Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Riitta Mustonen

Miksi valita suomalaista

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista raaka-aineista. Raaka-aineiden ja työn kotimaisuuden varmistaa ainoastaan Hyvää Suomesta -alkuperämerkki.

Valtaosalle suomalaisista Hyvää Suomesta -merkki on tuttu ja luotettava. Kriteerit merkin saamiselle ovat tiukat, ja ne erottavat tuotteet raaka-aineen kotimaisuuden perusteella muista. Merkin käyttöä myös valvotaan, ja Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä jäsenyrityksiä auditoidaan riippumattomien ammattilaisten toimesta. 

Hyvää Suomesta -merkki perustettiin, kun Suomi valmistautui EU-jäsenyyteen. Tavoitteena oli, että suomalaiset kuluttajat pystyisivät erottamaan helposti suomalaisen ruoan lisääntyvän ulkomaisen valikoiman joukosta. Järjestelmän kehittämiseen tarvittiin niin tuottajat, teollisuus, kauppa, valtakunnan korkein johto kuin kuluttajatkin.

Merkkijärjestelmässä olevat yritykset ovat erilaisia kooltaan, tuotevalikoimaltaan ja toimintatavoiltaan, ja usein myös kilpailijoita keskenään. Yhteistä kaikille Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäville yrityksille on sitoutuminen kotimaisen raaka-aineen käyttöön ja työn tekemiseen Suomessa. Hyvää Suomesta -merkin käyttäjiä on nyt noin 350 eli enemmän kuin koskaan, ja merkkiä kantavia tuotteita on 12 000. Valikoimaa riittää siis kaikille kukkaroille, ruokavalioille ja mauille.

Suomen arvostetuin alkuperämerkki

Merkkiä hallinnoivan Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Elli Siltala iloitsee siitä, että Hyvää Suomesta -merkki on jo pitkään ollut Suomen arvostetuin alkuperämerkki. Siltala toimii johtajana Valiolla, joka on käyttänyt merkkiä sen syntymästä asti.

”Valiolle raaka-aineiden suomalainen alkuperä on ehdottoman tärkeää, olemmehan suomalaisten maitotilayrittäjien omistama yritys. Valitsemalla kotimaista ruokaa varmistamme oman ruoan tuotannon jatkossakin”, Siltala perustelee ja lisää, että ilman kysyntää kotimainen maatalous, tuotanto ja tuotekehitys eivät pysy elinvoimaisina.

Elli Siltala tarkistaa aina, että Hyvää Suomesta -merkki löytyy pakkauksista, jotka päätyvät ostoskoriin. ”Suomalainen alkuperä on tuotteen laadun ohella minulle tärkein valintakriteeri.”

Hyvää Suomesta -merkin takana on koko elintarvikeketju alkutuotannosta ja teollisuudesta kauppaan ja valtiovaltaan. Siltala korostaa, että Hyvää Suomesta -toiminnan vahvuus on juuri koko ketjun yhteistyössä. ”Me tarvitsemme toisiamme. Toimiva yhteistyö auttaa selviämään myös haastavista tilanteista.”

Ylpeyttä omista tuotteista

Viipurilainen kotileipomo Vääksyssä on käyttänyt tuotteissaan Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä koko sen ajan, kun Ylä-Hemmilän perhe on ollut leipomon ohjaksissa eli vuodesta 1996.

Merkin käyttö on leipomolle arvovalinta- ja kunniakysymys, korostaa Teppo Ylä-Hemmilä.

”Alkuperämerkki, joka takaa myös raaka-aineen kotimaisuuden, jakaa kunniaa myös alkutuottajille. Pidämme sitä tärkeänä. Lisäksi uskomme, että kuluttaja arvostaa Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita.”

”Kun koko ketju tekee töitä Hyvää Suomesta -merkin tunnettuuden eteen ja toistaa viestiä, se jää ihmisten mieliin”, korostaa Teppo Yli-Hemmilä.

Viipurilaiselta kotileipomolle merkin käyttö tietää säännöllisiä auditointeja ja sitoutumista kotimaisiin raaka-aineisiin. ”Yhteistyö on ollut sujuvaa, joten emme koe tätä vaikeaksi”, Ylä-Hemmilä toteaa.

Myös Ylä-Hemmilä korostaa koko elintarvikealan sitoutumista merkkiin.

”Hyvää Suomesta -merkin takana seisoo ylpeästi koko elintarvikeketju pellolta pöytään. Se vähentää kitkaa ketjussa ja lisää luottamusta toimijoiden välillä. Kaikilla on yhteinen tahto myydä enemmän kotimaassa kotimaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.”

Ylä-Hemmilä toivoisi suomalaisten omaksuvan kansana italialaisen ylpeyden oman maan tuotteista. ”Se vaatii meiltä tuottajilta halua tehdä maailman parhaita tuotteita.”

Lapsiperheen isänä Ylä-Hemmilä pyrkii elämään kuten opettaa ja kasvattamaan lapsiaan vastuullisuuteen.

”Hyvää Suomesta -tuotteiden ostaminen on parasta vastuullisuutta. Merkki ei tee tuotteista automaattisesti edes muita kalliimpia.”

Merkki sparraa kotimaisuusasteen nostamiseen

Orimattilalainen maanviljelijä Aleksis Kyrö pitää Hyvää Suomesta -merkkiä tärkeänä ennen kaikkea siksi, että se helpottaa kuluttajan valintoja. Kuluttajat myös luottavat merkkiin, mikä on tärkeää.

”Koska tiedän, että merkin käyttäjät ovat sitoutuneet kotimaiseen tuotantoon, se helpottaa valintojani kuluttajana”, sanoo Aleksis Kyrö.

Kyrö uskoo, että alkuperämerkki sparraa elintarvikeketjun toimijoita pitämään ruuan kotimaisuusasteen korkeana.

”Merkki on ollut pitkään käytössä, joten sitä pidetään luotettavana. Pelkkä merkki ei omavaraisuusastetta nosta, mutta merkin käyttö sparraa toimijoita kotimaisuusasteen nostamiseen.”

HYVÄÄ SUOMESTA -alkuperämerkki kertoo, että

  • Elintarvike on valmistettu suomalaisista raaka-aineista, suomalaisella työllä.
  • Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita ovat aina 100-prosenttisesti suomalaista alkuperää.
  • Jos pakkauksessa on vain yhtä raaka-ainetta, sen on oltava 100-prosenttisesti suomalaista. Usean raaka-aineen tuotteessa 75–100 prosenttia on suomalaista.
  • Tuote on valmistettu ja pakattu Suomessa.
  • Merkin käyttöä valvotaan säännöllisesti.
  • Merkkiä käyttää noin 350 yritystä ja se on noin 12 000 tuotteessa.
  • Käyttöä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry.

Lue myös:

Hyvää Suomesta jo 30-vuotta

Lyhyesti Hyvää Suomesta -merkistä

Merkin valvonta

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

Siirry takaisin sivun alkuun