Ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta: Sanna Talvia ja Juuso Joona Vuoden ruokakasvattajiksi

Tunnustus on vuosittain jaettava huomionosoitus henkilölle, yhteisölle, yhdistykselle tai yritykselle, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa. Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna keskeistä oli ehdokkaiden ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta edistävä toiminta.

Ehdotuksia jätettiin ilahduttavan monipuolisista ruokakasvatustoimijoista, mikä osoittaa, että ruokakasvatuksen rooli erilaisissa oppimisympäristöissä on tunnistettu. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuva opetussuunnitelmaan perustuva ruokakasvatus on keskeistä, jotta lapset ja nuoret, tulevaisuuden kuluttajat, oppivat kestäviä, vastuullisia ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Tämän lisäksi ruokakasvatusta tapahtuu kaikissa ympäristöissä ja viestintäkanavissa, joissa teemana on ruoka. Tämän tiedostaminen auttaa havaitsemaan ruokakasvatuksen mahdollisuudet aiempaa laajemmin.

Ruokatieto haluaa Vuoden ruokakasvattaja -tunnustuksella nostaa niin ansioituneita alan ammattilaisia, kuin myös henkilöitä tai tahoja, jotka toiminnallaan edistävät monimuotoista ruokakasvatusta muutenkin kuin työnkuvansa puolesta. Tänä vuonna valinnoissa huomioitiin nämä molemmat näkökulmat.

Pois poteroista aidon kohtaamisen äärelle

Yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa toimiva ravitsemus- ja kasvatustieteilijä Sanna Talvia on ruokakasvatuksen rautainen ammattilainen, joka on työskennellyt jo pitkään ruokarauhan, ruokasuhteen, kehosuhteen ja asiallisen ruokapuheen eteen. Hän kouluttaa ruokakasvatusammattilaisia ja opettaa tulevaisuuden ruokakasvattajia Itä-Suomen yliopiston kotitalousopettajakoulutuksessa. Tutkijana hän on kehittänyt ruokasuhteen käsitettä ja tutkinut sen vaikutusta mm. minäkuvaan. Lisäksi hän on ollut mukana tutkijana ja asiantuntijana KEHUVA-hankkeessa sekä monissa ruokakasvatusta kehittäneissä hankkeissa. Talvia on myös aktiivinen keskustelija ja esiintyy mediassa ja somessa rakentavasti, aktiivisesti ja ruokarauhan puolesta puhuen.

Sanna Talvia kokee itse, että ruokakeskustelu on tällä hetkellä moninaista ja osin vastakkaisiin suuntiin vetävää.

”Toisaalta puhutaan enemmän joustavuudesta ja oman kokemuksen merkityksestä, toisaalta isoista globaaleista uhkakuvista, joiden ratkaisuun peräänkuulutetaan laajaa syömisen murrosta. Ravitsemukseen liittyvä keskustelu on jo pitkään ollut monen mielestä hämmentävää, näkemyksiä on niin moneen suuntaan. Kestävästä ruokajärjestelmästä käydään keskustelua herkästi poteroista käsin: vastakkaisia näkemyksiä huudellaan ilmoille, mutta todellista kohtaamista ei välttämättä tapahdu.”

Talvia peräänkuuluttaa tieteellisen tiedon ja asiantuntijuuden arvostusta sekä myönteistä uteliaisuutta ja aidon kohtaamisen halua ruokakeskustelutilanteisiin.

”Näen rakentavan ruokapuheen erilaisia ruokasuhteita ja ruokajärjestelmän näkökulmia arvostavana puheena. Toivoisin meidän kohtaavan erilaisuutta ja erilaisia näkökulmia uteliaan kiinnostuneena sen sijaan että torjumme, arvostelemme ja suljemme korvamme. Tällainen lähestyminen on erityisen tärkeää, koska ruoka on meille jokaiselle myös henkilökohtainen, jopa intiimi asia, joka liittyy niin identiteettiin, minäkäsitykseen kuin joskus myös elinkeinoon ja elämäntyöhönkin. Tämän henkilökohtaisuuden vuoksi keskustelu helposti kuumenee ja kärjistyy”, Talvia toteaa.

