Ainutlaatuiselle perunarieskalle haussa nimisuoja 

Heikki Penttilä, 57, sanoo suonissaan virtaavan jonkinlaista keksijän verta. Tämä ominaisuus onkin ollut avuksi, kun viime vuosisadan alkupuolelta saakka suvun hallussa olleella tilalla on matkan varrella vaihdettu tuotantosuuntaa. 

• Vuoteen 1966 asti tämä oli perinteinen maitotila. Sittemmin isäni pyöritti tässä jalostussikalaa, ja minun nimiini tila siirtyi vuonna 1990. Pitkään mentiin perunaa viljelemällä ja lampaita kasvattamalla, lihanjalostuspuolelle Saksassakin kouluttautunut Penttilä kertoo. 

Vajaat 20 vuotta sitten jouduttiin vakavan paikan eteen. Penttilä oli juuri rakennuttanut uuden kylmälampolan parin kilometrin päähän maatilastaan. Noihin aikoihin tilan lammaskannasta löytyi scrapie taudin merkkejä ja Eviran määräyksestä kaikki Penttilän lampaat päätyivät monttuun. 

• Joitakin vuosia meni ihmetellessä. Olimme vientihyväksytty lihanjalostuslaitos, ja yhtäkkiä menikin elinkeino alta. Vilkkaan mielikuvituksen luotsaamana rupesin ideoimaan perunatuotteita. Sain niitä Pirkanmaan Osuuskaupan hyllyille kokeilumielessä. Oli tätä nykyistä tuotettamme eli rieskaa ja hetken aikaa muun muassa perunasalaattia ja perunapaistoksia. 

Lihanjalostustila muutettiin elintarvikehuoneistoksi, ja nykyisin siellä leivotaan perunarieskaa kuutena päivänä viikossa. Myös porkkanarieskaa tehdään jonkin verran. Kumpikin tuote on palkittu valtakunnallisessa Artesaaniruokakilpailussa eli näitä syötäviä kannattaa suitsuttaa enemmän kuin vähän. Viime keväänä Penttilä vastaanotti myös Jaakko Kolmonen -ruokakulttuuripalkinnon.   

Penttilä hoitaa tuotekehityspuolta ja asiakasyhteyksiä sekä markkinointia. Leipomassakin hän käy silloin, kun ehtii, mutta ensisijaisesti leipominen on kolmen ukrainalaisnaisen vastuulla. Tilan isäntä ahertaa lisäksi liki päivittäin tuotekuljetusten merkeissä, samoin tekee yksi hänen noin parikymppisestä jälkikasvustaan. 

• Käytämme viikossa noin 2000 kiloa perunaa. Raaka-ainetta hankitaan Valkeakosken Ritvalasta Aku Antilan perunatilalta. Omat viljelyni olen vähentänyt minimiin. Halusin keskittyä tähän leipomotoimintaan, Penttilä sanoo. 

Kehutun rieskan ”salaisuudeksi” voidaan mainita muun muassa lyhyt ketju raaka-aineesta kaupan hyllylle.  Penttilä muistuttaa perunan olevan elävä organismi, johon vaikuttavat varastoinnit ja kuljetukset.  

Kun hän hakee ja keittää raaka-aineen, se on yön yli kylmiössä. Seuraavana päivänä perunarieskat leivotaan ja illalla valmiit tuotteet kuljetetaan Leivon Leipomon terminaaliin Tampereelle. Sitä seuraavana aamuna ne ovat kaupan hyllyillä Pirkanmaalla sekä osassa Kanta-Hämettä ja Satakuntaa. Uudellemaallekin menee jonkin verran.  

Niin lopputuotteen makuun, hivenainepitoisuuteen kuin laatuunkin myönteisesti vaikuttava seikka on myös se, että taikinaan käytettävä peruna keitetään höyryn sijasta vedessä ja nimenomaan kuorineen. 

• Olemme ainoa tällä menetelmällä rieskoja tekevä yritys. Muut leipovat rieskansa perunahiutaleita tai muusia käyttäen. Lisäksi erona on se, että me emme lisää vettä taikinaan. Siinä on vain perunan omaa kosteutta. Aluksi mukana oli vähän kananmunaa, mutta jo pitkään tuote on ollut täysin kasvispohjainen, Penttilä mainitsee. 

10 vuoden ajan Penttilän tilalta toimitettiin rieskoja vain vähittäismyyntiin.  Vuonna 2022 avautui viimein väylä esimerkiksi Lapland Hotels -ketjun aamiaispöytiin. Samoin on nyt saatu tuote Kesproon kaikkien tilattavaksi. Finlandia-talo sekä Tampereen raatihuone käyttävät Penttilän tilan perunarieskoja. Tampere-talolle puolestaan toimitetaan perunapastaa, joka on vegaanista ja gluteenitonta. 

Tämän vuoden tammikuussa Penttilän tila ja Gluteeniton Leipomo Ilona Oy ovat yksissä tuumin hakeneet Penttilän rieskoille Euroopan Unionin nimisuojaa tuotenimellä Aitoo perunarieska. Seuraavat kuukaudet näyttävät, miten asia etenee. Tilalla leivotaan perunarieskoja kolmessa eri koossa. Penttilä sanoo keskittyvänsä lähiaikoina etenkin minirieskojen kysynnän kasvattamiseen. 

• Tekemistä siinä riittää. Haluan pitää toiminnoissamme käsityön leiman, vaikka kasvua kertyisikin. Arvostan itse kaikkea käsityöläisyyttä, ja lähiruoka on lähellä sydäntäni, Penttilä toteaa. 

Viime keväänä Penttilä suoritti tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon. Tampereen Mestarikiltaan hänet valittiin syksyllä.    

Lue lisää Penttilän tilasta  

Teksti ja kuvat Kari Saarinen