuta, jotta tuote pysyy koossa, säilyy entiseen tapaansa eikä maku muutu liiaksi. On myös varmistettava, että tuote pysyy muutoksen jälkeen edelleen terveellisenä ja että esimerkiksi rasvaa ei korvata liian suurella määrällä sokeria.

“Tämä vaatii osaamista ja ammattitaitoa. Tuotekehitys on pitkä prosessi, jolla on tärkeä tavoite”, Tanhuanpää kertoo.

Yritykset kuluttajan terveellisten valintojen tukena

”Ravitsemus- ja terveysasiat ovat olleet viime vuosina enemmän pinnalla kuluttajien toiveesta, ja niistä keskustellaan yhä enemmän. Ravitsemussitoumus vastaa tähän toiveeseen”, Tanhuanpää toteaa.

Kuluttajilla on oltava mahdollisuus tehdä terveellistä ravitsemusta ja hyviä elämäntapoja tukevia valintoja. Esimerkiksi eri kokoisilla pakkauksilla kuluttajille annetaan mahdollisuus valita itselle sopivin vaihtoehto.

Kun yritykset kehittävät tuotteitaan, se heijastuu kuluttajille terveellisempänä valikoimana. Tavoitteellinen ja mitattava sitoumus toimii hyvänä työkaluna yrityksen ja toimijoiden ravitsemusvastuullisuuden kehittämisessä.

Valintojen tekemiseen kuluttajat tarvitsevat myös monipuolisesti tietoa tuotteista ja niiden sisällöistä. Vastuullisella markkinoinnilla tarjotaan tietoa tuotteista sekä viestitään hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista:

”Meillä kaikilla, yksilöillä, yrityksillä ja yhteiskunnalla on vastuu hyvinvoinnista. Yritysten rooli ruokaympäristössä ja -tarjonnassa on kuitenkin keskeinen, ja niiden on huomioitava ravitsemuslaatu myös viestinnässään ja markkinoinnissaan.”

Ravitsemussitoumus auttaa ruoka-alan toimijoita

Yritykset kehittävät tuotteitaan aina asiakasta kuunnellen, mutta ravitsemussitoumus toimii lisäkannustimena ja tuo mukaan ohjaavuutta. Ravitsemussitoumus myös kannustaa ja motivoi toisia toimijoita osallistumaan muutoksen tekoon ja parhaimmillaan uusiin innovaatioihin.

“Esimerkiksi Benecol ja Valsa ovat olleet historiallisesti isoja innovaatioita ruoka-alalla”, Tanhuanpää mainitsee.

Kun yritykset tekevät julkisesti esitetyn ravitsemussitoumuksen, se tuo toimijoiden ravitsemusvastuullisuudelle näkyvyyttä.

“Tämä on myös hyvä työväline yrityskuvan rakentamiseen”, Tanhuanpää lisää.

Parhaimmillaan koko ruoka-ala vaikuttaa ravitsemukseen

Koko alan kannalta sitoumustoimintamalli on merkittävä, sillä sen avulla yritykset ja muut toimijat ottavat ravitsemusvastuun huomioon yhä vahvemmin. Vastuullisuus näkyy yritysten strategioissa entistä selkeämmin.

“Sillä myös osoitetaan viranomaisille ja laajemmin yhteiskunnalle, että elintarvikeala toimii vastuullisesti”, Tanhuanpää kertoo.

Lue lisää:

Ruokavirasto

Elintarviketeollisuusliitto ry

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

21.3.2023 Puheenvuoro

Ihmisen kädenjälki muovaa tulevaisuuden ruoantuotantoa – eikä tee siitä keinotekoisempaa kuin ennenkään

Ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Ei siksi, että se olisi hajoamassa käsiin, vaan koska sen on…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruoantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Luonnon monimuotoisuus turvaa ruoantuotantoamme

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden ja ruoantuotannon perusta. Eri kasvi- ja eläinlajien muodostamat ekosysteemit ruokkivat…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät,…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Suomessa ruoan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana…

Siirry takaisin sivun alkuun