Ihmisten osallistaminen ruoantuotantoon vahvistaa ruokakansalaisuutta ja ruoan tajua

Joutsenossa sijaitsevan Tyynelän tilan isäntä ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juuso Joona puhuu julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa kestävämmän ruoantuotannon puolesta rakentavasti ja eri näkökulmat huomioiden. Hän on aktiivinen keskustelija, joka Ylen suosituissa kolumneissaan, verkkosivuillaan ja Twitterissä on ottanut kantaa esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen, ruoantuotannon arvostukseen ja huoltovarmuuteen. Hän on myös aktiivisesti kehittänyt uudistavaa viljelyä, jossa ruokaa tuotetaan pyrkien samalla parantamaan ympäristön tilaa.

Juuso Joona haluaa kehittää maaseutua ja turvata kestävää kotimaista ruoantuotantoa. Huolen ja syyllistämisen sijaan hän tarttuu jämäkästi, mutta ystävällisesti epäkohtiin ja kannustaa osallistumaan meitä kaikkia koskevaan ruokakeskusteluun. Twitter-keskustelijana hän tuo uutta tietoa maanviljelijän työstä ja arjesta.

”Maatilalla kasvaneena ja kotitilan nykyisenä viljelijänä keskustelu ruoantuotannosta on minulle hyvin luonnollista. Julkisuudessa olen halunnut tuoda esiin tasapuolisesti vallitsevan ruokajärjestelmämme ongelmia ja samalla ratkaisuja niihin”, Juuso Joona toteaa.

Joona toteaa, että Suomessa voitaisiin keskustella vieläkin enemmän ruoasta ja sen tuotannosta, mutta sivistyneesti.

”Ruoka on hyvin henkilökohtainen asia, mutta samalla ruoantuotannon vaikutukset ulottuvat hyvin laajalle ympäristöön ja sitä kautta toisten ihmisten arkeen. Ruoka herättää intohimoja, mikä on hyvä asia. En koe itse, että minua olisi viljelijänä syyllistetty, kun on tuotu esiin esimerkiksi maatalouden vaikutusta ilmastoon tai vesistöihin. Ne ovat järjestelmän ominaisuuksia ja sitä pitäisi pystyä muuttamaan vaikuttamalla maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmän rakenteisiin.”

Joona näkee, että tärkeä lähtökohta rakentavalle ruokapuheelle on tosiasioiden tunnustaminen ja keskustelun perustaminen faktoihin.

”Lisäksi ruokarauhaa voidaan edistää huomioimalla toisten ihmisten erilaiset mieltymykset ja arvot tai tuottajien olosuhteet. Asioista saa olla eri mieltä, mutta kohteliaasti. Ihmiset tulisi osallistaa ruoantuotantoon laajemmin, jotta voisi kehittyä ruokakansalaisuutta ja ruoan tajua”, Juuso Joona toteaa.

Ehdotuksissa edustettuna monipuolinen ruokakasvatuskenttä

Tuomaristo toteaa, että moni-ilmeinen ja rakentava ruokakasvatus on yksi vaikuttavimmista keinoista sitouttaa ja osallistaa eri taustoista tulevat toimijat mukaan yhteiseen tavoitteeseen ihmisten ja luonnon kestävämmästä hyvinvoinnista:

”Elinikäisen oppimisen näkökulmasta ruoka on mainio teema harjoitella ihmisenä ja ihmisiksi olemista. Palkinnonsaajat Sanna Talvia ja Juuso Joona ovat asiantuntijatiedon ja taitavan sosiaalisen viestinnän keinoin edistäneet ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta suomalaisessa ruokaympäristössä, Sanna erityisesti ruokakasvatuksen ammattilaisten koulutuksessa ja Joona alkutuotannossa. Molemmat tuottavat myös tieteellistä tutkimustietoa omalta alaltaan ja viestivät siitä laajasti tiedeympäristön ulkopuolelle. He ovat nostaneet asiantuntijatietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja toimenpiteiden pohjaksi. He ovat myös luoneet rakentavaa ja kuuntelevaa keskustelua erilaisia näkökulmia edustavien tahojen välille. Näillä kahdella palkinnolla haluamme antaa erityistä arvoa ruokakeskustelulle, joka rakentaa siltoja ja edistää yhteisten ratkaisujen löytymistä.”

Tuomariston muodostivat tänä vuonna professori Maijaliisa Erkkola (Helsingin yliopisto), kehityspäällikkö Laura Ihanainen (Kesko Oyj), ruokakasvuyrittäjä Olli Freese sekä ruokakasvatuksen asiantuntija Hanna Larjavaara (Ruokatieto). Vuoden ruokakasvattajat palkittiin kunniakirjoilla sekä 500 euron huomionosoituksella.