Fiksu syö suomalaista ja pysyy terveenä

Miksi valita suomalaista

Kotoisista raaka-aineista valmistettu ruoka sopii terveydestään huolehtiville, olipa näkökulma ruokailuun mikä tahansa. Metsät, vedet ja maatilat tuottavat aineksia, joiden ravintoarvot ovat peräisin pohjoisen väkevästä luonnosta.

Pohjoismaisista raaka-aineista koostetulla ruokavaliolla on todistetusti myönteisiä terveysvaikutuksia. Niin kutsuttu pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio muistuttaa paljon esivanhempiemme arkimuonaa: se sisältää täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä tietysti kalaa ja kohtuullisesti lihaa. Kovat rasvat ovat kuitenkin vaihtuneet rypsiöljyyn, jonka terveyshyödyt on tunnistettu tutkimuksissa. Maitotuotteissa suositellaan vähärasvaisia versioita.

Kotoisat viljat edistävät terveyttä

Viljatutkimus on selvittänyt erityisesti kauran ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Täysjyväkaurassa on runsaasti kuitua, vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Kauran sisältämä beetaglukaani alentaa veren kolesterolia ja tasapainottaa verensokeria. Gluteenittomana kaura sopii lähes kaikille. Lisäksi rukiista löydetään yhä uusia hyviä ominaisuuksia.

Marjat talteen metsästä

Monelle on yllätys, että kotimaisia syötäviä marjoja löytyy pitkälti yli 30 lajia luonnossa ja puutarhoissa. Oletko maistanut mesimarjaa, juolukkaa, kaarnikkaa tai variksenmarjaa? Kotimaiset marjapakasteet auttavat niitä, joiden lempihommiin ei kuulu marjojen poiminta ja aherrus keittiössä.
Metsät ja suot kasvattavat marjasadon ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Suomessa onkin maailman suurin sertifioitu luomukeruuala.

Marjoja suositellaan syötäväksi noin 2 dl päivässä. Nehän maistuvat vaikka välipalapirtelössä tai aamiaisella puuron tai jugurtin kanssa. Elintarviketeollisuus kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita marjoista, ja niitä onkin saatavana monenlaisissa pakkausmuodoissa, soseina, juomina, pakasteina ja kuivattuina.

Marjat sisältävät runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, polyfenoleja. Niiden on todettu toimivan antioksidantteina, estävän haitallisten mikrobien, virusten ja jopa syöpäsolujen kasvua, alentavan verenpainetta ja hillitsevän tulehduksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että marjoilla olisi myös kroonisilta sairauksilta suojaavaa vaikutusta.

Sienetkin ovat superfoodia

Luonnossamme kasvaa myös satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Niistä kannattaa opetella parikymmentä herkullisinta ja suunnata korin kanssa metsään. Liikunnan ja löytämisen ilon lisäksi niistä saa terveellistä lisää ruokapöytään.

Suuri kuitupitoisuus on sienten terveysvaikutuksista tärkein. Niiden beetaglukaanikuitu on hyväksi ruuansulatukselle ja sen tiedetään ehkäisevän paksusuolen syöpää.

Erityisesti kantarellissa ja suppilovahverossa on runsaasti D2-vitamiinia. Lisäksi sienet sisältävät D-vitamiinin esiastetta ergosterolia, joka kasvisterolien tapaan saattaa alentaa kolesterolia.
Kivennäisten ja hivenaineiden lähteenä sienet ovat superfoodia. Metsäsienistä saa kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Natriumia ne sisältävät vain niukasti.

Teollisuus mukana terveystalkoissa

Elintarviketeollisuus ottaa tuotekehityksessään huomioon kansalliset ravitsemussuositukset ja kuluttajien toiveet terveellisemmistä tuotteista. Teollisuuden ja viranomaisten hyvä yhteispeli on Suomessa ”maan tapa” ja sen tuloksilla on kansanterveydelle suuri merkitys. Suolan vähentäjänä teollisuus on tehnyt pitkäjänteistä työtä jo 80-luvulta alkaen. Uusimpana innovaatioina ruokasuolalle on kehitetty vaihtoehtoja, joilla tuotteisiin saadaan tuttu suolaisuus ilman natriumia. Sopivia luonnollisia makuaineita on löydetty maidon herasta ja lihan peptideistä.

Tuotekehityksessään teollisuus pyrkii vähentämään myös lisätyn sokerin määrää. Toisaalta keinomakeutteiden suurin suosio on hiipunut. Esimerkiksi aamiaisjugurteista on viime aikoina tullut tarjolle entistä vähäsokerisempia vaihtoehtoja, joissa makeutta tuo ainoastaan marjojen oma sokeri. Nämä kiinnostavat etenkin pienten lasten vanhempia, mutta myös omasta terveydestään huolehtivia aikuisia.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

3.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Ravitsemussitoumus kehittää ravitsemusvastuullisuutta konkreettisin keinoin

Ravitsemussitoumus on elintarviketoimijoiden työkalu ravitsemuslaadun parantamiseen ja ravitsemusvastuullisen toiminnan edistämiseen.

17.4.2023 Miksi valita suomalaista

Hyvää Suomesta -alkuperämerkki taannut kotimaisuuden jo 30 vuotta

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista…

30.3.2023 Ruokakasvatus

Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Ruokatieto Yhdistys on myöntänyt Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitukset Sanna Talvialle ja Juuso Joonalle.

24.3.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Julkiset ruokahankinnat tukevat suomalaista ruoantuotantoa – Mikkelissä keskitytään suosimaan kotimaista

Julkisten ruokahankintojen kotimaisuusaste parantaa huoltovarmuutta ja työllisyyttä sekä tukee Suomen maataloutta ja elintarviketuotantoa. Mikkelin…

21.3.2023 Puheenvuoro

Ihmisen kädenjälki muovaa tulevaisuuden ruoantuotantoa – eikä tee siitä keinotekoisempaa kuin ennenkään

Ruokajärjestelmä natisee liitoksissaan. Ei siksi, että se olisi hajoamassa käsiin, vaan koska sen on…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa

Vastuullinen ruoantuotanto lähtee maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kotikeittiöihin asti. Osaavat ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Kriisi punnitsee huoltovarmuuden

Ruokajärjestelmä ei voi missään maassa olla täysin suljettu. Elintarvikkeita ja niiden tuotantopanoksia tuodaan ja…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Luonnon monimuotoisuus turvaa ruoantuotantoamme

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden ja ruoantuotannon perusta. Eri kasvi- ja eläinlajien muodostamat ekosysteemit ruokkivat…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoka työllistää ja kasvattaa kansantaloutta

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät,…

14.3.2023 Miksi valita suomalaista

Ruoan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Suomessa ruoan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana…

Siirry takaisin sivun alkuun