Fiksu syö suomalaista ja pysyy terveenä

Miksi valita suomalaista

Kotoisista raaka-aineista valmistettu ruoka sopii terveydestään huolehtiville, olipa näkökulma ruokailuun mikä tahansa. Metsät, vedet ja maatilat tuottavat aineksia, joiden ravintoarvot ovat peräisin pohjoisen väkevästä luonnosta.

Pohjoismaisista raaka-aineista koostetulla ruokavaliolla on todistetusti myönteisiä terveysvaikutuksia. Niin kutsuttu pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio muistuttaa paljon esivanhempiemme arkimuonaa: se sisältää täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä tietysti kalaa ja kohtuullisesti lihaa. Kovat rasvat ovat kuitenkin vaihtuneet rypsiöljyyn, jonka terveyshyödyt on tunnistettu tutkimuksissa. Maitotuotteissa suositellaan vähärasvaisia versioita.

Kotoisat viljat edistävät terveyttä

Viljatutkimus on selvittänyt erityisesti kauran ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Täysjyväkaurassa on runsaasti kuitua, vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Kauran sisältämä beetaglukaani alentaa veren kolesterolia ja tasapainottaa verensokeria. Gluteenittomana kaura sopii lähes kaikille. Lisäksi rukiista löydetään yhä uusia hyviä ominaisuuksia.

Marjat talteen metsästä

Monelle on yllätys, että kotimaisia syötäviä marjoja löytyy pitkälti yli 30 lajia luonnossa ja puutarhoissa. Oletko maistanut mesimarjaa, juolukkaa, kaarnikkaa tai variksenmarjaa? Kotimaiset marjapakasteet auttavat niitä, joiden lempihommiin ei kuulu marjojen poiminta ja aherrus keittiössä.
Metsät ja suot kasvattavat marjasadon ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Suomessa onkin maailman suurin sertifioitu luomukeruuala.

Marjoja suositellaan syötäväksi noin 2 dl päivässä. Nehän maistuvat vaikka välipalapirtelössä tai aamiaisella puuron tai jugurtin kanssa. Elintarviketeollisuus kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita marjoista, ja niitä onkin saatavana monenlaisissa pakkausmuodoissa, soseina, juomina, pakasteina ja kuivattuina.

Marjat sisältävät runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, polyfenoleja. Niiden on todettu toimivan antioksidantteina, estävän haitallisten mikrobien, virusten ja jopa syöpäsolujen kasvua, alentavan verenpainetta ja hillitsevän tulehduksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että marjoilla olisi myös kroonisilta sairauksilta suojaavaa vaikutusta.

Sienetkin ovat superfoodia

Luonnossamme kasvaa myös satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Niistä kannattaa opetella parikymmentä herkullisinta ja suunnata korin kanssa metsään. Liikunnan ja löytämisen ilon lisäksi niistä saa terveellistä lisää ruokapöytään.

Suuri kuitupitoisuus on sienten terveysvaikutuksista tärkein. Niiden beetaglukaanikuitu on hyväksi ruuansulatukselle ja sen tiedetään ehkäisevän paksusuolen syöpää.

Erityisesti kantarellissa ja suppilovahverossa on runsaasti D2-vitamiinia. Lisäksi sienet sisältävät D-vitamiinin esiastetta ergosterolia, joka kasvisterolien tapaan saattaa alentaa kolesterolia.
Kivennäisten ja hivenaineiden lähteenä sienet ovat superfoodia. Metsäsienistä saa kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Natriumia ne sisältävät vain niukasti.

Teollisuus mukana terveystalkoissa

Elintarviketeollisuus ottaa tuotekehityksessään huomioon kansalliset ravitsemussuositukset ja kuluttajien toiveet terveellisemmistä tuotteista. Teollisuuden ja viranomaisten hyvä yhteispeli on Suomessa ”maan tapa” ja sen tuloksilla on kansanterveydelle suuri merkitys. Suolan vähentäjänä teollisuus on tehnyt pitkäjänteistä työtä jo 80-luvulta alkaen. Uusimpana innovaatioina ruokasuolalle on kehitetty vaihtoehtoja, joilla tuotteisiin saadaan tuttu suolaisuus ilman natriumia. Sopivia luonnollisia makuaineita on löydetty maidon herasta ja lihan peptideistä.

