Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Emmi-Elina Heikura

Ruokaketjun vastuullisuus

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin kaupunki panostaa kotimaiseen ja luottaa suomalaiseen ruokaturvallisuuteen.

Julkisen sektorin ateriat ulottuvat lähes jokaisen suomalaisen arkeen. Ammattikeittiöt ruokkivat suomalaisia päiväkodeissa, kouluissa, armeijassa, sairaaloissa ja palvelukodeissa. Hyvinvointialueiden julkisten elintarvikehankintojen arvo ylittää 350 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 380 miljoonaa ateriaa vuosittain.

“Tämä on kansantaloudellisesti merkittävä summa, kun volyymi julkisella puolella on niin iso”, sanoo palvelupäällikkö Mia Hassinen Mikkelin ruokapalvelusta.
Esimerkiksi pelkästään Mikkelissä kaupungin ruokapalvelut valmistavat päivittäin jopa 7700 lounasta.

Mia Hassinen, kuva: Anna-Katri Hänninen

Valtavien hankintamäärien vuoksi julkisia ruokahankintoja tekevillä päättäjillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa koko ruokaketjun menestykseen. Kun ruokahankintoja kilpailutetaan, kriteereinä voivat toimia esimerkiksi kestävä kehitys tai eläinten hyvinvointi. Valituilla kriteereillä päättäjä voi vaikuttaa moneen asiaan Suomen huoltovarmuudesta työllisyyteen ja ruokaturvallisuuteen. Parhaimmillaan ruokahankinnoissa tehtävät valinnat voivat myös edistää kotimaista ruokakulttuuria.

Kotimaiset valinnat vahvistavat omavaraisuutta ja aluetaloutta

Suomen huoltovarmuus ja omavaraisuuden merkitys on korostunut viime vuosina. Kotimaiset hankinnat edistävät huoltovarmuutta ja tukevat taloutta. Kotimaisten ja paikallisten toimijoiden valinta tukee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta sekä lähi- ja pientuotantoa. Näin verorahat jäävät kotimaahan ja palautuvat alueen yrittäjille. Lisäksi kotimaiset toimijat lisäävät työllisyyttä Suomessa.

Mikkelin kaupungilla on kokemusta kotimaisista valinnoista. Kotimaisuus on mainittu jo kaupunkistrategiassa:

“Mikkelin alueella maatalous on merkittävä elinkeino. Valitsemalla paikallista tuetaan aluetaloutta ja samalla kasvatetaan alueen elinvoimaa”, Hassinen kertoo.

Kaupunki on tehnyt merkittävää työtä kotimaisen ja paikallisen ruoan eteen. Mikkelissä kaikki maito- ja lihatuotteet ovat täysin kotimaisia. Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut voitti MTK:n järjestämän Hyvä kotimainen ateria –ruokakilpailun viime vuonna.

Palveluvastaava Sanna Kiiski Kalevankankaan päiväkodista, kuva: Henri Uotila

Suomalainen ruokaturvallisuus on omaa luokkaansa

Kotimaisessa ruoassa voi luottaa sen turvallisuuteen. Suomessa ruokaturvallisuudesta huolehditaan tarkasti lainsäädännön ja omavalvonnan avulla läpi koko ruokaketjun. Mikkelissä ruokaturvallisuus on ykkösasia.

“Suomalainen ruoka on todella turvallista. Meillä ei esimerkiksi ole kotoperäistä salmonellaa, marjoja voi syödä huoletta ja eläimet kasvatetaan antibioottivapaasti”, Hassinen listaa.

Voimme myös luottaa siihen, että eläinten hyvinvoinnista huolehditaan Suomessa. Lainsäädännöllä ja omavalvonnalla varmistetaan, että sioilla on typistämättömät hännät, kanoilla nokat ja antibiootteja käytetään tuotantoeläinten lääkinnässä vain sairauksiin.

Kotimainen ruoka ylläpitää suomalaista ruokakulttuuria

Paikallista valitsemalla vaikutetaan parhaimmillaan myös suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Mikkelin kaupunki tekee yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Erityisesti järvikalat ovat Mikkelin alueen erikoisuus:

“Paikallisen yrittäjän kanssa olemme kehittäneet muun muassa järvikalapihvin sekä lahnamassan, josta taas tehdään kalalaatikkoa”, Hassinen kertoo.

Mikkelistä mallia

Ruokahankinnoista päättävillä on siis suuret mahdollisuudet vaikuttaa valinnoillaan. Hassinen antaa pari vinkkiä päättäjille:

“Kannattaa huomioida hankintojen hajauttaminen. Keittiön näkökulmasta yksinkertaisinta on tilata keskitetysti, mutta silloin pienemmät toimijat saattavat menettää mahdollisuuden kumppaniksi.”

Pienemmille toimijoille voi antaa mahdollisuuden tehdä tarjous jollekin hankintarenkaan keittiöstä koko hankintarenkaan sijaan.

“Näin pienemmätkin toimijat uskaltavat tarjota, sillä niillä ei välttämättä riitä volyymi ison hankintarenkaan tarpeisiin”, Hassinen muistuttaa. “Tarjouspyynnön laadinnassa kannattaa myös pohtia, minkälaisia kriteereitä asettaa pakollisiksi ehdoiksi, sen mukaan minkälaista oman alueen toiminta on.”

Mikkelin kaupungin ruokapalveluissa keskitytään nyt löytämään tuontikaloille enemmän kotimaisia vaihtoehtoja. Juuri käyttöönotetut hyvinvointialueet laittavat uusiksi elintarvikehankintoja, ja Mikkelissä etsitään uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Hassinen näkee tilanteen mahdollisuutena:

“Hyvinvointialueet ovat isoja ostajia. Sillä miten ne tekevät ratkaisuja, on iso vaikutus.”

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit
Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

Siirry takaisin sivun alkuun