Ihmisen kädenjälki muovaa tulevaisuuden ruoantuotantoa – eikä tee siitä keinotekoisempaa kuin ennenkään

Puheenvuoro

Ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Ei siksi, että se olisi hajoamassa käsiin, vaan koska sen on aika uusiutua ja sopeutua tulevaan maailmanjärjestykseen – tavoitteena hiilineutraalisuus ja maapallon hyvinvoinnin näkökulmasta kestävä ruoantuotanto ja -kulutus.

Aikaa ei ole paljon, mutta tehtävää on. On siis tehokkaasti parannettava nykyisiä ruoantuotantoprosesseja, mutta samalla etsiä rohkeasti uusia innovaatioita, joilla kestävyyshaasteet saadaan taklattua ja maailmanlaajuinen ruoantuotannon tarve tyydytettyä. Ei riitä, että muutetaan yhtä osaa järjestelmässä, vaan kaikkien osasten on tehtävä työnsä alkutuotannosta ruokateollisuuden ja kaupan kautta meihin kuluttajiin asti.

Maatalouden koneistuminen ja lannoitteiden mullistivat aikanaan ruoantuotantoa erityisesti 1800-luvulla ja 1900 luvun alkupuolella. Opittiin jalostamaan kasveja ja eläimiä ihmisravinnon maksimoimiseksi. Ruoantuotannossa alkoi näkyä enemmän ja enemmän ihmisen kädenjälki ja teknologiset innovaatiot. Ruoan tuotantomäärien lisääntyminen mahdollisti väestönkasvun ja jopa sen, että ruokaraaka-aineita tuotettiin ja käytettiin osin tuhlaillen. Samoin kuin monilla muilla toimialoilla, ei ymmärretty, tai haluttu ymmärtää pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristölle.

Nyt on seuraavan mullistuksen aika. On tarve tuottaa maapallon kasvavalle väestölle ruokaa rajallisista luonnonvaroista ja ympäristöämme yhtään enempää vahingoittamatta. Tehdäänkö se täysin ilman peltoja tuottamalla ruokaa kerrostalon korkuisissa kasvihuoneviljelmissä ja panimojen kaltaisissa fermentoritankeissa? Tuotetaanko tulevaisuuden ruoka-ainesosia suoraan jätteistä muuntamalla päästöt, kuten hiilidioksidi ja metaani tai viljojen ja juuresten kuoret mikrobien tai eläinsoluviljelmien avulla eläinperäisiksi tai muiksi ruoka-ainesosiksi ? Ovatko tuotantoeläimet ja karjatalous historiaa ja pelloilla kasvaa tulevaisuudessa eläinrehun sijasta kasveja suoraan ruoaksi ja esimerkiksi tekstiiliteollisuuden käyttöön? Syövätkö mikrobit lehmien sijaan tulevaisuudessa nurmirehua ja tuottavat siitä maitoproteiinia tai muita ainesosia? Viljelevätkö suomalaiset maataloustuottajat kauraa, joka vaahtoaa kuin kananmunan valkuainen ja hamppua, jossa on silkkiproteiinia materiaalisovelluksiin? Viljelläänkö Afrikassa maissia ja lehmänpapua, jotka kestävät äärimmäistä kuivuutta ja lämpötilaa?

Monet näistä visioista ovat jo toteutumassa. Vertikaaliviljelmissä tuotetaan valtavia määriä salaatteja ja yrttejä. Suomeen ja maailmalle rakennetaan valtavia solutehtaita, jotka perustuvat ruoan tuottamiseen bioteknisesti erilaisia soluviljelmiä hyödyntäen, tarkoituksena tarjota vaihtoehtoja erityisesti eläintuotannolle. Osa näistä perustuu hiilidioksidin hyödyntämiseen ruokamikrobien rehuna – olisitteko uskoneet 10 vuotta sitten! Kasvinjalostus pyrkii parantamaan tuotantokasvien ominaisuuksia, erityisesti ääriolosuhteiden kestokykyä, mutta myös ravitsemuksellisia ja käyttöominaisuuksia.

Maanviljelyssä kehitetään aktiivisesti regeneratiivista hiiliviljelyä ja viljelykiertoa, eli ratkaisuja parempaan hiilensidontaan ja ravinteikkaan maaperän ylläpitämiseen. Lisäksi ruoantuotantoa pyritään hajauttamaan ja siten takaamaan paikallinen ruokaturva nykyisen globaalisti vahvasti keskittyneen ja haavoittuvan ruokajärjestelmän sijaan.

Miten nykyinen ruokajärjestelmä ottaa uudet innovaatiot vastaan? Näköpiirissä on monenlaisia yhteistyömalleja ja kumppanuuksia, siis uusia mahdollisuuksia. Tarvitaan uusia osaajia, infrastruktuuria ja tapoja toimia – sekä rohkeutta tehdä asioita toisin. Vastakkainasettelu ei auta – tarvitaan uusia keinoja ja ihmisen kädenjälkeä, oli se sitten mielissämme man made, keinotekoista tai ei. On vaikea uskoa, että uudet ruoantuotantotavat korvaisivat täysin nykyiset menetelmät, vaan kestävä ruokajärjestelmä rakentuu nykyisten ja uusien tuotantomenetelmien yhteispelillä. Toisaalta, harva taisi uskoa autojenkaan korvaavan hevosia 1800-luvun loppupuolella.

Emilia Nordlund

Tutkimuspäällikkö, VTT

Kirjoittaja toimii VTT:llä Teollisen biotekniikan ja ruokatutkimusalueen tutkimuspäällikkönä, ja odottaa innolla uusia ruokainnovaatioita kaupanhyllyille sekä myös päiväkotien ja koulujen ruokalistoille.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

27.8.2024 Ruokaketjun vastuullisuus

Rypsiöljyn puristuksen sivuvirrasta elintarvikkeeksi

Tarve syödä kasviperäisesti kasvaa. Samalla kasvaa myös tarve erilaisille kasvipohjaisille tuotteille. Kasviproteiinien käytön todellinen…

20.8.2024 Ruokakulttuuri

Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien pitkään ketjuun – tilaa on myös uusille toimijoille

On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä…

7.8.2024 Ruokakasvatus

Nuusku-koira johdattaa lapset päiväkodista pelloille

Ruokatieto Yhdistyksen julkaisema uusi varhaiskasvatuksen opetukseen tarkoitettu Pellon elämää -oppimateriaali vahvistaa alle kouluikäisten lasten…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaturva kaiken perustana

Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis…

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Ruokaa joka lähtöön

Suomalaisista raaka-aineista syntyy osaavissa käsissä ruokaa kaikille mauille, ruokavalioille ja kukkaroille.

3.7.2024 Miksi valita suomalaista

Työtä, joka kehittää osaamista ja tuo hyvinvointia

Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat…

13.6.2024 Puheenvuoro

Ruokaa omasta maasta – kovalla työllä

Ruoka ei synny napin painalluksella, vaikka kuinka eletään digiaikaa. Kun itse koettaa saada pieneltä…

5.6.2024 Ruokakasvatus

Ruokakasvatuksessa tuloksia syntyy yhteistyöllä

Lempäälän ruokapalvelut haluaa kehittää ruokakasvatusta kunnassa tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia. Tulokset näkyvät muun…

Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

Siirry takaisin sivun alkuun