Kohti tomaattivallankumousta

Kotimaisia tomaatteja on saatavilla ympäri vuoden, ja tomaatin kotimaisuusaste on 60 prosenttia. Kasvihuonetomaattien maine ilmastopahiksina on säilynyt kuluttajien mielissä vahvana, vaikka koko kotimainen kasvihuoneviljelyala on laskenut hiilijalanjälkeään huimat 56 % ja tomaattien tuotanto 61 % vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana*. Agrifutura Tomaatit Oy on saanut laskettua NAMS-tomaattien hiilijalanjäljen jopa alhaisemmaksi kuin suurella osalla tuontitomaateista. Luonnonvarakeskuksen toteuttaman laskennan mukaan NAMS-tomaattien ilmastovaikutus on 0,36 kg hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv) tomaattikiloa kohden.

• Vaikka hiilijalanjälkemme onkin ennätysalhainen, ei tomaattien vastuullisuutta arvioitaessa voi kuitenkaan tuijottaa pelkästään hiilijalanjälkeen. Kotimaisten tomaattien tuotantoa verrataan usein kuivuudesta kärsivään espanjalaiseen tuotantoon, jossa vesijalanjälki on yli 90 kertainen Suomen vesijalanjälkeen verrattuna. Oma tuotantomme on läpinäkyvää, mutta esimerkiksi työntekijöiden olosuhteet ja torjunta-aineiden käyttömäärät eivät ole välttämättä tiedossa tuontitomaattien kohdalla. Puoliraakoina poimittujen tomaattien rahtaamiseen toiselle puolelle Eurooppaa kuluu myös melkoinen määrä dieseliä, eikä tomaattien maku siinä matkalla ainakaan parane, toteaa Agrifutura Tomaatit Oy:n myyntijohtaja Teemu Kanasuo.

Vaikka Suomessa riittää puhdasta vettä, Agrifutura Tomaatit Oy kerää, puhdistaa ja säilöö kaiken sadeveden yli neljän hehtaarin katolta. Kasteluvesiä ei päästetä maaperään vaan kaikki ylivuoto kierrätetään takaisin kasteluun. Kastelussa ei siis käytetä ollenkaan lainkaan pohja- tai vesijohtovettä.

Tekniikkaa ja biologiaa

Agrifutura Tomaatit Oy perustaa koko toimintansa viimeisimmän biologisen ja teknisen osaamisen yhdistämiseen. Käytössä on ainoana toimijana pohjoisessa Euroopassa ns. puolisuljettu systeemi, mikä tarkoittaa sitä, että kasvihuoneen päädyissä on verkoilla suojattu yhteys ulkoilmaan. Siten lämpö ei karkaa katosta ja se voidaan kierrättää puhaltimien avulla kasvihuoneeseen.

Lämpö kasvihuoneelle tulee lähistöllä sijaitsevan Pori Energian voimalaitoksesta, josta ostettu kaukolämpö on 100 % kompensoitua ja se tuotetaan pääosin suomalaisella uusiutuvalla puuhakkeella. Kasvihuoneessa on myös käytössä energiaverhot, jotka estävät lämmön ja valon karkaamisen, sillä sisäpinta on materiaaliltaan hopeoitua ja säteilee valon takaisin kasveille.

Rikkinäiset tomaatit ja vanhat kasvualustat hyödynnetään tällä hetkellä joko energian tuotantoon tai kompostina. Tulevaisuudessa tarkoituksena on jalostaa rikkinäiset tomaatit biokaasun sijaan NAMS-tuotteiksi kuten keitoiksi ja ketsupeiksi.

• Pyrimme koko ajan tarkempaan resurssien käyttöön ja meillä on mahdollisuus olla laskennallisesti hiilipositiivinen yhtiö, sillä tuomme kasvihuoneellemme 200 000 kg teollisuudessa syntynyttä hiilidioksidia, jonka kasvit yhteyttävät hapeksi, Kanasuo kertoo.

Puolisuljetun kierron myötä kasvihuone on ylipaineinen, joten pienet tuholaiset eivät pääse sisään. Pienet ”poliisihyönteiset” sen sijaan pörräävät kasvihuoneen sisällä huolehtimassa, että tomaatit saavat rauhassa kypsyä, eivätkä päädy mahdollisten tuholaisten suihin. Biologisessa torjunnassa hyödynnetään myös erilaisia hyödyllisiä bakteereita, sienikasvustoja ja loukkuja. Pölytyksestä huolehtii kontukimalaisarmeija.

• Haluamme tehdä tomaattivallankumousta tuottamalla mahdollisimman pienellä maa-alalla mahdollisimman paljon herkullista ja turvallista satoa ympäristöä mahdollisimman vähän rasittaen. Lisäksi lähellä tuotettu ruoka varmentaa yhteiskunnan ruokahuoltoa ja jättää tuotantopanokset sekä verotulot myös oman maan rajojen sisälle. Tämä luo hyvän kierrettä, josta hyötyvät sekä ympäristö että ihmiset, Kanasuo toteaa.

*Lähde: Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki, Silvenius, Frans; Usva, Kirsi; Katajajuuri, Juha-Matti; Jaakkonen, Anna-Kaisa (2019): https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545046

Teemu Kanasuo

Myynti- ja markkinointijohtaja, Agrifutura Tomaatit Oy