Tuotekehityksessään teollisuus pyrkii vähentämään myös lisätyn sokerin määrää. Toisaalta keinomakeutteiden suurin suosio on hiipunut. Esimerkiksi aamiaisjugurteista on viime aikoina tullut tarjolle entistä vähäsokerisempia vaihtoehtoja, joissa makeutta tuo ainoastaan marjojen oma sokeri. Nämä kiinnostavat etenkin pienten lasten vanhempia, mutta myös omasta terveydestään huolehtivia aikuisia.

Muut artikkelit

Kaikki artikkelit
Kiva kuva SRP osion etusivulla

17.5.2024 Miksi valita suomalaista

Maailman puhtainta ruokaa tuotetaan yhteistyössä luonnon kanssa

Suomessa ollaan ruoantuotannon saralla poikkeuksellisen paljon luonnon armoilla, olemmehan yksi maailman pohjoisimmista ruoantuottajamaista. Pohjoisella…

19.3.2024 Puheenvuoro

Kestävyysmuutokseen tarvitaan ruoan tajua

Ruoka on sana, josta ensiksi saattaa tulla mieleen syöminen, ravitsemus, ruoan laitto ja erilaisia…

7.2.2024 Ruokakulttuuri

Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Sydän-Hämeen ytimessä syntyy Suomen parhaita rieskoja. Tämän ovat myöntäneet varsinaisen rieska-alueen eli Pohjois-Pohjanmaan seudunkin…

29.1.2024 Puheenvuoro

Radium, polonium sekä ”Lavantauti-Mary”

Mikä yhdistää otsikon kahta radioaktiivista alkuainetta ja surullisen kuuluisaa Mary Mallonia? Miten voidaan niputtaa…

23.11.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Tutkitusti parasta pellolta pakkaseen

Apetit-tuotteet lienevät kaikille tuttuja kauppojen pakastealtaista. Räpin koetilalla 70 vuotta jatkunut pitkäjänteinen tutkimus- ja…

12.10.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Kohti tomaattivallankumousta

Tomaatti maistuu suomalaisille, ja se onkin eräs suosituimmista vihanneksistamme. Porissa toimiva Agrifutura Tomaatit Oy…

4.10.2023 Puheenvuoro

Maakuvaa rakennetaan ruoan avulla

Ruoka on diplomatian työväline. Kansainvälisissä tapaamisissa ruoka on lähes aina jossain muodossa läsnä, ja…

6.9.2023 Puheenvuoro

Valitse kotimaista myös gluteenittomasti, tuet terveyttä ja omavaraisuutta

Suomen poikkeukselliset kasvuolosuhteet saattavat haastaa gluteenittomien viljojen viljelyä, mutta se mitä olosuhteissa menetetään, korvataan…

17.8.2023 Puheenvuoro

Kestävä, kotimainen arki

Ah ihana arki on täällä! Sen myötä monessa perheessä ja kotitaloudessa palataan taas arkisten…

12.6.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Itämeren pikkukaloista vastuullinen vaihtoehto tuontikalalle

Hailia Nordicin perustajat Michaela Lindström ja Otto Kaukonen oivalsivat alihyödynnettyjen villikalojen valtavan potentiaalin vastuullisen…

31.5.2023 Ruokaketjun vastuullisuus

Valvonta vahvistaa Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta

Hyvää Suomesta -merkin vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen valvonta eli…

20.5.2023 Miksi valita suomalaista

Ravinteikas ruokalautanen – pölyttäjien ansiosta

Toukokuun 20. päivä vietetään Maailman mehiläispäivää. YK:n julistama päivä muistuttaa, että pölyttäjät ovat avaintekijä…

Siirry takaisin sivun alkuun